Sananvapaus http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132816/all Mon, 17 Jun 2019 03:10:58 +0300 fi Prinsessasyndroomaa liikkeellä-Vihreiden naispoliitikkojen nahka palaa? http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277417-prinsessasyndroomaa-liikkeella-vihreiden-naispolitiikkojen-nahka-palaa <p><em><strong>Joka tytön unelma oli olla prinsessa ainakin kun minä elin lapsuuttani 70-luvulla. Prinsessa leikit, ja haaveet kumpusivat halusta olla kaunis, rikas, hellitty, hemmoiteltu ja etuoikeutettu. Prinsessa sananakin oli jotain aivan ihanaa. Joka naisenkin unelma voisi olla se, että saisi olla oikeasti päivän prinsessana. Prinsessan oikeuksiin kuuluvat kauniit vaatteet ja huikeasti materiaa. Lapsena kruunut tehtiin kukista, ja sittemmin omille tyttärille ostin ne kaupasta, hienoine mekkoineen. Valitettavasti sellaisia ei omana lapsuuteni aikana ollut mahdollista saada. </strong></em></p><p><em><strong>Ainoa prinsessa, jota olen ihaillut elämäni aikana oli Prinsessa Diana, Princess of hearts. Kaunis, suloinen, lämmin, auttavainen, ja maailmaa syleilevä. Blondi mutta kaikkea muuta kuin kylmä. Hänen kauniit siniset silmänsä loistivat rakkautta ja lämpöä- hänestä säteili suloa, ja herkkyyttä. </strong></em></p><p><em><strong>Hän sulatti ihmisen kuin ihmisen- sellainen taito on mahtava lahja prinsessalle, ja miksei se olisi sitä poliitikollekin. Prinsessapäiväkirjat on elokuva, jonka taatusti Ohisalokin on katsonut, ja prinsessoja on Disneyn elokuvat valikoima pulloillaan. Sieltä kaikki naiset ja tytöt voivat valita omaa persoonaansa lähellä olevan prinsessan. </strong></em></p><p><em><strong>Prinsessa keskustelujen ydin saattaa olla tässä oudossa yhteiskunnallisessa tilassa ikäänkuin ajankohtainen, mutta hiukan tragikoominen vertauksellinen slogan tilanteesta, jossa vaalien voittajat on törkeästi syrjäytetty hallituksesta. Tilalle asteli nuoria kokemattomia naisia, suurinen eleineen ja olemuksineen. Tämä ilmeisesti kirvoitti Seppo Varjukselta kolumnin, jossa hän vertasi vihreiden Marja Ohisaloa vertauskuvauksellisesti &quot;jääprinsessaksi&quot; tämän vaaleankelmeän olemuksen takia. Poliitikkoja on kautta aikan arvosteltu kaikintavoin ulkonäöstä- poliittisiin päätöksiin- ja mahdollisesti, jopa pilapiirroksin. Julkisuuden henkilönä politiikko on jatkuvasti arvostelun, ja arvioinnin kohteena. Hänen on myös totuttava siihen,&nbsp; ja siedettävä sekä osattava hallita sitä hyvin- haastavaa voi olla, mutta tulevaisuus poliitikkona- ministerinä on paljon riippuvainen siitä, kuinka sietää ja osaa ottaa vastaan 5,7 miljoonaisen kansan arvostelua. Ohisalo on ainakin twitterissa blogannut jo runsaasti kansaansa. </strong></em></p><p><em><strong>Varjuksen vertaus Games of thornesin lohikäärme kuningattareen oli kuitenkin yliampuva, sillä suoraa vertausta ko, näyttelijän ja Ohisalon ulkonäöllisiin ominaisuuksin ei voi tehdä- Games of thornesia katsoessani ei Ohisalo olisi ikinä tullut mieleeni. Seppo Varjuksella on huomattavasti vilkkaampi ja eläväisempi mielikuvitus kuin itselläni. </strong></em></p><p><em><strong>Kansanedustaja Iiris Suomela tuohtuu, ja ottaa kantaa Ohisalon &quot;jääprinsessa&quot; titteliin. Ketään ei hänen mukaansa saisi kuvailla sukupuoleen ja ulkonäköön liittyvillä termistöillä? HÄ?</strong></em></p><p><em><strong>Joko uusi eduskunta on päättänyt lakkauttaa sukupuolitermistön, mies ja nainen? Onko minulla jäänyt jotain huomaamatta? Näinkö nopeasti nämä vihervasemmistolaiset ovat laittamassa uudeksi käsityksiä miehistä ja naisista- ja tekemässä NEW GENERATIONS LAWS. Suomessa sukupuoli on sivuseikka tyyliin? Älkää herranjumala viekö meiltä prinsessa- ja prinssileikkejä- emme me kaikki halua olla maskuliinisia naisia-joita femistit riepottaa. Naisilla on oikeus olla prinsessa- jään kanssa tai ilman. </strong></em></p><p><em><strong>Seppo Varjus kirjoittaa</strong></em><em><strong> &quot;Maria Ohisalo on Suomen sisäministeri. Ohisalo on kalmanvaalea. Hallitustason poliitikassa hän on ulkopuolinen, vasta huhtikuussa ensi kertaa kansanedustajaksi valittu. Ohisalo on rohkea, kun aikoo asettua raivon, pilkan ja loanheiton kohteeksi.&quot;</strong></em></p><p><em><strong>Itse olen vanhasti sitämieltä- että koska vaalien voittajat- eli Suomen kansan äänestämä valta ei ole toteutunut- vaan, syrjäytetty- on koko hallitus tuleva olemaan raivon, pilkan, ja loanheiton kohteena. </strong></em></p><p><em><strong>Miten absurdia- että kansa äänestää saadakseen vallan vaihtumaan, ja valtaan tulee ihmisiä- joiden ei siellä pitäisi olla. Keksin siihen paljon pahempia skenaarioita, ja arvioita mahdollisista vihervassareiden tulevista mokista, ja koko kansan suolaamisesta kaikilla mahdollisilla kurjuuksilla mitä ikinä keksivät- pelkään,että saattavat sanoa, että meillä pohjanmaalla ei saa enää olla lehmiä- ja emme myöskään saa käyttää sananvapauttamme. Joudumme polkupyräilemään töihin kymmeniä kilometrejä- ja meiltä viedään ehkäpä jopa autot alta. </strong></em></p><p><em><strong>&quot;Jääprinsessaksi&quot; Ohisalo saa muuttua monta kertaa sisäministeri tittelinsä aikana. Kauhun paikat, ja tilanteet tuskin loppuvat- koska, ja kun hänen vastuullaan on maahanmuuttoasiat sekä turvapaikanhakijoiden palautukset. Pelkään itse, että henkilöt jäävät palauttamatta. Onhan vihreissä ollut jo lentoturvallisuutta vaarantava henkilö, joka groteskisti kehoitti koko koneellista ihmisiä osallistumaan omaan rikokseensa. </strong></em></p><p><em><strong>Ohisalon nuori ikä on paha haaste hänen asemalleen, ja myös kokemattomuus- vaikka usein nuoret ihmiset luulevat olevansa kaikkitietäviä, ja osaavia- sittenkin kun ikääntyy huomaa, että silloin on viisaus huipussaan, ja alkaa itsekin ajatella,että kyllä sitä nuorena olikin tyhmä. Nyt ymmärrän sen, miksi tämä hallitus palkkasi niin paljon neuvonantajia. Pikkupakko- kun tieto, ja taito puuttuu. Neljässä vuodessa ei sisäministerin hommia edes ehdi oppia. </strong></em></p><p><em><strong>Vihreät ovat rohkeita kruunatessaan 34-vuotiaan yhteiskuntatieteiden tohtorin puheenjohtajakseen. Kruunatessaan (prinsessana), koska vastaehdokkaita ei ole. Lisää vastuuta- sisäministeri ja puheenjohtaja? </strong></em><em><strong>Tosin Touko Aallon jälkeen ei voi paljon vaatia ja odottaa. Mielestäni vihreissä on vajetta- tai valinnan puutetta!</strong></em><br /><em><strong>Ohisalon prinsessasyndrooman vastaisuus saattaa johtua hänen taustastaan- hänen perheensä oli köyhä- isä alkoholisti, ja lapsuus kova. Silti lapsuuden ei tarvitse olla mielikuvitukseton- vaan itsekin samankaltaisissa olosuhteissa varttuneena- pidin prinsessamaisuudesta- ja silti olin pesäpallo kingi, jalkapallo kingi, ja Jane vs Tarzan. </strong></em></p><p><em><strong>Kovan lapsuuden, ja isän alkoholismin ei tarvitse viedä tyttöjen unelmia- ja kasvattaa tytöistä kovia naisia, jotka ovat feministisiä- ja pitävät itseään ennemmin &quot;jätkänä&quot; kuin naisena. En nyt puhu vain Ohisalosta, vaan oman kokemukseni kautta- en edes tiedä onko Ohisalo Feministi. Iiris Suomela saattaa olla. Ohisalossa arvostan sitä, että hän on ottanut köyhyydestä itselleen ammatin, ja tutkinut sitä. Meitä yhdistää köyhä lapsuus eriaikoina- ja itsekin haluan tehdä työtä edistääkseni hyvinvointia yhteiskunnassamme köyhyyden rakennetta murskaamalla. </strong></em></p><p><em><strong>Seppo Varjus, tekee vertauskuvia vielä uudelleen ja yhdistää Li Anderssonin seuraavasti tälläiseen hahmoon- olemme uuden hallituksen tragikoomisessa #putoshahmokisassa?</strong></em><br /><strong><em>&quot;J</em></strong><em><strong>ääprinsessa Ohisalo haastaa vasemmistoliiton Jeanne d&rsquo;Arcin Li Anderssonin. Vasemmalle kallellaan olevien vihreiden heikkoina hetkinä Anderssonin karisma houkuttaa&quot;.</strong></em> <strong><em>Onko eduskunnassa tällähetkellä edes oikeasti karismaattisia poliitikkoja. Mielestäni ei, vain PS miehissä. </em></strong></p><p><strong><em>Putos ohjelmaan suuntaan koko keskustelu astelee Iiris Suomelan ja Matti Virtasen toimesta. Virtanen on valmis jopa viemään sananvapauden toimittajien sekä kansan suusta. Älkää muuten unohtako Irwin goodwiniä- haistakaa paska kokovaltiovalta- !! Pitäisikö siis Iiris Suomelan ja Ohisalon takia muuttaa koko Suomen kieli ja kieltää vertauskuvallinen kirjoittaminen? Ompa näillä naisilla jo mahtava vallan kaulin ködessä. Odettavissa on vääntöä Ps värikkäistä puheista. Nessuja taatusti tullaan tarvitsemaan kun maailman sanoille herkistyneet ihmiset saavat itkuraivareita, ja niiskukohtauksia sanallisista ilmauksista. Kirjoitukseni saattaa olla nyt sitten kiellettyä tyylilajia. </em></strong></p><p><em><strong>Suomela sanoo &rdquo;Absurdius kohtelee naisia, miehiä ja sit varsinkin vähemmistöjä tosi eri tavoin. Et mulle huumori on todella ok, mut pitää huomata sit ne hetket joissa huumori kohtelee eri ihmisiä eri tavoin ja vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin.&rdquo;</strong></em><br /><em><strong>Virtanen on varovasti samaa mieltä Suomelan kanssa siitä, että naispoliitikkoja kohdellaan mediassa eri tavalla kuin miespoliitikkoja, hän peräänkuuluttaa poliitikon paksua nahkaa. Kaikesta ei voi loukkaantua.<br /><br />Suomela kiistää olevansa loukkaantunut tai että kyse olisi hänen omista tunteistaan.<br />&rdquo;Kyse ei oo siitä miltä musta tuntuu, vaan kyse on siitä, että miltä tää näyttää varsinkin nuorille tytöille, millasen kuvan tää antaa siitä, että onks naisille tilaa politiikassa ja työelämässä asiantuntijoina, tekijöinä, kokeneina ammattilaisina, vai prinsessoina. Sehän tässä on se ongelma.&rdquo;</strong></em></p><p><em><strong>Voi luoja ! </strong></em><br /><strong><em>Suomela jatkaa seuraavasti; </em></strong><br /><em><strong>&rdquo;Mun mielestä eläinvertaukset on ihan normaalia puhetta ja ihmisille tulee usein poliitikoista mieleen erilaisia eläimiä, ja poliitikot on usein nimitelly myös toimittajia eläimiks, esimerkiks sopuleiks.&rdquo;<br /><br />Virtanen vetoaa sananvapauteen. Miksei jotakin mielleyhtymää saisi sanoa äänen jos sellainen tulee? Suomela vastaa prinsessan, misun ja herkun olevan sukupuolittuneita termejä, ei eläimiä. Suomelalle olisi aivan ok, jos häntä sanottaisiin esimerkiksi koalaksi.<br /><br />Sen lisäksi Suomela näkee jääprinsessoista puhumisen liittyvän jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien polkemiseen.<br /><br />&rdquo;Toinen vaihtoehto on sit se että lähetään jo marginaalissa olevia jo vaikeassa asemassa olevia, jo heikommalla olevia painamaan vielä lisää alaspäin. Otetaan se sukupuoli, josta 80 prosenttia on kokenu häirintää, ja painetaan sitä alaspäin. Tai vielä pahempaa, otetaan sukupuolivähemmistöjä tai etnisiä vähemmistöjä, ja heitä painetaan alaspäin&rdquo;, Suomela sanoo.</strong></em></p><p><em><strong>Mistä näitä feministejä tulee- ei siinä mitään, mutta se vasta vaarallista on kun, he alkavat määritellä mitä termejä yhteiskunnassa saa kirjoittaa, sanoa. Mitä vertauksia saa käyttää- ja keneen! Suomessa on uusi sisäministeri, jolla on valtaa sananvapauden rajoittamisen suunnittelussa. Näyttää pahalta, että Suomen kansan oikeudet&nbsp; ovat uudelleen määrittymässä, jos kansan suusta viedään sanat, ja sanakirjat uusitaan herkkähipiäisten kautta. </strong></em></p><p><em><strong>Olen jo ollut huolissani sananvapauden tilasta- syy hallitustulos- kansan valinnalla ei ollut merkitystä. Demokratia ei toteutunut- vaan diktatuurin outo vasemmistolainen muoto- viis siitä mitä te äänestitte- me otamme vallan. Me myös määritämme mitä saatte sanoa. Hyvästi vapaa Suomi- tervetuloa feministit, prinsessasyndrooma- ja palanut nahka. </strong></em></p><p><em><strong>Minä olen ainakin prinsessa- Vapaustaistelija prinsessa - Minna.</strong></em><br /><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joka tytön unelma oli olla prinsessa ainakin kun minä elin lapsuuttani 70-luvulla. Prinsessa leikit, ja haaveet kumpusivat halusta olla kaunis, rikas, hellitty, hemmoiteltu ja etuoikeutettu. Prinsessa sananakin oli jotain aivan ihanaa. Joka naisenkin unelma voisi olla se, että saisi olla oikeasti päivän prinsessana. Prinsessan oikeuksiin kuuluvat kauniit vaatteet ja huikeasti materiaa. Lapsena kruunut tehtiin kukista, ja sittemmin omille tyttärille ostin ne kaupasta, hienoine mekkoineen. Valitettavasti sellaisia ei omana lapsuuteni aikana ollut mahdollista saada.

Ainoa prinsessa, jota olen ihaillut elämäni aikana oli Prinsessa Diana, Princess of hearts. Kaunis, suloinen, lämmin, auttavainen, ja maailmaa syleilevä. Blondi mutta kaikkea muuta kuin kylmä. Hänen kauniit siniset silmänsä loistivat rakkautta ja lämpöä- hänestä säteili suloa, ja herkkyyttä.

Hän sulatti ihmisen kuin ihmisen- sellainen taito on mahtava lahja prinsessalle, ja miksei se olisi sitä poliitikollekin. Prinsessapäiväkirjat on elokuva, jonka taatusti Ohisalokin on katsonut, ja prinsessoja on Disneyn elokuvat valikoima pulloillaan. Sieltä kaikki naiset ja tytöt voivat valita omaa persoonaansa lähellä olevan prinsessan.

Prinsessa keskustelujen ydin saattaa olla tässä oudossa yhteiskunnallisessa tilassa ikäänkuin ajankohtainen, mutta hiukan tragikoominen vertauksellinen slogan tilanteesta, jossa vaalien voittajat on törkeästi syrjäytetty hallituksesta. Tilalle asteli nuoria kokemattomia naisia, suurinen eleineen ja olemuksineen. Tämä ilmeisesti kirvoitti Seppo Varjukselta kolumnin, jossa hän vertasi vihreiden Marja Ohisaloa vertauskuvauksellisesti "jääprinsessaksi" tämän vaaleankelmeän olemuksen takia. Poliitikkoja on kautta aikan arvosteltu kaikintavoin ulkonäöstä- poliittisiin päätöksiin- ja mahdollisesti, jopa pilapiirroksin. Julkisuuden henkilönä politiikko on jatkuvasti arvostelun, ja arvioinnin kohteena. Hänen on myös totuttava siihen,  ja siedettävä sekä osattava hallita sitä hyvin- haastavaa voi olla, mutta tulevaisuus poliitikkona- ministerinä on paljon riippuvainen siitä, kuinka sietää ja osaa ottaa vastaan 5,7 miljoonaisen kansan arvostelua. Ohisalo on ainakin twitterissa blogannut jo runsaasti kansaansa.

Varjuksen vertaus Games of thornesin lohikäärme kuningattareen oli kuitenkin yliampuva, sillä suoraa vertausta ko, näyttelijän ja Ohisalon ulkonäöllisiin ominaisuuksin ei voi tehdä- Games of thornesia katsoessani ei Ohisalo olisi ikinä tullut mieleeni. Seppo Varjuksella on huomattavasti vilkkaampi ja eläväisempi mielikuvitus kuin itselläni.

Kansanedustaja Iiris Suomela tuohtuu, ja ottaa kantaa Ohisalon "jääprinsessa" titteliin. Ketään ei hänen mukaansa saisi kuvailla sukupuoleen ja ulkonäköön liittyvillä termistöillä? HÄ?

Joko uusi eduskunta on päättänyt lakkauttaa sukupuolitermistön, mies ja nainen? Onko minulla jäänyt jotain huomaamatta? Näinkö nopeasti nämä vihervasemmistolaiset ovat laittamassa uudeksi käsityksiä miehistä ja naisista- ja tekemässä NEW GENERATIONS LAWS. Suomessa sukupuoli on sivuseikka tyyliin? Älkää herranjumala viekö meiltä prinsessa- ja prinssileikkejä- emme me kaikki halua olla maskuliinisia naisia-joita femistit riepottaa. Naisilla on oikeus olla prinsessa- jään kanssa tai ilman.

Seppo Varjus kirjoittaa "Maria Ohisalo on Suomen sisäministeri. Ohisalo on kalmanvaalea. Hallitustason poliitikassa hän on ulkopuolinen, vasta huhtikuussa ensi kertaa kansanedustajaksi valittu. Ohisalo on rohkea, kun aikoo asettua raivon, pilkan ja loanheiton kohteeksi."

Itse olen vanhasti sitämieltä- että koska vaalien voittajat- eli Suomen kansan äänestämä valta ei ole toteutunut- vaan, syrjäytetty- on koko hallitus tuleva olemaan raivon, pilkan, ja loanheiton kohteena.

Miten absurdia- että kansa äänestää saadakseen vallan vaihtumaan, ja valtaan tulee ihmisiä- joiden ei siellä pitäisi olla. Keksin siihen paljon pahempia skenaarioita, ja arvioita mahdollisista vihervassareiden tulevista mokista, ja koko kansan suolaamisesta kaikilla mahdollisilla kurjuuksilla mitä ikinä keksivät- pelkään,että saattavat sanoa, että meillä pohjanmaalla ei saa enää olla lehmiä- ja emme myöskään saa käyttää sananvapauttamme. Joudumme polkupyräilemään töihin kymmeniä kilometrejä- ja meiltä viedään ehkäpä jopa autot alta.

"Jääprinsessaksi" Ohisalo saa muuttua monta kertaa sisäministeri tittelinsä aikana. Kauhun paikat, ja tilanteet tuskin loppuvat- koska, ja kun hänen vastuullaan on maahanmuuttoasiat sekä turvapaikanhakijoiden palautukset. Pelkään itse, että henkilöt jäävät palauttamatta. Onhan vihreissä ollut jo lentoturvallisuutta vaarantava henkilö, joka groteskisti kehoitti koko koneellista ihmisiä osallistumaan omaan rikokseensa.

Ohisalon nuori ikä on paha haaste hänen asemalleen, ja myös kokemattomuus- vaikka usein nuoret ihmiset luulevat olevansa kaikkitietäviä, ja osaavia- sittenkin kun ikääntyy huomaa, että silloin on viisaus huipussaan, ja alkaa itsekin ajatella,että kyllä sitä nuorena olikin tyhmä. Nyt ymmärrän sen, miksi tämä hallitus palkkasi niin paljon neuvonantajia. Pikkupakko- kun tieto, ja taito puuttuu. Neljässä vuodessa ei sisäministerin hommia edes ehdi oppia.

Vihreät ovat rohkeita kruunatessaan 34-vuotiaan yhteiskuntatieteiden tohtorin puheenjohtajakseen. Kruunatessaan (prinsessana), koska vastaehdokkaita ei ole. Lisää vastuuta- sisäministeri ja puheenjohtaja? Tosin Touko Aallon jälkeen ei voi paljon vaatia ja odottaa. Mielestäni vihreissä on vajetta- tai valinnan puutetta!
Ohisalon prinsessasyndrooman vastaisuus saattaa johtua hänen taustastaan- hänen perheensä oli köyhä- isä alkoholisti, ja lapsuus kova. Silti lapsuuden ei tarvitse olla mielikuvitukseton- vaan itsekin samankaltaisissa olosuhteissa varttuneena- pidin prinsessamaisuudesta- ja silti olin pesäpallo kingi, jalkapallo kingi, ja Jane vs Tarzan.

Kovan lapsuuden, ja isän alkoholismin ei tarvitse viedä tyttöjen unelmia- ja kasvattaa tytöistä kovia naisia, jotka ovat feministisiä- ja pitävät itseään ennemmin "jätkänä" kuin naisena. En nyt puhu vain Ohisalosta, vaan oman kokemukseni kautta- en edes tiedä onko Ohisalo Feministi. Iiris Suomela saattaa olla. Ohisalossa arvostan sitä, että hän on ottanut köyhyydestä itselleen ammatin, ja tutkinut sitä. Meitä yhdistää köyhä lapsuus eriaikoina- ja itsekin haluan tehdä työtä edistääkseni hyvinvointia yhteiskunnassamme köyhyyden rakennetta murskaamalla.

Seppo Varjus, tekee vertauskuvia vielä uudelleen ja yhdistää Li Anderssonin seuraavasti tälläiseen hahmoon- olemme uuden hallituksen tragikoomisessa #putoshahmokisassa?
"Jääprinsessa Ohisalo haastaa vasemmistoliiton Jeanne d’Arcin Li Anderssonin. Vasemmalle kallellaan olevien vihreiden heikkoina hetkinä Anderssonin karisma houkuttaa". Onko eduskunnassa tällähetkellä edes oikeasti karismaattisia poliitikkoja. Mielestäni ei, vain PS miehissä.

Putos ohjelmaan suuntaan koko keskustelu astelee Iiris Suomelan ja Matti Virtasen toimesta. Virtanen on valmis jopa viemään sananvapauden toimittajien sekä kansan suusta. Älkää muuten unohtako Irwin goodwiniä- haistakaa paska kokovaltiovalta- !! Pitäisikö siis Iiris Suomelan ja Ohisalon takia muuttaa koko Suomen kieli ja kieltää vertauskuvallinen kirjoittaminen? Ompa näillä naisilla jo mahtava vallan kaulin ködessä. Odettavissa on vääntöä Ps värikkäistä puheista. Nessuja taatusti tullaan tarvitsemaan kun maailman sanoille herkistyneet ihmiset saavat itkuraivareita, ja niiskukohtauksia sanallisista ilmauksista. Kirjoitukseni saattaa olla nyt sitten kiellettyä tyylilajia.

Suomela sanoo ”Absurdius kohtelee naisia, miehiä ja sit varsinkin vähemmistöjä tosi eri tavoin. Et mulle huumori on todella ok, mut pitää huomata sit ne hetket joissa huumori kohtelee eri ihmisiä eri tavoin ja vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin.”
Virtanen on varovasti samaa mieltä Suomelan kanssa siitä, että naispoliitikkoja kohdellaan mediassa eri tavalla kuin miespoliitikkoja, hän peräänkuuluttaa poliitikon paksua nahkaa. Kaikesta ei voi loukkaantua.

Suomela kiistää olevansa loukkaantunut tai että kyse olisi hänen omista tunteistaan.
”Kyse ei oo siitä miltä musta tuntuu, vaan kyse on siitä, että miltä tää näyttää varsinkin nuorille tytöille, millasen kuvan tää antaa siitä, että onks naisille tilaa politiikassa ja työelämässä asiantuntijoina, tekijöinä, kokeneina ammattilaisina, vai prinsessoina. Sehän tässä on se ongelma.”

Voi luoja !
Suomela jatkaa seuraavasti;
”Mun mielestä eläinvertaukset on ihan normaalia puhetta ja ihmisille tulee usein poliitikoista mieleen erilaisia eläimiä, ja poliitikot on usein nimitelly myös toimittajia eläimiks, esimerkiks sopuleiks.”

Virtanen vetoaa sananvapauteen. Miksei jotakin mielleyhtymää saisi sanoa äänen jos sellainen tulee? Suomela vastaa prinsessan, misun ja herkun olevan sukupuolittuneita termejä, ei eläimiä. Suomelalle olisi aivan ok, jos häntä sanottaisiin esimerkiksi koalaksi.

Sen lisäksi Suomela näkee jääprinsessoista puhumisen liittyvän jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien polkemiseen.

”Toinen vaihtoehto on sit se että lähetään jo marginaalissa olevia jo vaikeassa asemassa olevia, jo heikommalla olevia painamaan vielä lisää alaspäin. Otetaan se sukupuoli, josta 80 prosenttia on kokenu häirintää, ja painetaan sitä alaspäin. Tai vielä pahempaa, otetaan sukupuolivähemmistöjä tai etnisiä vähemmistöjä, ja heitä painetaan alaspäin”, Suomela sanoo.

Mistä näitä feministejä tulee- ei siinä mitään, mutta se vasta vaarallista on kun, he alkavat määritellä mitä termejä yhteiskunnassa saa kirjoittaa, sanoa. Mitä vertauksia saa käyttää- ja keneen! Suomessa on uusi sisäministeri, jolla on valtaa sananvapauden rajoittamisen suunnittelussa. Näyttää pahalta, että Suomen kansan oikeudet  ovat uudelleen määrittymässä, jos kansan suusta viedään sanat, ja sanakirjat uusitaan herkkähipiäisten kautta.

Olen jo ollut huolissani sananvapauden tilasta- syy hallitustulos- kansan valinnalla ei ollut merkitystä. Demokratia ei toteutunut- vaan diktatuurin outo vasemmistolainen muoto- viis siitä mitä te äänestitte- me otamme vallan. Me myös määritämme mitä saatte sanoa. Hyvästi vapaa Suomi- tervetuloa feministit, prinsessasyndrooma- ja palanut nahka.

Minä olen ainakin prinsessa- Vapaustaistelija prinsessa - Minna.


 

]]>
12 http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277417-prinsessasyndroomaa-liikkeella-vihreiden-naispolitiikkojen-nahka-palaa#comments Ministeri Politiikka Sananvapaus Yhteiskunta Mon, 17 Jun 2019 00:10:58 +0000 Katriina Minna Koskela http://minskukoskela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277417-prinsessasyndroomaa-liikkeella-vihreiden-naispolitiikkojen-nahka-palaa
Sananvapaus ja vihapuheet sekä vihatuijotus http://vilhomakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277391-sananvapaus-ja-vihapuheet-seka-vihatuijotus <p><strong>Sananvapaus ja vihapuheet sekä vihatuijotus</strong></p><p>On liikkeellä asiamiehiä ja -naisia, jotka haluavat kriminalisoida niin sanotun &rdquo;vihapuheen&rdquo;. Onko tavoitteena pelotella kansalaisia sulkemaan suunsa rangaistusten pelosta eli rajoittaa pelon avulla sananvapautta?</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Papit ja tuomarit</strong></p><p>Nyt jopa arkkipiispa on tuominnut joitakin tapahtumia vihapuheeksi, joista pitää päästä irti ja saada tuomio (Helsingin Sanomat 14.6.2019). Onko hän lukenut vuorisaarnaa, jonka mukaan Jeesus on sanonut &quot;älkää tehkö pahalle vastarintaa &ndash; jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin&quot; (Matt 5:39)? En tulkitse kehotusta fyysiseksi tapahtumaksi, vaan verbaaliksi toimeksi. Nimittelyhän voidaan tulkita &rdquo;henkiseksi poskelle lyönniksi&rdquo;. Jeesus oli todellinen sanavapauden esitaistelija, kun ei kehottanut nimittelijää raahattavaksi käräjille. Pitäisiköhän arkkipiispan sekä kirkon miesten ja naisten seurata Jeesuksen jalanjälkiä ja sietää nimityksiä? Onko sanonta &rdquo;Ei haukkuva koira pure&rdquo; heille tuttu? Minuakin on nimitelty jos joksikin, mutta ei se ole haitannut eikä jättänyt traumoja tai pahaa mieltä. Nimittely on valunut pois kuin vesi hanhen selästä. Nimittely on kuulunut kautta ihmiskunnan historian jokapäiväiseen normaaliin elämään.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuomarikunta on nostanut esiin vihapuheeseen verrattavan vihatuijottamisen. Tuomareiden edusnaisen mukaan käräjäsalissa on ihmisiä, jotka TUIJOTTAVAT ja se HÄIRITSEE tuomareita. Voi, voi. Minullakin on kokemusta tuijottamisesta. Joillakin luennoillani oli silloin tällöin mielestäni vihaisesti mulkoilevia opiskelijoita eturivissä. Ehkä he olivat saaneet mielestään liian alhaisia arvosanoja tai eivät pitäneet esityksestäni. Ei se minua häirinnyt. Enkä saanut traumoja. Kuinkahan tuomarit tulkitsevat, mikä on vihaista tuijotusta ja mikä on vain tavallista silmien aukipitämistä? Eiköhän tuomareidenkin pitäisi keskittyä työhönsä ja jättää pois mielensä pahoittaminen, jos joku heidän tulkintansa mukaan tuijottaa. Jos ei kestä tuijotusta, aina voi vaihtaa työpaikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kenen puolella laki on nimittelyssä?&nbsp; Viime vuonna korkeimman oikeuden tuomari filosoveerasi &rdquo;Kun vastakkain on vahva ja heikko, laki on heikon puolella&rdquo;.&nbsp; Hän ei määritellyt, mikä on vahvan ja heikon tunnusmerkki. Hän ilmeisesti tarkoitti sitä, että esimerkiksi yhteiskunnallinen asema liittyy nimittelyyn ja vihapuheesta tuomitsemiseen. Jälleen epämääräisyyksiä, jotka jättävät pelon sieluun. Voinko sanoa tätä vai en ja olenko vahva vai heikko? Että osaa olla epämääräistä. Minulla on ratkaisu, koska olen kansantaloustieteilijä. Kun ihmisryhmät ovat vastakkain ja joku sanoo pahasti ja jotkut muut pahoittavat mielensä, pitää mitata rajahyödyt. Tällöin pitää nuhdella ryhmää, jonka rajahyödyt ovat pienemmät, jolloin yhteiskunnan kokonaistyytyväisyys on suurin mahdollinen. Ainoa ongelma on, että rajahyötyjä ei voi mitata. Mutta siinähän on korkeimman oikeuden tuomareille pähkäiltävää, jos ei ole muutakaan järkevämpää tekemistä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Jos uhataan fyysistä koskemattomuutta tai levitetään väärää tietoa, rikoslaista löytyy pykäliä näiden tuomitsemiseen. Vihapuhe sen sijaan on tulkinnanvaraista ja subjektiivista. Toinen tulkitsee jonkin ilmaisun vihapuheeksi ja toinen ei. Ei kai voi tuomita sen mukaan, kuinka nimittelyn kohde asian kokee? Toiset ovat herkempiä kuin toiset. Menee mielipidekysymykseksi ja mielipiteen mukaan tuomarit eivät voi toimia. Pitäisikö tämäkin ottaa mahdollisessa vihapuhetuomiossa huomioon. Ja millä &rdquo;herkkyysmittarilla&rdquo; asia todennetaan.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Euroopan ihmisoikeussopimus, sanavapaus ja vihapuhe.</strong></p><p>Kannattaisikohan tutustua Euroopan ihmisoikeussopimukseen?&nbsp; Euroopan yhteisöjen tuomioistuin (nykyinen Euroopan unionin tuomioistuin) on ratkaisuissaan korostanut, että&nbsp;</p><p>&rdquo;Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sananvapaus on eräs demokraattisen yhteiskunnan keskeisistä perustoista, eräs sen edistyksen ja jokaisen yksilön kehityksen perusedellytyksistä. Ellei ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, sananvapaus ei koske pelkästään sellaisia &quot;tietoja&quot; tai &quot;ajatuksia&quot;, joihin suhtaudutaan myötämielisesti tai joita pidetään vaarattomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaisia, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikä pitää sanotun asian olla, jotta se on yli loukkaavan tai järkyttävän tai häiritsevän sanonnan?&nbsp; On aika tulkinnanvarainen asia. Nyt on Helsingin Sanomien uutisten mukaan kehitetty oikein tekoäly, joka nuuskii verkkoa ja ilmoittaa vihapuheesta. Uutisen mukaan tarkkailun alla ovat kuntavaaliehdokkaat (Tämä on kirjoitettu ennen 2017 kunnallisvaaleja). Pyritäänkö erityisesti heidän sanomisiaan kahlehtimaan? Miksi kunnallisvaaliehdokkaat ovat erityinen kohderyhmä? Sotkeentuuko tekoäly politiikkaan, joka ei sille kuulu? Pyritäänkö tässä jo etukäteen vaientamaan joitakin? Pyritäänkö tässä etukäteissensuuriin, joka on laissa kielletty? Voisivatko tämän tekoälyn taustalla olevat järjestöt ilmoittaa, mitkä sanat ja ilmaisut ovat vihapuhetta? Heidän pitäisi ottaa huomioon yllä oleva Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuissaan korostamat asiat.&nbsp; Tekoälyn taustalla olevat järjestöt sanovat, että &rdquo;lähdekoodin toteutus tukee yhteiskuntavastuutoimintaamme&rdquo;. Voisivatko he selittää, mitä tämä tarkoittaa? Entä mitä tarkoittaa &rdquo;ratkaisua käytetään eettisesti kestävällä tavalla&rdquo;?&nbsp; Järjestöt vetoavat myös &rdquo;rasismin vastaiseen peruskirjaan, jonka eduskuntapuolueet ovat allekirjoittaneet&rdquo;.&nbsp; Onko tämä peruskirja samantasoinen kuin laki?</p><p>&nbsp;</p><p>Sanavapautta voidaan rajoittaa vain tapauksissa &rdquo;jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.&rdquo;&nbsp;Maine tuskin menee nimittelystä. Eiköhän siihen tarvita omia toimia tai perättömän tiedon levittämistä, johon löytyy rikoslain pykälät. Nimittely tuskin rapauttaa terveyttä tai moraalia. Eiköhän näihinkin tarvita tekoja.</p><p>&nbsp;</p><p>Selkäpiitä alkaa kylmätä. Pitää pelätä sydänjuuria myöten, ettei vain sano jotakin, jota joku syyttäjä tai tuomari tai tekoälyn taustalla olevat järjestöt tulkitsevat vihapuheeksi ja raahaavat tuomioistuimen eteen. Tähän on tultu. Ihmisiä ilmeisesti pyritään ohjaamaan johonkin joidenkin virkamiesten ja järjestöjen haluamaan suuntaan pelon avulla, joka johtuu tulkitsijoiden epämääräisistä ilmaisuista ja tulkinnoista.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän lisäksi tulevat viranomaisilmoitukset tiedotusvälineissä. Televisiouutisissa korkea syyttäjäviranomainen sanoi ennen eräitä vaaleja, että hän tarkkailee erityisesti vihapuheita ja ryhtyy toimenpiteisiin, jos on tarvetta. Valitettavasti en muista nimeä. Syyttäjän sanoma on sikäli outo, että hän ei maininnut, mitä hän vahtaa. Toisin sanoen, mikä on vihapuhetta? Uhkaukset ja solvaukset ovat selviä asioita ja niihin voi soveltaa rikoslakia. Mutta se vihapuhe: mitä se on? Tuntuu siltä, että syyttäjät ja tuomarit nojautuvat johonkin &rdquo;musta tuntuu&rdquo; periaatteeseen. Sen verran tulkinnanvaraisesta asiasta on kyse.</p><p>&nbsp;</p><p>Uusimman tutkimuksen mukaan ihmiset pelkäävät leimautumista, joko vihapuheen esittäjiksi tai liian suvaitsevaisiksi. Jos leimautuu jommaksi kummaksi, toinen osapuoli parjaa julkisesti ja halveksii toista osapuolta sydämensä pohjasta. Voi jopa joutua leivättömän pöydän ääreen. Ihmiset kokevat tämän ahdistavaksi ilmapiiriksi.&nbsp; Tämä on tuttua vanhaan huonoon aikaan 60- ja 70- ja 80-luvulta, jolloin mm. niin sanottu neuvostovastainen puhe tuomittiin ja rangaistus saattoi olla jopa poliittisten asemien menetys.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Toivomus sanavapauden puolesta ja niin sanotun &rdquo;vihapuheen&rdquo; kriminalisointia vastaan.</strong></p><p>Lopuksi toivoisin, että syyttäjät, kirkon edustajat, tuomarit ja muut eurooppalaistuisivat. Ovathan kansalaisetkin jo eurooppalaistuneet juomatavoissaankin. Litkitään viiniä Koskenkorvan sijaan. Miksei sitten eurooppalaistuttaisi myös kielenkäytössäkin? Keski- ja Etelä &ndash; Euroopassa, puhumattakaan entisistä Itä-Euroopan maista, kielenkäyttö on aika reipasta.&nbsp; Ja vaikka sanoo niin, että vastapuolen sielu on mustelmilla, tuomioistuin joissakin tapauksissa vain nuhtelee tyyliin &rdquo;soo soo koetetaanpa siistiä kielenkäyttöä&rdquo;. Ja se on sitten siinä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Vilho Mäkelä</p><p>www.vilhomäkelä.fi</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sananvapaus ja vihapuheet sekä vihatuijotus

On liikkeellä asiamiehiä ja -naisia, jotka haluavat kriminalisoida niin sanotun ”vihapuheen”. Onko tavoitteena pelotella kansalaisia sulkemaan suunsa rangaistusten pelosta eli rajoittaa pelon avulla sananvapautta?

 

Papit ja tuomarit

Nyt jopa arkkipiispa on tuominnut joitakin tapahtumia vihapuheeksi, joista pitää päästä irti ja saada tuomio (Helsingin Sanomat 14.6.2019). Onko hän lukenut vuorisaarnaa, jonka mukaan Jeesus on sanonut "älkää tehkö pahalle vastarintaa – jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin" (Matt 5:39)? En tulkitse kehotusta fyysiseksi tapahtumaksi, vaan verbaaliksi toimeksi. Nimittelyhän voidaan tulkita ”henkiseksi poskelle lyönniksi”. Jeesus oli todellinen sanavapauden esitaistelija, kun ei kehottanut nimittelijää raahattavaksi käräjille. Pitäisiköhän arkkipiispan sekä kirkon miesten ja naisten seurata Jeesuksen jalanjälkiä ja sietää nimityksiä? Onko sanonta ”Ei haukkuva koira pure” heille tuttu? Minuakin on nimitelty jos joksikin, mutta ei se ole haitannut eikä jättänyt traumoja tai pahaa mieltä. Nimittely on valunut pois kuin vesi hanhen selästä. Nimittely on kuulunut kautta ihmiskunnan historian jokapäiväiseen normaaliin elämään.

 

Tuomarikunta on nostanut esiin vihapuheeseen verrattavan vihatuijottamisen. Tuomareiden edusnaisen mukaan käräjäsalissa on ihmisiä, jotka TUIJOTTAVAT ja se HÄIRITSEE tuomareita. Voi, voi. Minullakin on kokemusta tuijottamisesta. Joillakin luennoillani oli silloin tällöin mielestäni vihaisesti mulkoilevia opiskelijoita eturivissä. Ehkä he olivat saaneet mielestään liian alhaisia arvosanoja tai eivät pitäneet esityksestäni. Ei se minua häirinnyt. Enkä saanut traumoja. Kuinkahan tuomarit tulkitsevat, mikä on vihaista tuijotusta ja mikä on vain tavallista silmien aukipitämistä? Eiköhän tuomareidenkin pitäisi keskittyä työhönsä ja jättää pois mielensä pahoittaminen, jos joku heidän tulkintansa mukaan tuijottaa. Jos ei kestä tuijotusta, aina voi vaihtaa työpaikkaa.

 

Kenen puolella laki on nimittelyssä?  Viime vuonna korkeimman oikeuden tuomari filosoveerasi ”Kun vastakkain on vahva ja heikko, laki on heikon puolella”.  Hän ei määritellyt, mikä on vahvan ja heikon tunnusmerkki. Hän ilmeisesti tarkoitti sitä, että esimerkiksi yhteiskunnallinen asema liittyy nimittelyyn ja vihapuheesta tuomitsemiseen. Jälleen epämääräisyyksiä, jotka jättävät pelon sieluun. Voinko sanoa tätä vai en ja olenko vahva vai heikko? Että osaa olla epämääräistä. Minulla on ratkaisu, koska olen kansantaloustieteilijä. Kun ihmisryhmät ovat vastakkain ja joku sanoo pahasti ja jotkut muut pahoittavat mielensä, pitää mitata rajahyödyt. Tällöin pitää nuhdella ryhmää, jonka rajahyödyt ovat pienemmät, jolloin yhteiskunnan kokonaistyytyväisyys on suurin mahdollinen. Ainoa ongelma on, että rajahyötyjä ei voi mitata. Mutta siinähän on korkeimman oikeuden tuomareille pähkäiltävää, jos ei ole muutakaan järkevämpää tekemistä. 

 

Jos uhataan fyysistä koskemattomuutta tai levitetään väärää tietoa, rikoslaista löytyy pykäliä näiden tuomitsemiseen. Vihapuhe sen sijaan on tulkinnanvaraista ja subjektiivista. Toinen tulkitsee jonkin ilmaisun vihapuheeksi ja toinen ei. Ei kai voi tuomita sen mukaan, kuinka nimittelyn kohde asian kokee? Toiset ovat herkempiä kuin toiset. Menee mielipidekysymykseksi ja mielipiteen mukaan tuomarit eivät voi toimia. Pitäisikö tämäkin ottaa mahdollisessa vihapuhetuomiossa huomioon. Ja millä ”herkkyysmittarilla” asia todennetaan.

 

 

Euroopan ihmisoikeussopimus, sanavapaus ja vihapuhe.

Kannattaisikohan tutustua Euroopan ihmisoikeussopimukseen?  Euroopan yhteisöjen tuomioistuin (nykyinen Euroopan unionin tuomioistuin) on ratkaisuissaan korostanut, että 

”Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sananvapaus on eräs demokraattisen yhteiskunnan keskeisistä perustoista, eräs sen edistyksen ja jokaisen yksilön kehityksen perusedellytyksistä. Ellei ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan 2 kohdasta muuta johdu, sananvapaus ei koske pelkästään sellaisia "tietoja" tai "ajatuksia", joihin suhtaudutaan myötämielisesti tai joita pidetään vaarattomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaisia, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät”.

 

Mikä pitää sanotun asian olla, jotta se on yli loukkaavan tai järkyttävän tai häiritsevän sanonnan?  On aika tulkinnanvarainen asia. Nyt on Helsingin Sanomien uutisten mukaan kehitetty oikein tekoäly, joka nuuskii verkkoa ja ilmoittaa vihapuheesta. Uutisen mukaan tarkkailun alla ovat kuntavaaliehdokkaat (Tämä on kirjoitettu ennen 2017 kunnallisvaaleja). Pyritäänkö erityisesti heidän sanomisiaan kahlehtimaan? Miksi kunnallisvaaliehdokkaat ovat erityinen kohderyhmä? Sotkeentuuko tekoäly politiikkaan, joka ei sille kuulu? Pyritäänkö tässä jo etukäteen vaientamaan joitakin? Pyritäänkö tässä etukäteissensuuriin, joka on laissa kielletty? Voisivatko tämän tekoälyn taustalla olevat järjestöt ilmoittaa, mitkä sanat ja ilmaisut ovat vihapuhetta? Heidän pitäisi ottaa huomioon yllä oleva Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuissaan korostamat asiat.  Tekoälyn taustalla olevat järjestöt sanovat, että ”lähdekoodin toteutus tukee yhteiskuntavastuutoimintaamme”. Voisivatko he selittää, mitä tämä tarkoittaa? Entä mitä tarkoittaa ”ratkaisua käytetään eettisesti kestävällä tavalla”?  Järjestöt vetoavat myös ”rasismin vastaiseen peruskirjaan, jonka eduskuntapuolueet ovat allekirjoittaneet”.  Onko tämä peruskirja samantasoinen kuin laki?

 

Sanavapautta voidaan rajoittaa vain tapauksissa ”jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi.” Maine tuskin menee nimittelystä. Eiköhän siihen tarvita omia toimia tai perättömän tiedon levittämistä, johon löytyy rikoslain pykälät. Nimittely tuskin rapauttaa terveyttä tai moraalia. Eiköhän näihinkin tarvita tekoja.

 

Selkäpiitä alkaa kylmätä. Pitää pelätä sydänjuuria myöten, ettei vain sano jotakin, jota joku syyttäjä tai tuomari tai tekoälyn taustalla olevat järjestöt tulkitsevat vihapuheeksi ja raahaavat tuomioistuimen eteen. Tähän on tultu. Ihmisiä ilmeisesti pyritään ohjaamaan johonkin joidenkin virkamiesten ja järjestöjen haluamaan suuntaan pelon avulla, joka johtuu tulkitsijoiden epämääräisistä ilmaisuista ja tulkinnoista.  

 

Tämän lisäksi tulevat viranomaisilmoitukset tiedotusvälineissä. Televisiouutisissa korkea syyttäjäviranomainen sanoi ennen eräitä vaaleja, että hän tarkkailee erityisesti vihapuheita ja ryhtyy toimenpiteisiin, jos on tarvetta. Valitettavasti en muista nimeä. Syyttäjän sanoma on sikäli outo, että hän ei maininnut, mitä hän vahtaa. Toisin sanoen, mikä on vihapuhetta? Uhkaukset ja solvaukset ovat selviä asioita ja niihin voi soveltaa rikoslakia. Mutta se vihapuhe: mitä se on? Tuntuu siltä, että syyttäjät ja tuomarit nojautuvat johonkin ”musta tuntuu” periaatteeseen. Sen verran tulkinnanvaraisesta asiasta on kyse.

 

Uusimman tutkimuksen mukaan ihmiset pelkäävät leimautumista, joko vihapuheen esittäjiksi tai liian suvaitsevaisiksi. Jos leimautuu jommaksi kummaksi, toinen osapuoli parjaa julkisesti ja halveksii toista osapuolta sydämensä pohjasta. Voi jopa joutua leivättömän pöydän ääreen. Ihmiset kokevat tämän ahdistavaksi ilmapiiriksi.  Tämä on tuttua vanhaan huonoon aikaan 60- ja 70- ja 80-luvulta, jolloin mm. niin sanottu neuvostovastainen puhe tuomittiin ja rangaistus saattoi olla jopa poliittisten asemien menetys.

 

Toivomus sanavapauden puolesta ja niin sanotun ”vihapuheen” kriminalisointia vastaan.

Lopuksi toivoisin, että syyttäjät, kirkon edustajat, tuomarit ja muut eurooppalaistuisivat. Ovathan kansalaisetkin jo eurooppalaistuneet juomatavoissaankin. Litkitään viiniä Koskenkorvan sijaan. Miksei sitten eurooppalaistuttaisi myös kielenkäytössäkin? Keski- ja Etelä – Euroopassa, puhumattakaan entisistä Itä-Euroopan maista, kielenkäyttö on aika reipasta.  Ja vaikka sanoo niin, että vastapuolen sielu on mustelmilla, tuomioistuin joissakin tapauksissa vain nuhtelee tyyliin ”soo soo koetetaanpa siistiä kielenkäyttöä”. Ja se on sitten siinä. 

 

Vilho Mäkelä

www.vilhomäkelä.fi

]]>
44 http://vilhomakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277391-sananvapaus-ja-vihapuheet-seka-vihatuijotus#comments Sananvapaus Vihapuhe Sun, 16 Jun 2019 07:36:29 +0000 Vilho Mäkelä http://vilhomakela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277391-sananvapaus-ja-vihapuheet-seka-vihatuijotus
Poliittisia vankeja on ”vapautettu” Nicaraguan vankiloista http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277233-poliittisia-vankeja-on-vapautettu-nicaraguan-vankiloista <p>Tänään Nicaraguassa on pitkästä aikaa ilon aiheita. Tässä blogissa olen kertonut toimittajista Lucía Pinedasta ja Miguel Morasta, jotka ovat joutuneet aiheettomasti ja laittomasti vankiloihin. Syynä se, että he ovat vaatineet äänekkäästi Daniel Ortegan eroa ja ennenaikaisia vaaleja.</p><p>Lucía Pineda ja Miguel Mora olivat joulukuusta lähtien eristyksissä ja ankeissa oloissa kärsien fyysisistä ja henkisistä kidustuksista.</p><p>Tänään myös nuoren opposition johtajan Yubrank Suazon, lääkäriopiskelija Amaya Coppensin ja nuoren Edwin Carcachen kodeissa juhlitaan.</p><p>Ilon keskellä moni muistaa miksi he joutuivat vankilaan. Se, että he pääsivät vankilasta ei ole tae heidän vapaudestaan. Ortegan kannattajia on jo nähty ottamassa valokuvia vankiloista päästetyistä. En puhu vapautetuista vaan siksi, että koko Nicaragua on kuin yhden hullun ja hänen lähipiirinsä kidnappatuna.</p><p>Niin kauan kuin ei nicaragualaisten kansalaisoikeuksia kunnioiteta ja maata hallitaan rautaisella pelon ilmapiirillä, Nicaraguassa ei tule olemaan rauhaa eikä tule olemaan edellytyksiä kehitykseen tai menestykseen.</p><p>Iloitsen vapaudesta ja siksi toivon sitä muillekin. Vapaus on herkkä ja erittäin hyvä asia. Demokratia ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat tie vapauteen. Odotan sitä päivää, jolloin voin kirjoittaa teille, että Nicaraguassa on joku muu kuin Ortega tai Ortegan sukulainen presidenttinä. Se päivä koittaa vielä!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään Nicaraguassa on pitkästä aikaa ilon aiheita. Tässä blogissa olen kertonut toimittajista Lucía Pinedasta ja Miguel Morasta, jotka ovat joutuneet aiheettomasti ja laittomasti vankiloihin. Syynä se, että he ovat vaatineet äänekkäästi Daniel Ortegan eroa ja ennenaikaisia vaaleja.

Lucía Pineda ja Miguel Mora olivat joulukuusta lähtien eristyksissä ja ankeissa oloissa kärsien fyysisistä ja henkisistä kidustuksista.

Tänään myös nuoren opposition johtajan Yubrank Suazon, lääkäriopiskelija Amaya Coppensin ja nuoren Edwin Carcachen kodeissa juhlitaan.

Ilon keskellä moni muistaa miksi he joutuivat vankilaan. Se, että he pääsivät vankilasta ei ole tae heidän vapaudestaan. Ortegan kannattajia on jo nähty ottamassa valokuvia vankiloista päästetyistä. En puhu vapautetuista vaan siksi, että koko Nicaragua on kuin yhden hullun ja hänen lähipiirinsä kidnappatuna.

Niin kauan kuin ei nicaragualaisten kansalaisoikeuksia kunnioiteta ja maata hallitaan rautaisella pelon ilmapiirillä, Nicaraguassa ei tule olemaan rauhaa eikä tule olemaan edellytyksiä kehitykseen tai menestykseen.

Iloitsen vapaudesta ja siksi toivon sitä muillekin. Vapaus on herkkä ja erittäin hyvä asia. Demokratia ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat tie vapauteen. Odotan sitä päivää, jolloin voin kirjoittaa teille, että Nicaraguassa on joku muu kuin Ortega tai Ortegan sukulainen presidenttinä. Se päivä koittaa vielä!

]]>
0 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277233-poliittisia-vankeja-on-vapautettu-nicaraguan-vankiloista#comments Latinalainen Ameikka Lehdistön vapaus Nicaragua Nicaraguan kriisi Sananvapaus Tue, 11 Jun 2019 15:05:10 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277233-poliittisia-vankeja-on-vapautettu-nicaraguan-vankiloista
Suomen PEN:in puheenjohtaja, Perussuomalaiset ja fasistikortti http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277120-suomen-penin-puheenjohtaja-perussuomalaiset-ja-fasistikortti <p><strong>Suomen PEN:in puheenjohtaja,&nbsp;Veera Tyhtilä, <a href="https://www.suomenpen.fi/veera-tyhtila-sananvapaus-ja-oikeistopopulismi/">kirjoitti </a>oikeistopopulisteista. Hänen mielestään &quot;sananvapaus, kuten muutkin ihmisoikeudet, tähtää kaikkien tasavertaiseen yhteisymmärrykseen ja ihmisten ja kansojen väliseen rauhaan. Sanaleikit, vääristely tai olkiukot eivät muuta tätä perusajatusta mihinkään.&quot;</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Mitä hän itse tekee? Hämmentävästi hän kertoo Euroopan fasistien olevan yhdistymässä: &quot;Euroopan fasistit ovat julkisesti ilmoittaneet yhdistyvänsä, perussuomalaisten Laura Huhtasaari hymyillen joukoissaan mukana.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Hän mitä ilmeisimmin tarkoittaa europarlamentin oikeistopopulistien uutta ryhmää. Hän on mieltänyt asian niin, että populistit olisivat jotenkin fuusioitumassa kokonaan. Näin ei ole, ei Keskustakaan ole muuttunut liberaaliksi, vaikka sellaiseen ryhmään parlamentissa kuuluukin.</p><p>&nbsp;</p><p>Suurin outous yllä lainauksessa oli joka tapauksessa käsite <em>fasistit</em>. Tietääköhän Tyhtilä, mitä sana tarkoittaa? Sanojen tietäminen ollee elimellisen tärkeää mainitussa sananvapautta ajavassa kirjailijoiden yhdistyksessä. Yleisesti fasismia on kyllä ollut vaikea kuvata aatteena selkeästi, mikä toisaalta tarjoaa siitä sopivan leimakirveen ilkeämielisille. Jonkinlaiseen käsitykseen tutkijat ovat silti päätyneet ja tiivistän sen mukaillen näin:</p><p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fasismi#Piirteet">Fasismi </a>on autoritäärisen ja totalitaristisen <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ultranationalismi">ultranationalismin </a>vallankumouksellinen muoto. Eli omaa kansaa ihannoiva ja muita alistava väkivaltainen diktatuuri. Perspektiivinen luomiseksi: maailmassa katsotaan olleen kolme <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Totalitarismi">totalitaristista </a>valtiota: Neuvostoliitto, Natsi-Saksa ja fasistinen Italia.</p><p>&nbsp;</p><p>Nyt kysymys kuuluu, missä määrin todellisuudentajuinen oli Veera Tyhtilän luonnehdinta fasistien yhdistymisestä? Kyseiset puolueet toimivat demokraattisen järjestelmän kautta, eikä vallankumouksesta ole tietoakaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Jälleen epäasiallinen mustamaalaaja oli vihervasemmistolainen nainen (tai punavihreä, miten kukakin haluaa puna-armeijaan leimautua). Tyhtilän tarkoitus ei ollut kuvata todellisuutta todenmukaisesti vaan näennäisen asiallisesti ja vakavamielisenä sekä siten vakavasti otettavana. Kuten Wikipedia asiaa kuvaa: &quot;fasismin käsitettä käytetään usein lyömäaseena tai pilkkanimenä asioille, jotka eivät kuitenkaan ole fasistisia.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Fasistikortti tarjosi tien alentaa olkiukoilla poliittisia vastustajia, kun puheenjohtajan faktat ilmeisesti loppuivat. Se on omiaan kiihottamaan äärivasemmistoa oikeistopopulistien vakaumukseen perustuvaa kansanryhmää vastaan. Tyhtilää ei häirinnyt se, että hän kirjoituksessaan kritisoi vääristelyä ja peräänkuulutti tasavertaista yhteisymmärrystä. Taisi Tyhtilä mäjäyttää itseään &quot;lapiolla päähän&quot;. Vastikään yksi toimittaja sai &quot;ylinopeussakot&quot; korttien heiluttelusta.<br /><br />-</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Veera Tyhtilä kertoo äärimielisten hindunationalistien nousseen Intiassa valtaan mutta tosiasiassa he nousivat valtaan jo 2014.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen PEN:in puheenjohtaja, Veera Tyhtilä, kirjoitti oikeistopopulisteista. Hänen mielestään "sananvapaus, kuten muutkin ihmisoikeudet, tähtää kaikkien tasavertaiseen yhteisymmärrykseen ja ihmisten ja kansojen väliseen rauhaan. Sanaleikit, vääristely tai olkiukot eivät muuta tätä perusajatusta mihinkään."

 

Mitä hän itse tekee? Hämmentävästi hän kertoo Euroopan fasistien olevan yhdistymässä: "Euroopan fasistit ovat julkisesti ilmoittaneet yhdistyvänsä, perussuomalaisten Laura Huhtasaari hymyillen joukoissaan mukana."

 

Hän mitä ilmeisimmin tarkoittaa europarlamentin oikeistopopulistien uutta ryhmää. Hän on mieltänyt asian niin, että populistit olisivat jotenkin fuusioitumassa kokonaan. Näin ei ole, ei Keskustakaan ole muuttunut liberaaliksi, vaikka sellaiseen ryhmään parlamentissa kuuluukin.

 

Suurin outous yllä lainauksessa oli joka tapauksessa käsite fasistit. Tietääköhän Tyhtilä, mitä sana tarkoittaa? Sanojen tietäminen ollee elimellisen tärkeää mainitussa sananvapautta ajavassa kirjailijoiden yhdistyksessä. Yleisesti fasismia on kyllä ollut vaikea kuvata aatteena selkeästi, mikä toisaalta tarjoaa siitä sopivan leimakirveen ilkeämielisille. Jonkinlaiseen käsitykseen tutkijat ovat silti päätyneet ja tiivistän sen mukaillen näin:

Fasismi on autoritäärisen ja totalitaristisen ultranationalismin vallankumouksellinen muoto. Eli omaa kansaa ihannoiva ja muita alistava väkivaltainen diktatuuri. Perspektiivinen luomiseksi: maailmassa katsotaan olleen kolme totalitaristista valtiota: Neuvostoliitto, Natsi-Saksa ja fasistinen Italia.

 

Nyt kysymys kuuluu, missä määrin todellisuudentajuinen oli Veera Tyhtilän luonnehdinta fasistien yhdistymisestä? Kyseiset puolueet toimivat demokraattisen järjestelmän kautta, eikä vallankumouksesta ole tietoakaan.

 

Jälleen epäasiallinen mustamaalaaja oli vihervasemmistolainen nainen (tai punavihreä, miten kukakin haluaa puna-armeijaan leimautua). Tyhtilän tarkoitus ei ollut kuvata todellisuutta todenmukaisesti vaan näennäisen asiallisesti ja vakavamielisenä sekä siten vakavasti otettavana. Kuten Wikipedia asiaa kuvaa: "fasismin käsitettä käytetään usein lyömäaseena tai pilkkanimenä asioille, jotka eivät kuitenkaan ole fasistisia."

 

Fasistikortti tarjosi tien alentaa olkiukoilla poliittisia vastustajia, kun puheenjohtajan faktat ilmeisesti loppuivat. Se on omiaan kiihottamaan äärivasemmistoa oikeistopopulistien vakaumukseen perustuvaa kansanryhmää vastaan. Tyhtilää ei häirinnyt se, että hän kirjoituksessaan kritisoi vääristelyä ja peräänkuulutti tasavertaista yhteisymmärrystä. Taisi Tyhtilä mäjäyttää itseään "lapiolla päähän". Vastikään yksi toimittaja sai "ylinopeussakot" korttien heiluttelusta.

-

 

PS. Veera Tyhtilä kertoo äärimielisten hindunationalistien nousseen Intiassa valtaan mutta tosiasiassa he nousivat valtaan jo 2014.

]]>
2 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277120-suomen-penin-puheenjohtaja-perussuomalaiset-ja-fasistikortti#comments Fasismi Fasistikortti PEN Perussuomalaiset Sananvapaus Sat, 08 Jun 2019 15:38:32 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277120-suomen-penin-puheenjohtaja-perussuomalaiset-ja-fasistikortti
Some on viides valtiomahti ja sen pitääkin pelottaa muita mahteja http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276744-some-on-viides-valtiomahti-ja-sen-pitaakin-pelottaa-muita-mahteja <p>Sosiaalinen media mahdollistaa kansalaisten osallistumisen keskusteluun paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Vapaasta kansalaiskeskustelusta on tullut viides valtiomahti, jonka valtaanastumista ymmärrettävästi pelkäävät kaikki, jotka valtaa tähän asti ovat suvereenisti pitäneet.</p><p>Länsimaissa lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on perinteisesti erotettu toisistaan. Erottelulla on pyritty takaamaan tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja vakaa yhteiskunta. Medioiden epäviralliseksi rooliksi on vakiintunut toimia neljäntenä valtiomahtina, jonka tehtäviin on kuulunut tarkkailla ja tiedottaa kansalaisia kolmivallan epäkohdista. Osallistuminen neljän valtiomahdin toimintaan on ollut kansalaisille etäistä ja mahdollista vain osalle kansasta. Kunnes vihdoin syntyi Internet ja sosiaalinen media, viides valtiomahti.</p><p>Vihapuhelainsäädännön perusteiksi on julkisuudessa esitetty mm. kansalaisten suojelua virheelliseltä informaatiolta ja onpa syyksi kehdattu esittää sananvapauden puolustamistakin. Kun vihapuhelainsäädäntöä voimakkaimmin ajavia ryhmittymiä tarkastelee vallan kolmijaon näkökulmasta, tavoiteet sananvapauden suitsemiseksi asettuvat oikeaan kontekstiin.</p><p>Somessa käytävä vapaa kansalaiskeskustelu on viides valtiomahti. Itse asiassa some palauttaa vallan sinne, minne sen olisi aina tullutkin kuulua - kansalaisille. On erittäin ymmärrettävää, että neljä muuta valtiomahtia pelkäävät oman asemansa puolesta. Kyse ei ole sananvapauden varjelusta, kansalaisten suojelusta tai virheellisestä informaatiosta vaan vallasta, vallan käytöstä ja valta-aseman säilyttämisen pyrkimyksistä.</p><p>Somessa käytäviltä keskusteluilta eivät ole suojassa kansanedustajat, tuomarit, virkamiehet, poliisit eivätkä toimittajat. Pienikin liike, joka viittaa vallan kolmijaon toimimattomuuteen ja neljännen valtiomahdin otteen herpaantumiseen saa viidennen mahdin aktivoitumaan.</p><p>Euroopassa ja Suomessa eletään aikoja, jolloin kansalaisten on syytä olla erityisen tarkkaavaisia, että valta pysyy siellä, missä sen kuuluukin olla. Pyrkimykset viidennen valtiomahdin taltuttamiseksi tulevat jatkumaan. Valta-aseman lisäksi kyseessä on saavutetut edut ja isot rahat. Näistä kolmesta ei helpolla luovuta. Uusi tasapaino vaati totuttautumista ja sopeutumista, mutta some täydellistää demokratian. Pidetään siis Internet ja sana vapaana, se on lopulta kaikkien etu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaalinen media mahdollistaa kansalaisten osallistumisen keskusteluun paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Vapaasta kansalaiskeskustelusta on tullut viides valtiomahti, jonka valtaanastumista ymmärrettävästi pelkäävät kaikki, jotka valtaa tähän asti ovat suvereenisti pitäneet.

Länsimaissa lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on perinteisesti erotettu toisistaan. Erottelulla on pyritty takaamaan tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja vakaa yhteiskunta. Medioiden epäviralliseksi rooliksi on vakiintunut toimia neljäntenä valtiomahtina, jonka tehtäviin on kuulunut tarkkailla ja tiedottaa kansalaisia kolmivallan epäkohdista. Osallistuminen neljän valtiomahdin toimintaan on ollut kansalaisille etäistä ja mahdollista vain osalle kansasta. Kunnes vihdoin syntyi Internet ja sosiaalinen media, viides valtiomahti.

Vihapuhelainsäädännön perusteiksi on julkisuudessa esitetty mm. kansalaisten suojelua virheelliseltä informaatiolta ja onpa syyksi kehdattu esittää sananvapauden puolustamistakin. Kun vihapuhelainsäädäntöä voimakkaimmin ajavia ryhmittymiä tarkastelee vallan kolmijaon näkökulmasta, tavoiteet sananvapauden suitsemiseksi asettuvat oikeaan kontekstiin.

Somessa käytävä vapaa kansalaiskeskustelu on viides valtiomahti. Itse asiassa some palauttaa vallan sinne, minne sen olisi aina tullutkin kuulua - kansalaisille. On erittäin ymmärrettävää, että neljä muuta valtiomahtia pelkäävät oman asemansa puolesta. Kyse ei ole sananvapauden varjelusta, kansalaisten suojelusta tai virheellisestä informaatiosta vaan vallasta, vallan käytöstä ja valta-aseman säilyttämisen pyrkimyksistä.

Somessa käytäviltä keskusteluilta eivät ole suojassa kansanedustajat, tuomarit, virkamiehet, poliisit eivätkä toimittajat. Pienikin liike, joka viittaa vallan kolmijaon toimimattomuuteen ja neljännen valtiomahdin otteen herpaantumiseen saa viidennen mahdin aktivoitumaan.

Euroopassa ja Suomessa eletään aikoja, jolloin kansalaisten on syytä olla erityisen tarkkaavaisia, että valta pysyy siellä, missä sen kuuluukin olla. Pyrkimykset viidennen valtiomahdin taltuttamiseksi tulevat jatkumaan. Valta-aseman lisäksi kyseessä on saavutetut edut ja isot rahat. Näistä kolmesta ei helpolla luovuta. Uusi tasapaino vaati totuttautumista ja sopeutumista, mutta some täydellistää demokratian. Pidetään siis Internet ja sana vapaana, se on lopulta kaikkien etu.

]]>
0 http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276744-some-on-viides-valtiomahti-ja-sen-pitaakin-pelottaa-muita-mahteja#comments Demokratia Sananvapaus Vallan kolmijako Vihapuhe Thu, 30 May 2019 09:01:36 +0000 Marko Kettunen http://markokettunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276744-some-on-viides-valtiomahti-ja-sen-pitaakin-pelottaa-muita-mahteja
Tauko http://ilkkatamminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276712-sananvapaus <p>Tauko</p><p>Eräällä ystävälläni oli alkoholi sekä mielenterveysongelma. Hän saanut hoitoa&nbsp; tai halunnut ottaa sitä vastaan. Ihmisten itsemääräysoikeus päihdeasioissa on suuri. Kukaan ei ota kantaa vaan kaikki ongelmat ovat viranomaisten mielestä &quot;omavika&quot;</p><p>Lääkärit, hoitohenkilökunta ovat lopen uuppuneita. Poliisi tiedostaa ongelman mutta poliisin mukana ei kulje päihdelääkäriä.</p><p>Onko hallitus, eduskunta, EU- taso tai jokin muu päättävä taso muuttunut epäoikudenmukaiseksi köyhyydessä. päihdekierteessä ja eriarvoisessa elämäntilanteessa olevia kohtaan?</p><p>Miten Suomi saa korjattua virheet,&nbsp; jotka ovat tapahtuneet jo 90- luvulla? Pelastaako globaalisaatio EU-ruokakassien varassa eläviä.</p><p>Milllaisen tulee olla uuden Suomen, jotta ihmiset avaisivat silmänsä eivätkä välinpitämättömästi kulkisi ohi.</p><p>Välittäkää toisistamme on vain yksi elämä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tauko

Eräällä ystävälläni oli alkoholi sekä mielenterveysongelma. Hän saanut hoitoa  tai halunnut ottaa sitä vastaan. Ihmisten itsemääräysoikeus päihdeasioissa on suuri. Kukaan ei ota kantaa vaan kaikki ongelmat ovat viranomaisten mielestä "omavika"

Lääkärit, hoitohenkilökunta ovat lopen uuppuneita. Poliisi tiedostaa ongelman mutta poliisin mukana ei kulje päihdelääkäriä.

Onko hallitus, eduskunta, EU- taso tai jokin muu päättävä taso muuttunut epäoikudenmukaiseksi köyhyydessä. päihdekierteessä ja eriarvoisessa elämäntilanteessa olevia kohtaan?

Miten Suomi saa korjattua virheet,  jotka ovat tapahtuneet jo 90- luvulla? Pelastaako globaalisaatio EU-ruokakassien varassa eläviä.

Milllaisen tulee olla uuden Suomen, jotta ihmiset avaisivat silmänsä eivätkä välinpitämättömästi kulkisi ohi.

Välittäkää toisistamme on vain yksi elämä.

 

 

]]>
1 http://ilkkatamminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276712-sananvapaus#comments Ajatuksia Suomesta Kritiikki Sananvapaus Yhteiskunta Wed, 29 May 2019 13:31:08 +0000 Ilkka Tamminen http://ilkkatamminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276712-sananvapaus
Sananvapaus http://ilkkatamminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276711-sananvapaus <p>Tauko</p> <p>Eräällä ystävälläni oli alkoholi sekä mielenterveysongelma. Hän saanut hoitoa&nbsp; tai halunnut ottaa sitä vastaan. Ihmisten itsemääräysoikeus päihdeasioissa on suuri. Kukaan ei ota kantaa vaan kaikki ongelmat ovat viranomaisten mielestä &quot;omavika&quot;</p> <p>Lääkärit, hoitohenkilökunta ovat lopen uuppuneita. Poliisi tiedostaa ongelman mutta poliisin mukana ei kulje päihdelääkäriä.</p> <p>Onko hallitus, eduskunta, EU- taso tai jokin muu päättävä taso muuttunut epäoikudenmukaiseksi köyhyydessä. päihdekierteessä ja eriarvoisessa elämäntilanteessa olevia kohtaan?</p> <p>Miten Suomi saa korjattua virheet,&nbsp; jotka ovat tapahtuneet jo 90- luvulla? Pelastaako globaalisaatio EU-ruokakassien varassa eläviä.</p> <p>Milllaisen tulee olla uuden Suomen, jotta ihmiset avaisivat silmänsä eivätkä välinpitämättömästi kulkisi ohi.</p> <p>Välittäkää toisistamme on vain yksi elämä.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tauko

Eräällä ystävälläni oli alkoholi sekä mielenterveysongelma. Hän saanut hoitoa  tai halunnut ottaa sitä vastaan. Ihmisten itsemääräysoikeus päihdeasioissa on suuri. Kukaan ei ota kantaa vaan kaikki ongelmat ovat viranomaisten mielestä "omavika"

Lääkärit, hoitohenkilökunta ovat lopen uuppuneita. Poliisi tiedostaa ongelman mutta poliisin mukana ei kulje päihdelääkäriä.

Onko hallitus, eduskunta, EU- taso tai jokin muu päättävä taso muuttunut epäoikudenmukaiseksi köyhyydessä. päihdekierteessä ja eriarvoisessa elämäntilanteessa olevia kohtaan?

Miten Suomi saa korjattua virheet,  jotka ovat tapahtuneet jo 90- luvulla? Pelastaako globaalisaatio EU-ruokakassien varassa eläviä.

Milllaisen tulee olla uuden Suomen, jotta ihmiset avaisivat silmänsä eivätkä välinpitämättömästi kulkisi ohi.

Välittäkää toisistamme on vain yksi elämä.

 

 

]]>
0 http://ilkkatamminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276711-sananvapaus#comments Ajatuksia Suomesta Kritiikki Sananvapaus Yhteiskunta Wed, 29 May 2019 13:31:07 +0000 Ilkka Tamminen http://ilkkatamminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276711-sananvapaus
Viestijät ja anti-informaatio http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276697-viestijat-ja-anti-informaatio <p>&nbsp;</p><p>Aikanaan journalistipiireissä eli hokema, jonka mukaan toimittajan pitää jollain tapaa pystyä ohittamaan tiedottaja saadakseen oikeaa informaatiota tämän organisaatiosta. Noista ajoista on kehitytty ja viestijät ovat oppineet pikemminkin auttamaan tiedon löytämisessä, eivätkä vartioimaan sitä. Informaation luonne hyödykkeenä ja tuotantopanoksena on olennaisesti muuttunut. Suurempi haaste on oikean ja asiallisen informaation tuottaminen ja välittäminen kuin tiedon panttaaminen.</p><p>Someaika on tässäkin tuonut kahtalaista virtausta. Organisaatioiden viestijöinä toimii monenlaisia kuplanrakentajia. Yritykset pääsääntöisesti ymmärtävät viestiensä arvon ja avoimuuden merkityksen. Pahimmat kuplanrakentajat näyttävät pesiytyneen julkiselle ja kolmannelle sektorille. Mikä pahinta näillä viestijöillä menee iloisesti sekaisin heidän työnantajansa ydinsanoma ja heidän oma henkilökohtainen agendansa.</p><p>Jokaisella on toki mielipiteenvapaus ja oikeus valita millaista informaatiota haluaa ottaa vastaan. Sananvapaudesta on tullut niin herkkä kysymys, että suuret ja vakiintuneetkaan organisaatiot eivät tunnu tietävän mitä pitäisi tehdä, kun heidän omien viestijöidensä toiminta alkaa kääntyä työnantajaa vastaan.</p><p>Yksi nykyajan kuplanrakentajan unelmatyökalu on eri mieltä olevien tai muuten ikävien ihmisten blokkaaminen. Ammattiviestijälle kysymys on pään pensaaseen laittamisesta. Valitettavasti oma kupla ei muutu universaaliksi todeksi, vaikka kuinka blokkailisi. Sitä vastoin oma maailmankuva saattaa vääristyä. Eikö ammattiviestijän kannalta yleensä ole tärkeää ymmärtää millaiseen toimintaympäristöön hän viestejään tuottaa? Eikö viestimiseen kuulu toimintaympäristön ja yleisemminkin yhteiskunnan trendien haistelu ja kehityskulkujen tunnistaminen? Miten paljon erimerkiksi populismin ja ääriliikkeiden nousussa on kysymys siitä, että &rdquo;paremmat&rdquo; ihmiset ovat yksinkertaisesti päättäneet sulkea silmänsä toiselta todellisuudelta?</p><p>Blokkipeukalo on yksi someajan uusista termeistä. Mitä ketterämpi blokkipeukalo, sitä ärhäkkäämmin toiseutta poistetaan kuplasta. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla työnantajien käsitys siitä, miten hyvin viestijän ärhäkkä blokkipeukalo palvelee organisaation viestintätavoitteita. Tarkastellaan asiaa parin esimerkin kautta:</p><p>Suuren eduskuntaryhmän tiedottaja twiittaa innostuneena, miten naapuripuolueen palkollinen on häirinnyt lentoliikennettä estämällä lennon lähdön ja vastustamalla viranomaisia. Twiitti on yksiselitteinen kannanotto ja tuki sanotulle toiminnalle. Kohtalaisen tunnettu someaktiivi kysyy, onko tämä viestijän vai hänen puolueensa kanta. Vastausta ei tule, mutta tulee BLOKKI.</p><p>Ammattiliiton viestintäammattilainen innostuu ad hominem argumentointiin ja herjaa eduskuntavaaliehdokasta. Keskusteluun osallistunut someaktiivi toivoo, että viestijä erottaisi omat antipatiansa ja organisaationsa viestinnän toisistaan, kun molempia tehdään saman tilin kautta. Vastauksena: &rdquo;Twiittaan mitä haluan!&rdquo; ja BLOKKI. Samalla hiljennettiin oman ammattiliiton poliittisesti aktiivinen jäsen.</p><p>Valtion organisaation viestintäammattilaisena esiintyvä tunnettu henkilö närkästyy keskustelusta, jossa hänen ystäväänsä &rdquo;pilkataan&rdquo;. Kyseinen ystävä ei koe tulleensa pilkatuksi, vaan jatkaa keskustelua ja toisessa yhteydessä kiittää ajatustenvaihdosta. Valtion palkollista tämä ei haittaa. Vastauksena BLOKKI, minkä lisäksi kaivetaan &rdquo;häirikön&rdquo; työnantaja ja lyödään BLOKKI sillekin. Puolestapöyristyminen on trendikästä puuhaa.</p><p>Miten meni noin niin kuin omasta mielestä <strong>SDP, Tehy ja Puolustusvoimat</strong>? Toteutuivatko tavoitteenne ja miten toiminta palvelee ydintehtäväänne? Mielelläni kuulisin vastauksia ja keskustelisin kanssanne ihan asiapohjalta.</p><p>Oma innovaationsa ovat blokkilistat, joita on etenkin punavihreässä kentässä innostuttu laatimaan. Niihin on siis kerätty tilejä, jotka tulisi blokata. Itsekin olen muutamalle tällaiselle listalle päätynyt, vaikka en tiedäkään mistä syystä. Haittapuolena on osittainen kuplautuminen siinä mielessä, että tiedän aiempaa vähemmän mitä noissa kuplissa ajatellaan. Hyvänä puolena on, että twitterseinäni on siistiytynyt ja siellä käydään nykyään paljon aiempaa tasokkaampia keskusteluja. Ilmeisesti monenlaiset vänkääjät, provokaattorit ja trollit ovat blokanneet minut. Oma keskustelunsa on, syntyykö sanotuista listoista laiton henkilörekisteri?</p><p>Haittaako blokkaaminen? Kyllä ja ei. On tietysti turhauttavaa seurata keskusteluja, joissa puolet puheenvuoroista on sensuroitu. Suurempi ongelma on kuitenkin todellisuuden vääristyminen. Minä ja monet muut olemme somessa &ndash; sen kaikista lieveilmiöstä huolimatta &ndash; koska haluamme nähdä miten muut ihmiset ajattelevat. Panssarikenraali Pattonin sanontaa lainatakseni: &rdquo;Rommel, minä luin kirjasi!&rdquo; Itselleni somessa olon keskeinen syy ei ole lukea kavereideni viestejä. Tiedän muutenkin mitä he ajattelevat. Siksi ystävieni kirjatkin tahtovat juuttua lukupinoon. Paljon kiinnostuneempi olen ymmärtämään niitä, jotka ajattelevat toisin. Ja yritän erityisesti jaksaa kiinnostua niistä, jotka ajattelevat eri tavalla kuin kaikki muut. Jotkut heistä saattavat olla edelläkävijöitä.</p><p>Sananvapauden puolustaminen ei voi olla valikoivaa. Sellainen, jonka suuri intohimo on oman ja kuplansa sananvapauden korostaminen, ei voi vastustaa toisten sanomisen vapautta. Sananvapauden kääntöpuoli on myös toisten sananvapauden sietäminen. En ehkä ole samaa mieltä sanomastasi, mutta olen tyytyväinen, että sait sanoa sen. Suurimpien sananvapausintoilijoiden selän takaa kurkkii totalitarismin haamu.</p><p>Summa summarum. On viestijöitä ja antiviestijöitä. Jokainen yrityksen työntekijä viestii omasta organisaatiostaan. Ne, joille nimenomaisesti maksetaan viestimisestä, pystyvät toivottavasti kuitenkin parempaan. Palkattu viestijä ei voi toimia johdonmukaisesti päämiehensä etuja vastaan. Keskustelemisiin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Aikanaan journalistipiireissä eli hokema, jonka mukaan toimittajan pitää jollain tapaa pystyä ohittamaan tiedottaja saadakseen oikeaa informaatiota tämän organisaatiosta. Noista ajoista on kehitytty ja viestijät ovat oppineet pikemminkin auttamaan tiedon löytämisessä, eivätkä vartioimaan sitä. Informaation luonne hyödykkeenä ja tuotantopanoksena on olennaisesti muuttunut. Suurempi haaste on oikean ja asiallisen informaation tuottaminen ja välittäminen kuin tiedon panttaaminen.

Someaika on tässäkin tuonut kahtalaista virtausta. Organisaatioiden viestijöinä toimii monenlaisia kuplanrakentajia. Yritykset pääsääntöisesti ymmärtävät viestiensä arvon ja avoimuuden merkityksen. Pahimmat kuplanrakentajat näyttävät pesiytyneen julkiselle ja kolmannelle sektorille. Mikä pahinta näillä viestijöillä menee iloisesti sekaisin heidän työnantajansa ydinsanoma ja heidän oma henkilökohtainen agendansa.

Jokaisella on toki mielipiteenvapaus ja oikeus valita millaista informaatiota haluaa ottaa vastaan. Sananvapaudesta on tullut niin herkkä kysymys, että suuret ja vakiintuneetkaan organisaatiot eivät tunnu tietävän mitä pitäisi tehdä, kun heidän omien viestijöidensä toiminta alkaa kääntyä työnantajaa vastaan.

Yksi nykyajan kuplanrakentajan unelmatyökalu on eri mieltä olevien tai muuten ikävien ihmisten blokkaaminen. Ammattiviestijälle kysymys on pään pensaaseen laittamisesta. Valitettavasti oma kupla ei muutu universaaliksi todeksi, vaikka kuinka blokkailisi. Sitä vastoin oma maailmankuva saattaa vääristyä. Eikö ammattiviestijän kannalta yleensä ole tärkeää ymmärtää millaiseen toimintaympäristöön hän viestejään tuottaa? Eikö viestimiseen kuulu toimintaympäristön ja yleisemminkin yhteiskunnan trendien haistelu ja kehityskulkujen tunnistaminen? Miten paljon erimerkiksi populismin ja ääriliikkeiden nousussa on kysymys siitä, että ”paremmat” ihmiset ovat yksinkertaisesti päättäneet sulkea silmänsä toiselta todellisuudelta?

Blokkipeukalo on yksi someajan uusista termeistä. Mitä ketterämpi blokkipeukalo, sitä ärhäkkäämmin toiseutta poistetaan kuplasta. Olisi kuitenkin mielenkiintoista kuulla työnantajien käsitys siitä, miten hyvin viestijän ärhäkkä blokkipeukalo palvelee organisaation viestintätavoitteita. Tarkastellaan asiaa parin esimerkin kautta:

Suuren eduskuntaryhmän tiedottaja twiittaa innostuneena, miten naapuripuolueen palkollinen on häirinnyt lentoliikennettä estämällä lennon lähdön ja vastustamalla viranomaisia. Twiitti on yksiselitteinen kannanotto ja tuki sanotulle toiminnalle. Kohtalaisen tunnettu someaktiivi kysyy, onko tämä viestijän vai hänen puolueensa kanta. Vastausta ei tule, mutta tulee BLOKKI.

Ammattiliiton viestintäammattilainen innostuu ad hominem argumentointiin ja herjaa eduskuntavaaliehdokasta. Keskusteluun osallistunut someaktiivi toivoo, että viestijä erottaisi omat antipatiansa ja organisaationsa viestinnän toisistaan, kun molempia tehdään saman tilin kautta. Vastauksena: ”Twiittaan mitä haluan!” ja BLOKKI. Samalla hiljennettiin oman ammattiliiton poliittisesti aktiivinen jäsen.

Valtion organisaation viestintäammattilaisena esiintyvä tunnettu henkilö närkästyy keskustelusta, jossa hänen ystäväänsä ”pilkataan”. Kyseinen ystävä ei koe tulleensa pilkatuksi, vaan jatkaa keskustelua ja toisessa yhteydessä kiittää ajatustenvaihdosta. Valtion palkollista tämä ei haittaa. Vastauksena BLOKKI, minkä lisäksi kaivetaan ”häirikön” työnantaja ja lyödään BLOKKI sillekin. Puolestapöyristyminen on trendikästä puuhaa.

Miten meni noin niin kuin omasta mielestä SDP, Tehy ja Puolustusvoimat? Toteutuivatko tavoitteenne ja miten toiminta palvelee ydintehtäväänne? Mielelläni kuulisin vastauksia ja keskustelisin kanssanne ihan asiapohjalta.

Oma innovaationsa ovat blokkilistat, joita on etenkin punavihreässä kentässä innostuttu laatimaan. Niihin on siis kerätty tilejä, jotka tulisi blokata. Itsekin olen muutamalle tällaiselle listalle päätynyt, vaikka en tiedäkään mistä syystä. Haittapuolena on osittainen kuplautuminen siinä mielessä, että tiedän aiempaa vähemmän mitä noissa kuplissa ajatellaan. Hyvänä puolena on, että twitterseinäni on siistiytynyt ja siellä käydään nykyään paljon aiempaa tasokkaampia keskusteluja. Ilmeisesti monenlaiset vänkääjät, provokaattorit ja trollit ovat blokanneet minut. Oma keskustelunsa on, syntyykö sanotuista listoista laiton henkilörekisteri?

Haittaako blokkaaminen? Kyllä ja ei. On tietysti turhauttavaa seurata keskusteluja, joissa puolet puheenvuoroista on sensuroitu. Suurempi ongelma on kuitenkin todellisuuden vääristyminen. Minä ja monet muut olemme somessa – sen kaikista lieveilmiöstä huolimatta – koska haluamme nähdä miten muut ihmiset ajattelevat. Panssarikenraali Pattonin sanontaa lainatakseni: ”Rommel, minä luin kirjasi!” Itselleni somessa olon keskeinen syy ei ole lukea kavereideni viestejä. Tiedän muutenkin mitä he ajattelevat. Siksi ystävieni kirjatkin tahtovat juuttua lukupinoon. Paljon kiinnostuneempi olen ymmärtämään niitä, jotka ajattelevat toisin. Ja yritän erityisesti jaksaa kiinnostua niistä, jotka ajattelevat eri tavalla kuin kaikki muut. Jotkut heistä saattavat olla edelläkävijöitä.

Sananvapauden puolustaminen ei voi olla valikoivaa. Sellainen, jonka suuri intohimo on oman ja kuplansa sananvapauden korostaminen, ei voi vastustaa toisten sanomisen vapautta. Sananvapauden kääntöpuoli on myös toisten sananvapauden sietäminen. En ehkä ole samaa mieltä sanomastasi, mutta olen tyytyväinen, että sait sanoa sen. Suurimpien sananvapausintoilijoiden selän takaa kurkkii totalitarismin haamu.

Summa summarum. On viestijöitä ja antiviestijöitä. Jokainen yrityksen työntekijä viestii omasta organisaatiostaan. Ne, joille nimenomaisesti maksetaan viestimisestä, pystyvät toivottavasti kuitenkin parempaan. Palkattu viestijä ei voi toimia johdonmukaisesti päämiehensä etuja vastaan. Keskustelemisiin.

 

 

]]>
3 http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276697-viestijat-ja-anti-informaatio#comments Blokkaaminen Julkinen viestintä Media Sananvapaus Some-kupla Wed, 29 May 2019 08:33:08 +0000 Kati Martinson http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276697-viestijat-ja-anti-informaatio
IS:n pääkirjoitus esittää dystopian rakentamista vihapuheen kitkemiseksi http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276690-isn-paakirjoitus-esittaa-dystopian-rakentamista-vihapuheen-kitkemiseksi <p>Ei olla vielä edes juhannusta juhlittu, mutta eiköhän &quot;Vuoden surkein idea 2019&quot;-palkinnon voi jakaa jo tässä vaiheessa. Ilta-Sanomien toimittaja Arja Paananen esittää &quot;massiivisen vihapuheongelman&quot; ratkaisuksi laajennettuja viranomaisoikeuksia nettianonymiteetin murtamiseksi sekä tiukkaa valtiokontrollia &quot;vihapuheen&quot; kitkemiseksi.</p><p>Ilman itseironian häivääkään kirjoittaja vetoaa jatkuvasti laajentuvaan liikenteen kameravalvontaan perusteena valtiokontrollin tiukentamiseen. Tämäkin tuntunee intuitiivisesti hyvältä ajatukselta vain mielestä, jotka eivät ole lukeneet uutisia esimerkiksi Kiinan kameravalvonnan mahdollistamasta kansalaisten pisteytysjärjestelmästä.</p><p>Paananen kirjoittaa: <em>&quot;Anonymiteetin purkaminen säänneltäisiin kansainvälisesti ja tarkasti niin, että siitä ei tulisi autoritäärisille johtajille automaattista kansalaisten valvontatyökalua, mutta vakavissa rikosepäilyissä se olisi silti mahdollista oikeusteitse.&quot;</em></p><p>Että nettineutraliteettia rajoitettaisiin valtiojohtoisesti ja jopa ylikansallisesti, mutta ei silleen diktatuureista tutulla tavalla, vaan silleen oikeamielisellä tavalla, joka tuottaa juuri Paanaselle sopivan ihanneyhteiskunnan? Kuulostaa yhtä hyvältä idealta kuin ripulin parantaminen pieremällä. Mikä voisi mennä pieleen?</p><p>On mahdotonta ymmärtää, miksi juuri sananvapaudesta leipänsä saava journalisti esittäisi merkittäviä rajoituksia sananvapauteen. Jokaisen tällaista kyttäysjärjestelmää fiilistelevän aktivistin pitää tajuta, että järjestelmä siirtyy aina seuraavan vallanpitäjän käsiin. Nykyinen vallanpitäjä saattaa olla sinulle suopea ja käyttää järjestelmää etujesi ajamiseen. Jos vallankahvaan seuraavaksi tarttuvat tahot haluavat lopettaa sinun sananvapautesi, niin huomaat pian antaneesi heille työkalut hopealautasella.</p><p>Jos jo median edustajatkin vaativat dystopian rakentamista kuvitellen siitä jotain voittavansa, niin me on hävitty tää peli. Sananvapaus on itseisarvo. Sananvapaus joko on tai sitten sitä ei ole. Minä elän mieluummin maailmassa, jossa sananvapaus on kaikilla, myös kanssani eri mieltä olevilla. #terestroika</p><p>Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:<br /><a href="https://www.facebook.com/SammallahtiTere/" target="_blank">FACEBOOK</a><br /><a href="http://www.youtube.com/TereSammallahti" target="_blank">YOUTUBE</a><br /><a href="https://twitter.com/TereSammallahti" target="_blank">TWITTER</a><br /><a href="https://www.instagram.com/terestroika/" target="_blank">INSTA (politiikka)</a><br /><a href="https://www.instagram.com/teresammallahti/" target="_blank">INSTA (vapaa-aika)</a></p><p><a href="https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006123797.html" title="https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006123797.html">https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006123797.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ei olla vielä edes juhannusta juhlittu, mutta eiköhän "Vuoden surkein idea 2019"-palkinnon voi jakaa jo tässä vaiheessa. Ilta-Sanomien toimittaja Arja Paananen esittää "massiivisen vihapuheongelman" ratkaisuksi laajennettuja viranomaisoikeuksia nettianonymiteetin murtamiseksi sekä tiukkaa valtiokontrollia "vihapuheen" kitkemiseksi.

Ilman itseironian häivääkään kirjoittaja vetoaa jatkuvasti laajentuvaan liikenteen kameravalvontaan perusteena valtiokontrollin tiukentamiseen. Tämäkin tuntunee intuitiivisesti hyvältä ajatukselta vain mielestä, jotka eivät ole lukeneet uutisia esimerkiksi Kiinan kameravalvonnan mahdollistamasta kansalaisten pisteytysjärjestelmästä.

Paananen kirjoittaa: "Anonymiteetin purkaminen säänneltäisiin kansainvälisesti ja tarkasti niin, että siitä ei tulisi autoritäärisille johtajille automaattista kansalaisten valvontatyökalua, mutta vakavissa rikosepäilyissä se olisi silti mahdollista oikeusteitse."

Että nettineutraliteettia rajoitettaisiin valtiojohtoisesti ja jopa ylikansallisesti, mutta ei silleen diktatuureista tutulla tavalla, vaan silleen oikeamielisellä tavalla, joka tuottaa juuri Paanaselle sopivan ihanneyhteiskunnan? Kuulostaa yhtä hyvältä idealta kuin ripulin parantaminen pieremällä. Mikä voisi mennä pieleen?

On mahdotonta ymmärtää, miksi juuri sananvapaudesta leipänsä saava journalisti esittäisi merkittäviä rajoituksia sananvapauteen. Jokaisen tällaista kyttäysjärjestelmää fiilistelevän aktivistin pitää tajuta, että järjestelmä siirtyy aina seuraavan vallanpitäjän käsiin. Nykyinen vallanpitäjä saattaa olla sinulle suopea ja käyttää järjestelmää etujesi ajamiseen. Jos vallankahvaan seuraavaksi tarttuvat tahot haluavat lopettaa sinun sananvapautesi, niin huomaat pian antaneesi heille työkalut hopealautasella.

Jos jo median edustajatkin vaativat dystopian rakentamista kuvitellen siitä jotain voittavansa, niin me on hävitty tää peli. Sananvapaus on itseisarvo. Sananvapaus joko on tai sitten sitä ei ole. Minä elän mieluummin maailmassa, jossa sananvapaus on kaikilla, myös kanssani eri mieltä olevilla. #terestroika

Jos tykkäät puhua politiikkaa, tsekkaa myös nämä kanavat:
FACEBOOK
YOUTUBE
TWITTER
INSTA (politiikka)
INSTA (vapaa-aika)

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006123797.html

]]>
60 http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276690-isn-paakirjoitus-esittaa-dystopian-rakentamista-vihapuheen-kitkemiseksi#comments Arja paananen Dystopia Journalismi Sananvapaus Vihapuhe Wed, 29 May 2019 06:41:05 +0000 Tere Sammallahti http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276690-isn-paakirjoitus-esittaa-dystopian-rakentamista-vihapuheen-kitkemiseksi
Vihapuheet tuhoavat sananvapauden http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276519-vihapuheet-tuhoavat-sananvapauden <p>Vihapuheen kannattajat puolustelevat omia vihapuheitaan ja muiden vihapuheita sananvapaudella, mutta oikeasti vihapuheet ovat sananvapauden suurin uhka.</p> <p>Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa&nbsp; sananvapauden ammattilaiset, toimittajat, joita uhkaillaan ja joiden perheitä uhkaillaan jos he kirjoittavat mitä itse haluavat.&nbsp; Vihapuhujat ja niiden kannattajat vaativat toimittajia kirjoittamaan sillä tavalla ja tyylillä kuin mikä on heidän mieleensä, muuten tulee turpaan kadulla, raiskataan, tai lasta uhataan.</p> <p>Lievemmissä tapauksissa vihapuheen puolustelijat järjestävät trolliarmeijan kyseisen vääriä mielipiteitä esittävän toimittajan kimppuun.</p> <hr /><p>Jos tällainen vihapuhe sallitaan, niin siinä on kyllä sananvapaus todella uhattuna. Pienet piirit voivat uhkailullaan muuttaa median tiedotustoimintaa millaiseksi haluavat, jos heillä on trolliarmeija käytettävissään.</p> <hr /><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vihapuheen kannattajat puolustelevat omia vihapuheitaan ja muiden vihapuheita sananvapaudella, mutta oikeasti vihapuheet ovat sananvapauden suurin uhka.

Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa  sananvapauden ammattilaiset, toimittajat, joita uhkaillaan ja joiden perheitä uhkaillaan jos he kirjoittavat mitä itse haluavat.  Vihapuhujat ja niiden kannattajat vaativat toimittajia kirjoittamaan sillä tavalla ja tyylillä kuin mikä on heidän mieleensä, muuten tulee turpaan kadulla, raiskataan, tai lasta uhataan.

Lievemmissä tapauksissa vihapuheen puolustelijat järjestävät trolliarmeijan kyseisen vääriä mielipiteitä esittävän toimittajan kimppuun.


Jos tällainen vihapuhe sallitaan, niin siinä on kyllä sananvapaus todella uhattuna. Pienet piirit voivat uhkailullaan muuttaa median tiedotustoimintaa millaiseksi haluavat, jos heillä on trolliarmeija käytettävissään.


 

]]>
41 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276519-vihapuheet-tuhoavat-sananvapauden#comments Sananvapaus Vihapuhe Sat, 25 May 2019 12:26:32 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276519-vihapuheet-tuhoavat-sananvapauden
PS-nuoret ovat asian ytimessä http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276361-ps-nuoret-ovat-asian-ytimessa <p>&nbsp;</p><p>Perussuomalaiset nuoret on otettu tikun nokkaan &quot;rasistisista&quot; kommenteista, joissa ensimmäisessä oli kyse kuvasta, jossa oli tummaihoisia ihmisiä. Kuvatekstissä varoitettiin, että vääränlaisella politiikalla Suomen tulevaisuus on tämä. Kyseessä oli mitä järkevin ja totuudenmukaisin arvio siitä, mitä maallemme tulee tapahtumaan, jos avointen rajojen politiikka pääsee valtaan Suomessa ja Euroopassa. Professorienkin toimesta on arvioitu, että jopa miljardi afrikkalaista ja lähi-itäläistä on tulossa Eurooppaan, jos pidämme rajat auki. PS-nuoret siis toivat esiin sen kiistattoman tosiasian, mihin avointen rajojen politiikka todellisuudessa johtaa.</p><p>Toinen PS-nuorten kohua aiheuttanut avaus tapahtui Uuden-Seelannin moskeijaan kohdistuneen terrori-iskun jälkeen. Tuolloin PS-nuorten Lapin puheenjohtaja kirjoitti seuraavaa:<br /><br />&quot;Uuden-Seelannin tapaus osoittaa vain vahvemmin sen, ettei monikulttuurinen yhteiskunta toimi. Kun tarpeeksi raiskataan ja tapetaan toista kansaa, niin on turha kuvitella, etteikö sieltä aikanaan tule vastapallolla sitä samaa tavaraa. Ensi kädessä jokainen puolustaa omiaan.&quot;</p><p>Tämä kommentti ymmärrettiin tuomittavan ja vastenmielisen terroriteon puolustamiseksi ja PS-nuori lynkattiin mediassa.</p><p>Jos PS-nuoren tekstiä ei halua ymmärtää tahallaan väärin ja jos sen haluaa ymmärtää toisella tavalla, on siinä ajattelemisen aihetta. Kaikkialla, mihin toimimatonta monikulttuurisuutta on yritetty levittää on nähty terrorismia ja raiskausten ja muiden rikosten kasvua. Myös maahanmuuttajiin kohdistuneet rikokset ovat vastaavasti lisääntyneet. Oleellista on ymmärtää, että eri väestöryhmien toisiinsa kohdistamat terroriteot ovat kiistaton merkki monikulttuurisuuden toimimattomuudesta.</p><p>Näen myös huolestuttavana kehityksen, jossa aitoja ongelmia keskusteluun nostavat henkilöt leimataan rasisteiksi ja keskustelu lopetetaan tähän. Kun yhtälöön otetaan vielä eduskuntavaalien tuloksen huomioimatta jättäminen, joissa vaalien suurin voittaja Perussuomalaiset sysättiin tylysti oppositioon ja vielä nurkkaan häpeämään, on syytä olla aidosti huolissaan.</p><p>Järkevintä olisi antaa kansan tahdon toteutua myös hallitusta muodostettaessa ja kansan faktoihin ja tosiasioihin pohjautuvat huolet tulisi myös ottaa huomioon julkisessa keskustelussa. Jos näin ei tehdä, lisätään riskiä Uuden-Seelannin kaltaisiin tekoihin myös Suomessa. Lienee selvää, että jos faktoihin pohjautuva kritiikki leimataan rasismiksi ja se vaietaan, niin terroritekojen ja raiskausten lisääntyessä nähdään myös vastareaktioita. Tämän riskin vähentämiseksi julkista keskustelua ei tule estää ja kansan tahto tulee ottaa politiikassa huomioon. Näin toimiminen takaa parhaan lopputuloksen niin politiikan, kuin myös kaikkien turvallisuuden kannalta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Perussuomalaiset nuoret on otettu tikun nokkaan "rasistisista" kommenteista, joissa ensimmäisessä oli kyse kuvasta, jossa oli tummaihoisia ihmisiä. Kuvatekstissä varoitettiin, että vääränlaisella politiikalla Suomen tulevaisuus on tämä. Kyseessä oli mitä järkevin ja totuudenmukaisin arvio siitä, mitä maallemme tulee tapahtumaan, jos avointen rajojen politiikka pääsee valtaan Suomessa ja Euroopassa. Professorienkin toimesta on arvioitu, että jopa miljardi afrikkalaista ja lähi-itäläistä on tulossa Eurooppaan, jos pidämme rajat auki. PS-nuoret siis toivat esiin sen kiistattoman tosiasian, mihin avointen rajojen politiikka todellisuudessa johtaa.

Toinen PS-nuorten kohua aiheuttanut avaus tapahtui Uuden-Seelannin moskeijaan kohdistuneen terrori-iskun jälkeen. Tuolloin PS-nuorten Lapin puheenjohtaja kirjoitti seuraavaa:

"Uuden-Seelannin tapaus osoittaa vain vahvemmin sen, ettei monikulttuurinen yhteiskunta toimi. Kun tarpeeksi raiskataan ja tapetaan toista kansaa, niin on turha kuvitella, etteikö sieltä aikanaan tule vastapallolla sitä samaa tavaraa. Ensi kädessä jokainen puolustaa omiaan."

Tämä kommentti ymmärrettiin tuomittavan ja vastenmielisen terroriteon puolustamiseksi ja PS-nuori lynkattiin mediassa.

Jos PS-nuoren tekstiä ei halua ymmärtää tahallaan väärin ja jos sen haluaa ymmärtää toisella tavalla, on siinä ajattelemisen aihetta. Kaikkialla, mihin toimimatonta monikulttuurisuutta on yritetty levittää on nähty terrorismia ja raiskausten ja muiden rikosten kasvua. Myös maahanmuuttajiin kohdistuneet rikokset ovat vastaavasti lisääntyneet. Oleellista on ymmärtää, että eri väestöryhmien toisiinsa kohdistamat terroriteot ovat kiistaton merkki monikulttuurisuuden toimimattomuudesta.

Näen myös huolestuttavana kehityksen, jossa aitoja ongelmia keskusteluun nostavat henkilöt leimataan rasisteiksi ja keskustelu lopetetaan tähän. Kun yhtälöön otetaan vielä eduskuntavaalien tuloksen huomioimatta jättäminen, joissa vaalien suurin voittaja Perussuomalaiset sysättiin tylysti oppositioon ja vielä nurkkaan häpeämään, on syytä olla aidosti huolissaan.

Järkevintä olisi antaa kansan tahdon toteutua myös hallitusta muodostettaessa ja kansan faktoihin ja tosiasioihin pohjautuvat huolet tulisi myös ottaa huomioon julkisessa keskustelussa. Jos näin ei tehdä, lisätään riskiä Uuden-Seelannin kaltaisiin tekoihin myös Suomessa. Lienee selvää, että jos faktoihin pohjautuva kritiikki leimataan rasismiksi ja se vaietaan, niin terroritekojen ja raiskausten lisääntyessä nähdään myös vastareaktioita. Tämän riskin vähentämiseksi julkista keskustelua ei tule estää ja kansan tahto tulee ottaa politiikassa huomioon. Näin toimiminen takaa parhaan lopputuloksen niin politiikan, kuin myös kaikkien turvallisuuden kannalta.

]]>
47 http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276361-ps-nuoret-ovat-asian-ytimessa#comments Keskustelu Monikulttuurisuus PS-Nuoret Rasismi Sananvapaus Wed, 22 May 2019 19:47:49 +0000 Risto Huovinen http://ristohuovinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276361-ps-nuoret-ovat-asian-ytimessa
Sananvapauden maalittajat http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276164-sananvapauden-maalittajat <p>Olen europarlamenttivaaleissa kampanjoinut avoimen Internetin teemalla. Tarkoitan tällä Internettiä, johon mahdollisimman moni voi osallistua ja jossa uusien palveluiden syntymisen edessä on mahdollisimman vähän esteitä. Yksi tärkeä osa tästä on vapaus ilmaista itseämme muiden sitä ennalta estämättä. En ole sen enempää kuitenkaan sananvapautta korostanut, sillä siinä keskustelussa herkästi joutuu puolustamaan niitä, jotka suoltavat törkyä tai muuten vain eivät osaa käyttäytyä. Heidän puolustaminen on pidemmän päälle raskasta. Vapauksien ja oikeuksien puolustaminen kun tapahtuu aina niiden rajoilla. Perjantaina <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006108340.html"><u>julkaistu raportti vihapuheen kitkemiseksi</u></a> (<a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161613"><u>koko raportti</u></a>) oli kuitenkin sellainen täyslaidallinen sananvapautta vastaan, että en voi enää jäädä tästä keskustelusta sivuun.</p> <p>Sinänsä uskon ymmärtäväni ryhmän asettamisen takana olleita syitä. On inhottavaa saada vihamielistä palautetta, tai kauheaa joutua rikoksen uhriksi. On tärkeää ymmärtää, että työryhmän vaatimusten vastustamista ei pidä tulkita tarkoittavan työryhmän tavoitteiden vastustamiseksi. En vain usko, että nyt esitetyillä keinoilla saavutetaan mielekästä tasapainoa hyötyjen ja haittojen välillä, ja valitut keinot synnyttävät merkittävästi vihapuhetta vakavampia yhteiskunnallisia uhkia.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Mikä on vihapuhetta?</strong></p> <p>Vihapuheesta puhuttaessa tulee erottaa toisistaan teot, joista jo seuraa tuomio ja ne joista ei. Tarkoitan tässä kirjoituksessa vihapuhe-sanalla pääsääntöisesti sitä osaa vihapuheesta, joka ei ole rangaistavaa. Vihapuheen alle menee usein myös monia tekoja, jotka ovat jo rangaistavia. Näiden rangaistavuutta en pidä ongelmana.</p> <p>Raportissa puhutaan usein vihapuheesta kuin tarkoitettaan sekä laittomia ja laillista puhetta ja toistuvasti perustellaan jo laittoman osan haitoilla uusien kieltojen tarpeellisuus. Silmään pistää myös raportissa tehty rinnastusta maalittamisen ja terroristijärjestöjen välillä. Onko pahantahtoinen lainaus todella yhtä vahingoittava teko, kuin terroristijärjestön pyörittäminen?</p> <p>Maalittaminen on myös käsitteenä ongelmallinen, ja muistuttaa lähinnä leimakirvestä. Raportissa se määritellään tarkoittavan ihmisten usuttamista sosiaalisessa mediassa tiettyä henkilöä kohtaan. Käytännössä maalittamisen ja viittaamisen välillä ei siis ole muuta eroa, kuin miten sen kohde kokee. Mikäli laillisen ja laittoman välinen ero on vain subjektiivinen kokemus, ei eroa enää ole. Termin epämääräisyyden vuoksi olen itsekin varotoimenpiteenä selvästi vähentänyt muiden sanomisiin viittaamista. Jokainen varmasti ymmärtää kuinka vahingollista demokraattisen yhteiskunnan ja avoimen keskustelun kannalta on, mikäli toisen sanomisiin viittaamisesta tehdään valikoivasti rikos.</p> <p><br /><strong>Työryhmän vaatimuksia</strong></p> <p>Työryhmä kaavailee tiukempaa otetta mediasta, sillä se kokee jopa ns. vastuulliset mediat levittävät vihapuhetta. Tiukka ote ei rajoitu pelkästään vanhaan mediaan, vaan myös nuorten suosimat uudet media, kuten blogit, videokanavat ja podcastit tarvitsevat viranomaisten oikeanlaista ohjausta julkaisuissaan. Palkinnoksi blogit ja nämä muut voisivat saada osansa <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1988/19880276"><u>mielipidelehtien tuesta</u></a>, jonka korottamista työryhmä samalla vaatii. Rivien välistä on myös luettavista työryhmän myötämielisyys uudelle tuelle, jotta vanha media voisi julkaista vastuullista journalismia ilmaiseksi.</p> <p>Nettipalvelut, jotka eivät itse julkaise sisältöä, mutta joiden kautta käyttäjät saavat sisältöänsä julki, vaaditaan myös vastuuseen käyttäjien teoista. Vaatimus on samanlainen kuin mitä <a href="http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/260907-euroopan-unioni-ja-internetin-tulevaisuus"><u>tekijänoikeusdirektiivissä hyväksyttiin ja se on samalla tavalla yhtä vahingollinen</u></a>. Se kaventaa tavallisen kansalaisen mahdollisuuksia osallistua julkiseen keskusteluun, sillä nettipalveluiden kannattaa seurausten pelossa sensuroida sisältöä myös epäselvissä tapauksissa. Nettipalveluiden on lisäksi seurattava anonyymien tilien käyttöä. Raportin rivien välistä on luettavissa, että toistaiseksi ihmiset uskaltavat käyttää sananvapauttaan omalla nimellään, mutta mikäli rajoitukset lisäävät anonyymiä keskustelua, on valtiolla oltava valmius toimia nopeasti anonyymin keskusteluun estämiseksi.</p> <p>Ehkä raskain vaatimus työryhmältä ovat puolueiden sitoutumisesta työryhmän vaatimuksiin. Loisimme sääntelyä, jota ei voitaisi enää suoraan demokraattisesti muuttaa, kun kaikki puolueet olisivat pakotettua niiden tukemiseen. Työryhmä sinetöisi ehdotustaan myös pakollisilla uudelleenkoulutuksilla kansalaisille, viranomaisille, opettajille ja työnantajille. Erityisen paheksuttavaa on työryhmän vaatimus kutsuntojen valjastamisesta vihapuhetta ja sananvapauden rajoittamista käsittelevään pakolliseen koulutukseen.</p> <p>Oma vivahteensa raporttiin tuo siihen ujutettu eturyhmäpolitikointi. Arkkipiispana työskennelleen vetämä ryhmä vaatii pakollista yhteistyötä kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa vihapuheen torjumiseksi. Sen rinnalla on myös tuttuja vaatimuksia uusista viroista, selvityksistä ja erityisestä vihapuheen osaamiskeskuksen perustamista. Kaikki tietenkin veronmaksajien piikkiin.</p> <p><br /><strong>Keinoja ei käytetä tyhjiössä</strong></p> <p>Työryhmän vaatimukset ovat niiden omaa painoarvoa vakavampia sen vuoksi, että ne tehdään tiedustelulain hyväksymisen jälkeisessä ajassa. Ei pelkästään keskustelujamme, mielipiteitämme ja ajatuksenvaihtoammetila kapenisi, se tehtäisiin yhteiskunnassa, jossa viranomaisille on jo myönnetty valmius valvoa yksityistä ja julkista tietoliikennettämme. Kun tähän vielä yhdistetään poliisille kaavailtu automaattinen kasvojentunnistusjärjestelmä, on meillä kasassa sellainen soppa, että vähän rohkeampaakin jo hirvittää.</p> <p>Ei ole kaukaa haettu, että tulevaisuudessa valvontakameroiden kuvaa hyödyntävä tekoäly analysoi sitä, minkälaisella katsella ja ilmeellä tervehdimme vastaantulijaa. Vääränlaiset ilmeet kasvoilla johtavat kotiin lähetettävään sakkoon nykyisten tienvarsien nopeuskameroiden tapaan. Digitaalisesti tapahtuvat yksityiset keskustelut lähimmäistemme kanssa luokitellaan ja valvotaan, ja vääriä tunteita ilmaiseva viestintä saa &nbsp;hälytyksen soimaan Tunteiden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Tähän vaadittavat teknologiat ovat jo olemassa, ja lainsäädännön asettamia esteitä ollaan kovalla innolla purkamassa.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Onko Internet syypää?</strong></p> <p>Raportista kumpuaa tietynlainen teknologiapessimismi, missä toisaalta tunnistetaan oikein, että vihapuhetta on aina ollut, eikä se ole Internetin synnyttämää, mutta päädytään silti leimaamaan Internet vihapuheen mahdollistajaksi. Näin ei tietenkään ole, sillä Internet on teknologiana kantaaottamaton siinä välitettyyn sisältöön. Se välittää viestejä tehokkaammin kuin aikaisemmat viestintäteknologiat ja tämän takia myös ei-toivotut viestit liikkuvat nopeammin. Ongelma ei kuitenkaan ole siinä, että ihmiset saavat äänensä kuuluviin entistä paremmin. &quot;Mutta entä some ja kannustavat tykkäykset vihapuheelle?&quot; Yhtälailla toreilla ja julkisissa tapahtumissa pidetyt puheet tai kiertokirjeet ovat tuoneet kannustavaa palautetta. Sosiaalinen media ei ole muuttanut tätä mekanismia, se vain toteuttaa siinä tehokkaammin.</p> <p><br /><strong>Pelastaako sääntely meidät vihapuheelta?</strong></p> <p>Jo raportin johdannossa tuodaan esiin vankka usko siihen, että ongelmat ovat ratkaistavissa, kunhan valtio ja viranomainen vain tarpeeksi asiaan puuttuvat. Vihapuheen määrä on kasvanut jo useamman vuoden ajan, vaikka valtio on laatinut rajoituksia ja viranomaiset ovat asian tiimoilta palveeranneet. En pysty omien kokemusten valossa tunnistamaan tätä tulkintaa lainkaan. Se kulttuuri ja vapaasti rehottava vihamielisyys, mitä joissakin Internetin keskusteluareenoissa esimerkiksi 90-luvun aikana rehotti, on jotain aivan uskomatonta nykynäkökulmasta tarkastettuna. Netissä on tehty valtavia harppauksia keskusteluiden siistiytymisen suhteen, jopa siihen asti, että ollaan jo selvästi ylitetty raja, jossa kehityksen haitat ylittävät sen hyödyt. Hyvä kehitys ei todellakaan syntynyt sillä, että viranomaiset saivat päähänsä alkaa sääntelemään Internettiä 90-luvulla, vaan markkinaehtoisesti palveluiden ja käyttäjien välisessä vuorovaikutuksessa. Lähes jokainen lienee samaa mieltä, että huonon keskustelukulttuurin omaava palvelu ei ole hyvä, ja mielellään siirtyy parempaan palveluun, kun se tulee tarjolle. Esimerkiksi järkevästi toteutettu käyttäjien suorittama moderointi on byrokraattisesti kevyt palvelulle ja suodattaa vihapuheen pois nopeasti. Silti raportissa ainoaksi ratkaisuksi nähdään valtion tiukka ote mediasta ja nettipalveluista. Esimerkiksi EU-tasolla työstetään uudistettua AVMS-direktiiviä (&quot;yleisön suojelu haitalliselta sisällöltä&quot;) täsmäkohdennuksella YouTuben toimintaa vastaan. Jopa raportti myöntää sen olevan ainoa nettipalvelu, joka joutuu kestämään uuden byrokratian. Emme todellakaan tarvitse viranomaisia sanelemaan palveluille, miten niiden kannattaa asiakkaitaan palvella.</p> <p>&quot;Mutta mitä sitten, jos sillä saadaan kaikki vihapuhe tästä yhteiskunnasta hävitettyä? Eikö se ole sen arvoista?&quot; On näennäisesti yksinkertaista tunnistaa mikä viesti on tarkoitettu vihamieliseksi kun tunnetta ei edes yritetä peitellä. Usein törky on vain suoraan tunteiden lataamisesta sanoiksi ja viestin lähettämistä vailla harkintaa. Poistamme retorisella taikasauvalla nämä viestit ja mitä tapahtuu? Syyt viestien taustalla eivät katoa minnekään, mutta nyt ne, jotka kykenevät ilmaisemaan viestinsä epäsuoremmin, voivat jatkaa vihamielistä viestintäänsä, mutta heikommin viestivät jäävät vihepuhelainsäädännön haaviin. No, uusi sauvan heilautus, ja nyt myös epäsuora vihapuhe saadaan kiinni. Samalla meni myös sallittua viestintää, mutta mitä pienistä. Vai saimmeko epäsuoran vihapuheen kiinni? Ei näin helppoa, sillä osaamme nähdä neutraalitkin sanat sopivassa yhteydessä vihamielisinä tai jo pelkkä asiayhteydestä irroitettu viittaus voi tehdä kohteesta naurun alaisen. Varoittava esimerkki sanojen kieltämisestä on nähtävissä Kiinassa, jossa valtion viranomaiset työskentelevät tauotta Nalle Puh -viittausten sensuroimiseksi. Näin ulkopuolisena en voi edes ymmärtää miten söpö nalle voi olla laitonta vihapuhetta maan presidenttiä kohtaan, mutta luulen ymmärtäväni kehityskulun, miten tähän voidaan päätyä. Ne, jotka ovat kekseliäitä pilkassaan, pääsevät jatkamaan sitä, ja heidän ulosanti on kankeampaa, kärsivät lain rangaistuksista. Hieman samaan tapaan huumeiden käytön rangaistavuus on kohdistunut vinoutuneesti enemmän toisiin ihmisryhmiin kuin toisiin.</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Mahdollinen ei tarkoita mielekästä</strong></p> <p>Vapaus ilmaista itseämme on yksi niistä pilareista, jonka päällä hyvinvointimme on voinut levätä. Emme voi torjua vihapuheella tehtävää vaientamista, ulkopuolisuutta ja mitätöintia antamalla viranomaisille oikeuden toimia samalla tavalla. Emme voi puolustaa sananvapautta hyökkäämällä sitä vastaan, vapaata mediaa ottamalla ne viranomaisohjaukseen, kansalaisyhteiskuntaa usuttamalla valvojat ääntänsä käyttävien kimppuun ja demokraattista yhteiskuntaa vaientamalla eri mieltä olevat. Vihapuhe on vahingollinen ilmiö, mutta emme voi hyväksyä sen torjunnassa mitä tahansa keinoja.</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>Voit äänestää minua europarlamenttivaaleissa numerolla 105. </em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen europarlamenttivaaleissa kampanjoinut avoimen Internetin teemalla. Tarkoitan tällä Internettiä, johon mahdollisimman moni voi osallistua ja jossa uusien palveluiden syntymisen edessä on mahdollisimman vähän esteitä. Yksi tärkeä osa tästä on vapaus ilmaista itseämme muiden sitä ennalta estämättä. En ole sen enempää kuitenkaan sananvapautta korostanut, sillä siinä keskustelussa herkästi joutuu puolustamaan niitä, jotka suoltavat törkyä tai muuten vain eivät osaa käyttäytyä. Heidän puolustaminen on pidemmän päälle raskasta. Vapauksien ja oikeuksien puolustaminen kun tapahtuu aina niiden rajoilla. Perjantaina julkaistu raportti vihapuheen kitkemiseksi (koko raportti) oli kuitenkin sellainen täyslaidallinen sananvapautta vastaan, että en voi enää jäädä tästä keskustelusta sivuun.

Sinänsä uskon ymmärtäväni ryhmän asettamisen takana olleita syitä. On inhottavaa saada vihamielistä palautetta, tai kauheaa joutua rikoksen uhriksi. On tärkeää ymmärtää, että työryhmän vaatimusten vastustamista ei pidä tulkita tarkoittavan työryhmän tavoitteiden vastustamiseksi. En vain usko, että nyt esitetyillä keinoilla saavutetaan mielekästä tasapainoa hyötyjen ja haittojen välillä, ja valitut keinot synnyttävät merkittävästi vihapuhetta vakavampia yhteiskunnallisia uhkia.

 

Mikä on vihapuhetta?

Vihapuheesta puhuttaessa tulee erottaa toisistaan teot, joista jo seuraa tuomio ja ne joista ei. Tarkoitan tässä kirjoituksessa vihapuhe-sanalla pääsääntöisesti sitä osaa vihapuheesta, joka ei ole rangaistavaa. Vihapuheen alle menee usein myös monia tekoja, jotka ovat jo rangaistavia. Näiden rangaistavuutta en pidä ongelmana.

Raportissa puhutaan usein vihapuheesta kuin tarkoitettaan sekä laittomia ja laillista puhetta ja toistuvasti perustellaan jo laittoman osan haitoilla uusien kieltojen tarpeellisuus. Silmään pistää myös raportissa tehty rinnastusta maalittamisen ja terroristijärjestöjen välillä. Onko pahantahtoinen lainaus todella yhtä vahingoittava teko, kuin terroristijärjestön pyörittäminen?

Maalittaminen on myös käsitteenä ongelmallinen, ja muistuttaa lähinnä leimakirvestä. Raportissa se määritellään tarkoittavan ihmisten usuttamista sosiaalisessa mediassa tiettyä henkilöä kohtaan. Käytännössä maalittamisen ja viittaamisen välillä ei siis ole muuta eroa, kuin miten sen kohde kokee. Mikäli laillisen ja laittoman välinen ero on vain subjektiivinen kokemus, ei eroa enää ole. Termin epämääräisyyden vuoksi olen itsekin varotoimenpiteenä selvästi vähentänyt muiden sanomisiin viittaamista. Jokainen varmasti ymmärtää kuinka vahingollista demokraattisen yhteiskunnan ja avoimen keskustelun kannalta on, mikäli toisen sanomisiin viittaamisesta tehdään valikoivasti rikos.


Työryhmän vaatimuksia

Työryhmä kaavailee tiukempaa otetta mediasta, sillä se kokee jopa ns. vastuulliset mediat levittävät vihapuhetta. Tiukka ote ei rajoitu pelkästään vanhaan mediaan, vaan myös nuorten suosimat uudet media, kuten blogit, videokanavat ja podcastit tarvitsevat viranomaisten oikeanlaista ohjausta julkaisuissaan. Palkinnoksi blogit ja nämä muut voisivat saada osansa mielipidelehtien tuesta, jonka korottamista työryhmä samalla vaatii. Rivien välistä on myös luettavista työryhmän myötämielisyys uudelle tuelle, jotta vanha media voisi julkaista vastuullista journalismia ilmaiseksi.

Nettipalvelut, jotka eivät itse julkaise sisältöä, mutta joiden kautta käyttäjät saavat sisältöänsä julki, vaaditaan myös vastuuseen käyttäjien teoista. Vaatimus on samanlainen kuin mitä tekijänoikeusdirektiivissä hyväksyttiin ja se on samalla tavalla yhtä vahingollinen. Se kaventaa tavallisen kansalaisen mahdollisuuksia osallistua julkiseen keskusteluun, sillä nettipalveluiden kannattaa seurausten pelossa sensuroida sisältöä myös epäselvissä tapauksissa. Nettipalveluiden on lisäksi seurattava anonyymien tilien käyttöä. Raportin rivien välistä on luettavissa, että toistaiseksi ihmiset uskaltavat käyttää sananvapauttaan omalla nimellään, mutta mikäli rajoitukset lisäävät anonyymiä keskustelua, on valtiolla oltava valmius toimia nopeasti anonyymin keskusteluun estämiseksi.

Ehkä raskain vaatimus työryhmältä ovat puolueiden sitoutumisesta työryhmän vaatimuksiin. Loisimme sääntelyä, jota ei voitaisi enää suoraan demokraattisesti muuttaa, kun kaikki puolueet olisivat pakotettua niiden tukemiseen. Työryhmä sinetöisi ehdotustaan myös pakollisilla uudelleenkoulutuksilla kansalaisille, viranomaisille, opettajille ja työnantajille. Erityisen paheksuttavaa on työryhmän vaatimus kutsuntojen valjastamisesta vihapuhetta ja sananvapauden rajoittamista käsittelevään pakolliseen koulutukseen.

Oma vivahteensa raporttiin tuo siihen ujutettu eturyhmäpolitikointi. Arkkipiispana työskennelleen vetämä ryhmä vaatii pakollista yhteistyötä kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa vihapuheen torjumiseksi. Sen rinnalla on myös tuttuja vaatimuksia uusista viroista, selvityksistä ja erityisestä vihapuheen osaamiskeskuksen perustamista. Kaikki tietenkin veronmaksajien piikkiin.


Keinoja ei käytetä tyhjiössä

Työryhmän vaatimukset ovat niiden omaa painoarvoa vakavampia sen vuoksi, että ne tehdään tiedustelulain hyväksymisen jälkeisessä ajassa. Ei pelkästään keskustelujamme, mielipiteitämme ja ajatuksenvaihtoammetila kapenisi, se tehtäisiin yhteiskunnassa, jossa viranomaisille on jo myönnetty valmius valvoa yksityistä ja julkista tietoliikennettämme. Kun tähän vielä yhdistetään poliisille kaavailtu automaattinen kasvojentunnistusjärjestelmä, on meillä kasassa sellainen soppa, että vähän rohkeampaakin jo hirvittää.

Ei ole kaukaa haettu, että tulevaisuudessa valvontakameroiden kuvaa hyödyntävä tekoäly analysoi sitä, minkälaisella katsella ja ilmeellä tervehdimme vastaantulijaa. Vääränlaiset ilmeet kasvoilla johtavat kotiin lähetettävään sakkoon nykyisten tienvarsien nopeuskameroiden tapaan. Digitaalisesti tapahtuvat yksityiset keskustelut lähimmäistemme kanssa luokitellaan ja valvotaan, ja vääriä tunteita ilmaiseva viestintä saa  hälytyksen soimaan Tunteiden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Tähän vaadittavat teknologiat ovat jo olemassa, ja lainsäädännön asettamia esteitä ollaan kovalla innolla purkamassa.

 

Onko Internet syypää?

Raportista kumpuaa tietynlainen teknologiapessimismi, missä toisaalta tunnistetaan oikein, että vihapuhetta on aina ollut, eikä se ole Internetin synnyttämää, mutta päädytään silti leimaamaan Internet vihapuheen mahdollistajaksi. Näin ei tietenkään ole, sillä Internet on teknologiana kantaaottamaton siinä välitettyyn sisältöön. Se välittää viestejä tehokkaammin kuin aikaisemmat viestintäteknologiat ja tämän takia myös ei-toivotut viestit liikkuvat nopeammin. Ongelma ei kuitenkaan ole siinä, että ihmiset saavat äänensä kuuluviin entistä paremmin. "Mutta entä some ja kannustavat tykkäykset vihapuheelle?" Yhtälailla toreilla ja julkisissa tapahtumissa pidetyt puheet tai kiertokirjeet ovat tuoneet kannustavaa palautetta. Sosiaalinen media ei ole muuttanut tätä mekanismia, se vain toteuttaa siinä tehokkaammin.


Pelastaako sääntely meidät vihapuheelta?

Jo raportin johdannossa tuodaan esiin vankka usko siihen, että ongelmat ovat ratkaistavissa, kunhan valtio ja viranomainen vain tarpeeksi asiaan puuttuvat. Vihapuheen määrä on kasvanut jo useamman vuoden ajan, vaikka valtio on laatinut rajoituksia ja viranomaiset ovat asian tiimoilta palveeranneet. En pysty omien kokemusten valossa tunnistamaan tätä tulkintaa lainkaan. Se kulttuuri ja vapaasti rehottava vihamielisyys, mitä joissakin Internetin keskusteluareenoissa esimerkiksi 90-luvun aikana rehotti, on jotain aivan uskomatonta nykynäkökulmasta tarkastettuna. Netissä on tehty valtavia harppauksia keskusteluiden siistiytymisen suhteen, jopa siihen asti, että ollaan jo selvästi ylitetty raja, jossa kehityksen haitat ylittävät sen hyödyt. Hyvä kehitys ei todellakaan syntynyt sillä, että viranomaiset saivat päähänsä alkaa sääntelemään Internettiä 90-luvulla, vaan markkinaehtoisesti palveluiden ja käyttäjien välisessä vuorovaikutuksessa. Lähes jokainen lienee samaa mieltä, että huonon keskustelukulttuurin omaava palvelu ei ole hyvä, ja mielellään siirtyy parempaan palveluun, kun se tulee tarjolle. Esimerkiksi järkevästi toteutettu käyttäjien suorittama moderointi on byrokraattisesti kevyt palvelulle ja suodattaa vihapuheen pois nopeasti. Silti raportissa ainoaksi ratkaisuksi nähdään valtion tiukka ote mediasta ja nettipalveluista. Esimerkiksi EU-tasolla työstetään uudistettua AVMS-direktiiviä ("yleisön suojelu haitalliselta sisällöltä") täsmäkohdennuksella YouTuben toimintaa vastaan. Jopa raportti myöntää sen olevan ainoa nettipalvelu, joka joutuu kestämään uuden byrokratian. Emme todellakaan tarvitse viranomaisia sanelemaan palveluille, miten niiden kannattaa asiakkaitaan palvella.

"Mutta mitä sitten, jos sillä saadaan kaikki vihapuhe tästä yhteiskunnasta hävitettyä? Eikö se ole sen arvoista?" On näennäisesti yksinkertaista tunnistaa mikä viesti on tarkoitettu vihamieliseksi kun tunnetta ei edes yritetä peitellä. Usein törky on vain suoraan tunteiden lataamisesta sanoiksi ja viestin lähettämistä vailla harkintaa. Poistamme retorisella taikasauvalla nämä viestit ja mitä tapahtuu? Syyt viestien taustalla eivät katoa minnekään, mutta nyt ne, jotka kykenevät ilmaisemaan viestinsä epäsuoremmin, voivat jatkaa vihamielistä viestintäänsä, mutta heikommin viestivät jäävät vihepuhelainsäädännön haaviin. No, uusi sauvan heilautus, ja nyt myös epäsuora vihapuhe saadaan kiinni. Samalla meni myös sallittua viestintää, mutta mitä pienistä. Vai saimmeko epäsuoran vihapuheen kiinni? Ei näin helppoa, sillä osaamme nähdä neutraalitkin sanat sopivassa yhteydessä vihamielisinä tai jo pelkkä asiayhteydestä irroitettu viittaus voi tehdä kohteesta naurun alaisen. Varoittava esimerkki sanojen kieltämisestä on nähtävissä Kiinassa, jossa valtion viranomaiset työskentelevät tauotta Nalle Puh -viittausten sensuroimiseksi. Näin ulkopuolisena en voi edes ymmärtää miten söpö nalle voi olla laitonta vihapuhetta maan presidenttiä kohtaan, mutta luulen ymmärtäväni kehityskulun, miten tähän voidaan päätyä. Ne, jotka ovat kekseliäitä pilkassaan, pääsevät jatkamaan sitä, ja heidän ulosanti on kankeampaa, kärsivät lain rangaistuksista. Hieman samaan tapaan huumeiden käytön rangaistavuus on kohdistunut vinoutuneesti enemmän toisiin ihmisryhmiin kuin toisiin.

 

Mahdollinen ei tarkoita mielekästä

Vapaus ilmaista itseämme on yksi niistä pilareista, jonka päällä hyvinvointimme on voinut levätä. Emme voi torjua vihapuheella tehtävää vaientamista, ulkopuolisuutta ja mitätöintia antamalla viranomaisille oikeuden toimia samalla tavalla. Emme voi puolustaa sananvapautta hyökkäämällä sitä vastaan, vapaata mediaa ottamalla ne viranomaisohjaukseen, kansalaisyhteiskuntaa usuttamalla valvojat ääntänsä käyttävien kimppuun ja demokraattista yhteiskuntaa vaientamalla eri mieltä olevat. Vihapuhe on vahingollinen ilmiö, mutta emme voi hyväksyä sen torjunnassa mitä tahansa keinoja.

 

Voit äänestää minua europarlamenttivaaleissa numerolla 105.

]]>
4 http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276164-sananvapauden-maalittajat#comments Internet Sääntely Sananvapaus Vihapuhe Vihapuhetyöryhmä Sun, 19 May 2019 06:09:00 +0000 Jussi Mäkipelto http://jussimakipelto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276164-sananvapauden-maalittajat
Oikean puheen osaamiskeskus http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276130-oikean-puheen-osaamiskeskus <p>Eiliset (17.5.2019) uutiset suunnitelmista uuden Vihapuhe-osaamiskeskuksen perustamiseksi vetävät hiljaiseksi. Kuten sen on tarkoituskin tehdä.</p><p>Neuvostoliittokorttia käytettiin aiemmin Suomessa vallassa olevien aseman vahvistamiseen ja toisinajattelijoiden vaientamiseen. Nyt ollaan taas vastaavassa tilanteessa: valtaapitävät haluavat oman valta-asemansa pönkittämiseksi hiljentää toisinajattelijat. Aiemmin viitattiin Neuvostoliittoon ja &rdquo;yleisiin syihin&rdquo;, nyt &rdquo;vihapuheeseen&rdquo;. Tavoite on molemmissa sama: toisinajattelijoiden vaientaminen. Meillä on jo viranomaisten käytössä lukuisa joukko rikosnimikkeitä: kunnianloukkaus, laiton uhkaus, kiihotus kansanryhmää kohtaan jne jne. Jos nämä eivät viranomaisille vielä riitä, on tosiasiassa kyse siitä, että halutaan kieltää väärät mielipiteet, ei suitsia huonoa käytöstä - kuten meille annetaan ymmärtää.</p><p>Nyt lukija käsi sydämelle: mitkä ovat ne valtiot ja historian tilanteet, joissa valtaapitävät kokevat <em>tavallisen kansan</em> puheet ja kirjoitukset vaarallisiksi &ndash; sellaisiksi että niiden kitkemiseksi tarvitaan tehokkaampia keinoja?</p><p>Lähihistoriasta tällaisia valtioita löytyy runsaasti: Neuvostoliitto, DDR, Kiina, Venäjä, Pohjois-Korea, Turkki jne. Tämän listan joukon jatkoksiko Suomi nyt pyrkii? Vieläpä Kokoomusjohtoisten ministeriöiden johdattelemana.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eiliset (17.5.2019) uutiset suunnitelmista uuden Vihapuhe-osaamiskeskuksen perustamiseksi vetävät hiljaiseksi. Kuten sen on tarkoituskin tehdä.

Neuvostoliittokorttia käytettiin aiemmin Suomessa vallassa olevien aseman vahvistamiseen ja toisinajattelijoiden vaientamiseen. Nyt ollaan taas vastaavassa tilanteessa: valtaapitävät haluavat oman valta-asemansa pönkittämiseksi hiljentää toisinajattelijat. Aiemmin viitattiin Neuvostoliittoon ja ”yleisiin syihin”, nyt ”vihapuheeseen”. Tavoite on molemmissa sama: toisinajattelijoiden vaientaminen. Meillä on jo viranomaisten käytössä lukuisa joukko rikosnimikkeitä: kunnianloukkaus, laiton uhkaus, kiihotus kansanryhmää kohtaan jne jne. Jos nämä eivät viranomaisille vielä riitä, on tosiasiassa kyse siitä, että halutaan kieltää väärät mielipiteet, ei suitsia huonoa käytöstä - kuten meille annetaan ymmärtää.

Nyt lukija käsi sydämelle: mitkä ovat ne valtiot ja historian tilanteet, joissa valtaapitävät kokevat tavallisen kansan puheet ja kirjoitukset vaarallisiksi – sellaisiksi että niiden kitkemiseksi tarvitaan tehokkaampia keinoja?

Lähihistoriasta tällaisia valtioita löytyy runsaasti: Neuvostoliitto, DDR, Kiina, Venäjä, Pohjois-Korea, Turkki jne. Tämän listan joukon jatkoksiko Suomi nyt pyrkii? Vieläpä Kokoomusjohtoisten ministeriöiden johdattelemana.

]]>
51 http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276130-oikean-puheen-osaamiskeskus#comments Kokoomus Sananvapaus Vihapuhetyöryhmä Sat, 18 May 2019 04:40:55 +0000 Laura Korpinen http://laurakorpinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276130-oikean-puheen-osaamiskeskus
Jos minä vihaisin... http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276124-jos-mina-vihaisin <p>Jos minä vihaisin ja vihapuhuisin, en vihaisi yhtään vähempää, vaikka</p><p>&nbsp;</p><p>1. vihapuhetta vastaan tehtäisiin hallitustasoisia linjauksia</p><p>tai</p><p>2. sisäministeriön, oikeusministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä esittäisi, että valtioneuvosto päättäisi vihapuheen vastaisen toimintaohjelman laatimisesta</p><p>tai</p><p>3. perustettaisiin vihapuheen vastainen osaamiskeskus, jonka tehtävänä olisi kerätä ja analysoida tietoa vihapuheesta, syrjinnästä, rasismista, viharikoksista ja muista vihateoista poliitikkojen, raporttien ja toimenpiteiden laatimisen tueksi</p><p>tai</p><p>4. keskus tuottaisi selvityksiä ajankohtaisista ja tärkeistä teemoista ja seuraisi kansainvälistä kehitystä ja myös koordinoisi ja seuraisi viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimia vihapuheen torjumiseksi</p><p>tai</p><p>5. tietoa vihapuheesta kerättäisiin myös alueellisesti, ja viranomaisten tulisi hyödyntää sitä alueellisten ja paikallisten toimenpiteiden suunnittelussa.</p><p>&nbsp;</p><p>Itse asiassa, jos minä vihaisin ja vihapuhuisin, vihani kasvaisi erittäin paljon edellä mainittujen toimien seurauksena.</p><p>&nbsp;</p><p>Onneksi minä en vihapuhu.</p><p>&nbsp;</p><p>Paitsi että en taida olla varma. En yhä edelleenkään tiedä, mitä vihapuhe tarkoittaa, poislukien sellainen, joka nyt jo on laissa säädetty rikokseksi (laiton uhkaus, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus).</p><p>&nbsp;</p><p>Yllä numeroidut toimenpiteet eivät ole hurjimman dystopiakirjallisuuden tuottamaa kaameaa tulevaisuusfiktiota, vaan luettelo toimenpiteistä, joita entisen arkkipiispamme Kari Mäkisen johdolla on tässä maassa jo virallisesti ehdotettu. Hieraiskaa silmiänne ja katsokaa itse:</p><p><a href="https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/771193-nyt-tuli-suositus-viranomaisilta-halutaan-kovempia-toimia-vihapuheen-kitkemiseksi?fbclid=IwAR1hGtAO5VMhH_uYzQ1pkeFHYp3-qqsUOtGQuRClMatm6uOUHYylgkJcXv8">https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/771193-nyt-tuli-suositus-viranomaisilta-halutaan-kovempia-toimia-vihapuheen-kitkemiseksi?fbclid=IwAR1hGtAO5VMhH_uYzQ1pkeFHYp3-qqsUOtGQuRClMatm6uOUHYylgkJcXv8</a></p><p>Olen ehkä sittenkin vihapuhunut. Olen saanut siitä jo neljä &quot;tuomiota&quot; eli facebook-bannia peräkkäin. Jos Mäkisen ja poliisin ja ministeriöiden kaavailemat uudistukset toteutuisivat, nuo saamani somebannit voisivat tulevaisuudessa muuttua ihan oikeiksi rikoksiksi, joista tulisi ihan oikea tuomio. Koska: &quot; <strong>Vihapuheen määrä kasvaa</strong>&nbsp;koko ajan, ja se saa uusia muotoja ja kohderyhmiä.&nbsp;&nbsp;<em>Myöskään lainsäädäntö ei vastaa nykyistä tilannetta. V</em>ihapuheella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia sellaisia ilmaisumuotoja, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä <em>tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen.</em>&quot; (ote työryhmän esityksestä, kursivointi minun.)</p><p>&nbsp;</p><p>Viimeisin saamani &quot;tuomio&quot; eli seitsemän vuorokauden facebook-banni tuli erääseen kommenttiin kirjoittamastani kysymyksestä &quot;<em>miten euroviisuista onkin tullut tuollainen friikkisirkus</em>?&quot;. Kuten linkkaamastani uutisesta käy ilmi, minut voitaisiin tulevaisuudessa ihan hyvin tuomita rikoksesta tuon perusteella, koska lause pohjautuu &quot;<em>muuhun vihaan, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen</em>&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Ja arvatkaa, kuinka paljon enemmän sen jälkeen vihaisin.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos minä vihaisin ja vihapuhuisin, en vihaisi yhtään vähempää, vaikka

 

1. vihapuhetta vastaan tehtäisiin hallitustasoisia linjauksia

tai

2. sisäministeriön, oikeusministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä esittäisi, että valtioneuvosto päättäisi vihapuheen vastaisen toimintaohjelman laatimisesta

tai

3. perustettaisiin vihapuheen vastainen osaamiskeskus, jonka tehtävänä olisi kerätä ja analysoida tietoa vihapuheesta, syrjinnästä, rasismista, viharikoksista ja muista vihateoista poliitikkojen, raporttien ja toimenpiteiden laatimisen tueksi

tai

4. keskus tuottaisi selvityksiä ajankohtaisista ja tärkeistä teemoista ja seuraisi kansainvälistä kehitystä ja myös koordinoisi ja seuraisi viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimia vihapuheen torjumiseksi

tai

5. tietoa vihapuheesta kerättäisiin myös alueellisesti, ja viranomaisten tulisi hyödyntää sitä alueellisten ja paikallisten toimenpiteiden suunnittelussa.

 

Itse asiassa, jos minä vihaisin ja vihapuhuisin, vihani kasvaisi erittäin paljon edellä mainittujen toimien seurauksena.

 

Onneksi minä en vihapuhu.

 

Paitsi että en taida olla varma. En yhä edelleenkään tiedä, mitä vihapuhe tarkoittaa, poislukien sellainen, joka nyt jo on laissa säädetty rikokseksi (laiton uhkaus, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus).

 

Yllä numeroidut toimenpiteet eivät ole hurjimman dystopiakirjallisuuden tuottamaa kaameaa tulevaisuusfiktiota, vaan luettelo toimenpiteistä, joita entisen arkkipiispamme Kari Mäkisen johdolla on tässä maassa jo virallisesti ehdotettu. Hieraiskaa silmiänne ja katsokaa itse:

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/771193-nyt-tuli-suositus-viranomaisilta-halutaan-kovempia-toimia-vihapuheen-kitkemiseksi?fbclid=IwAR1hGtAO5VMhH_uYzQ1pkeFHYp3-qqsUOtGQuRClMatm6uOUHYylgkJcXv8

Olen ehkä sittenkin vihapuhunut. Olen saanut siitä jo neljä "tuomiota" eli facebook-bannia peräkkäin. Jos Mäkisen ja poliisin ja ministeriöiden kaavailemat uudistukset toteutuisivat, nuo saamani somebannit voisivat tulevaisuudessa muuttua ihan oikeiksi rikoksiksi, joista tulisi ihan oikea tuomio. Koska: " Vihapuheen määrä kasvaa koko ajan, ja se saa uusia muotoja ja kohderyhmiä.  Myöskään lainsäädäntö ei vastaa nykyistä tilannetta. Vihapuheella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia sellaisia ilmaisumuotoja, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen." (ote työryhmän esityksestä, kursivointi minun.)

 

Viimeisin saamani "tuomio" eli seitsemän vuorokauden facebook-banni tuli erääseen kommenttiin kirjoittamastani kysymyksestä "miten euroviisuista onkin tullut tuollainen friikkisirkus?". Kuten linkkaamastani uutisesta käy ilmi, minut voitaisiin tulevaisuudessa ihan hyvin tuomita rikoksesta tuon perusteella, koska lause pohjautuu "muuhun vihaan, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen".

 

Ja arvatkaa, kuinka paljon enemmän sen jälkeen vihaisin.

 

 

 

 

]]>
111 http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276124-jos-mina-vihaisin#comments Mielipiteenvapaus Sananvapaus Suvaitsemattomuus Vihapuhe Fri, 17 May 2019 20:44:42 +0000 Tuula Komsi http://tuulakomsi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276124-jos-mina-vihaisin
SANANVAPAUS VUONNA 2019 http://anitasaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275569-sananvapaus-vuonna-2019 <p>&nbsp;</p><p>Aloin tuossa miettiä onko meillä enää perustuslain suomaa sananvapautta, Suomessa vuonna 2019.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä ajatus tuli mieleeni, kun jälleen yhdellä alustalla laitettiin julkaisukielto viikon ajaksi, neljä vuotta vanhasta jutusta jossa otin kantaa siihen, ettei meille pääse apua tarvitsevia turvapaikanhakijoita maahan, kun tilat ovat täynnä nuoria miehiä. Nuori mies oli toki ilmaistu sanoin karva ja lapsi, mutta sehän voisi tarkoittaa vaikka kissaa tai koiraa &ndash; ja julkaisu oli kannanotto nimenomaan siihen, ettei Suomeenkaan niitä todellisia avuntarvitsijoita juuri päässyt! Niin, ja kuten sanottu, vuosien takaa, eli vuodelta 2015, silloin kun moinen ilmaisu oli nk. arkipäivää eli lähes joka toisen käytössä. Toisin sanoen sitä ei edes ajatellut mitenkään erikoisena ilmaisuna.</p><p>&nbsp;</p><p>Siksi toiseksi, kuka jaksaa kaivella vuosia vanhoja juttuja esille? Tiedän kyllä että niitä on kaiveltu eri puolueiden puheenjohtajien julkaisuista, mutta itse olen melkoisen tavallinen tallaaja &ndash; toki kantaa kovinkin sanoin ottava, ja rekisteristä pudonneen puolueen pj, mutta silti! Taitaa olla jollakin nämä viimeaikaiset paljastukset kolahtaneet vähän liikaa hermoon&hellip; <img alt="laugh" height="23" src="http://anitasaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/teeth_smile.png" title="laugh" width="23" /></p><p>&nbsp;</p><p>Voisinkin tässä samalla esittää eri yhteisöille ja medialle vaatimuksen, että ennen kuin alatte ihmisiä bannata ja/tai rajoittaa julkaisuja niin voisitte julkaista listan, mitä sanoja ja sanayhdistelmiä alustoillanne ei saa käyttää. Olisi meille käyttäjille selvempää. Kuka tai mikä taho ottaisi kopin?</p><p>&nbsp;</p><p>Ainakin näillä nykysysteemeillä sananvapaus, sellaisena kuin se on tarkoitettu, on kaukana!</p><p>Jokainenhan vastaa niistä omista sanomisistaan ja tekemisistään. Ei ole jonkin yhteisön asia rajoittaa sitä mitä joku kirjoittaa ja miten asiat ilmaiset. Ei, vaikka moni yhteisö/julkaisu näin tekeekin suojatakseen itseään tai näyttääkseen itse paremmalta ulospäin. Se on sitten oikeuden tehtävä miettiä onko jotakin muuta säädöstä rikottu, jos joku katsoo jonkin julkaisun arkaluontoiseksi.</p><p>Onhan se aika mielenkiintoista että esim. sanoilla valkoinen maa, missä oli otettu valokuva vasta sataneesta lumesta, on julkaisukiellon aiheuttava juttu. Eikö lumi ole valkoista?</p><p>Yleensäkin näissä jutuissa jotka ovat julkaisukieltoja aiheuttaneet on tahallisesti irrotettu sana tai kaksi siitä julkaisuyhteydestä, eikä ole ymmärretty asian tarkoitusta. Aika mustavalkoinen näkemys sellaisessa toiminnassa, sanoisin.</p><p>&nbsp;</p><p>Tällainen tuumaus tällä kertaa. Palaamme kuitenkin seuraavaksi takaisin poliittisiin paljastuksiin. <img alt="devil" height="23" src="http://anitasaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/devil_smile.png" title="devil" width="23" /></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Aloin tuossa miettiä onko meillä enää perustuslain suomaa sananvapautta, Suomessa vuonna 2019.

 

Tämä ajatus tuli mieleeni, kun jälleen yhdellä alustalla laitettiin julkaisukielto viikon ajaksi, neljä vuotta vanhasta jutusta jossa otin kantaa siihen, ettei meille pääse apua tarvitsevia turvapaikanhakijoita maahan, kun tilat ovat täynnä nuoria miehiä. Nuori mies oli toki ilmaistu sanoin karva ja lapsi, mutta sehän voisi tarkoittaa vaikka kissaa tai koiraa – ja julkaisu oli kannanotto nimenomaan siihen, ettei Suomeenkaan niitä todellisia avuntarvitsijoita juuri päässyt! Niin, ja kuten sanottu, vuosien takaa, eli vuodelta 2015, silloin kun moinen ilmaisu oli nk. arkipäivää eli lähes joka toisen käytössä. Toisin sanoen sitä ei edes ajatellut mitenkään erikoisena ilmaisuna.

 

Siksi toiseksi, kuka jaksaa kaivella vuosia vanhoja juttuja esille? Tiedän kyllä että niitä on kaiveltu eri puolueiden puheenjohtajien julkaisuista, mutta itse olen melkoisen tavallinen tallaaja – toki kantaa kovinkin sanoin ottava, ja rekisteristä pudonneen puolueen pj, mutta silti! Taitaa olla jollakin nämä viimeaikaiset paljastukset kolahtaneet vähän liikaa hermoon… laugh

 

Voisinkin tässä samalla esittää eri yhteisöille ja medialle vaatimuksen, että ennen kuin alatte ihmisiä bannata ja/tai rajoittaa julkaisuja niin voisitte julkaista listan, mitä sanoja ja sanayhdistelmiä alustoillanne ei saa käyttää. Olisi meille käyttäjille selvempää. Kuka tai mikä taho ottaisi kopin?

 

Ainakin näillä nykysysteemeillä sananvapaus, sellaisena kuin se on tarkoitettu, on kaukana!

Jokainenhan vastaa niistä omista sanomisistaan ja tekemisistään. Ei ole jonkin yhteisön asia rajoittaa sitä mitä joku kirjoittaa ja miten asiat ilmaiset. Ei, vaikka moni yhteisö/julkaisu näin tekeekin suojatakseen itseään tai näyttääkseen itse paremmalta ulospäin. Se on sitten oikeuden tehtävä miettiä onko jotakin muuta säädöstä rikottu, jos joku katsoo jonkin julkaisun arkaluontoiseksi.

Onhan se aika mielenkiintoista että esim. sanoilla valkoinen maa, missä oli otettu valokuva vasta sataneesta lumesta, on julkaisukiellon aiheuttava juttu. Eikö lumi ole valkoista?

Yleensäkin näissä jutuissa jotka ovat julkaisukieltoja aiheuttaneet on tahallisesti irrotettu sana tai kaksi siitä julkaisuyhteydestä, eikä ole ymmärretty asian tarkoitusta. Aika mustavalkoinen näkemys sellaisessa toiminnassa, sanoisin.

 

Tällainen tuumaus tällä kertaa. Palaamme kuitenkin seuraavaksi takaisin poliittisiin paljastuksiin. devil

]]>
9 http://anitasaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275569-sananvapaus-vuonna-2019#comments Sallittujen sanojen lista Sananvapauden rajoittaminen Sananvapaus Mon, 06 May 2019 14:17:40 +0000 Anita Saarinen http://anitasaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275569-sananvapaus-vuonna-2019