Retoriikan kyseenalaistuksia Speculare necesse est

Presidentin viesti: hävittäjäkauppafinalistien puollettava turvatakuita Suomelle

  • Kerrankin Suomi-neidolla on neuvotteluvaltti, joka hämmentää vastapuolen...
    Kerrankin Suomi-neidolla on neuvotteluvaltti, joka hämmentää vastapuolen...


Odotettuakin suuremmaksi valtiomieheksi osoittautunut Sauli Niinistö sai Saksan liittopresidentin kiemurtelemaan Naantalissa jopa astetta paria vaivaantuneemmin kuin USA:n, Ranskan, Britannian ja Ruotsin johtajat aiemmissa viimeaikaisissa tilanteissa. Presidenttimme yllätti heidätkin niin ikään tilannetajullaan ja pelisilmällään. Toistaiseksi vahvistamattoman ns. syväkurkkutiedon mukaan Niinistö on asettanut hävittäjäkilpailutuksen 1.1.2020 alkavalle finaalikierrokselle hyväksyttäville ehdokkaille salaisen kynnysehdon: 

"HX-tarjoajamaat sitoutuvat EU:n ja Naton jäsenmaina puoltamaan ja vaatimaan Suomelle myönnettäviä turvatakuita. Sitovan turvatakuumaininnan tulee sisältyä EU:n 42.7-turvatakuulausekkeeseen ja Naton peruskirjan artikla 5:een tehtäviin lisäyksiin (FinEU42.7+FinNATOart5/2020*), ja ne oikeuttavat Suomen tarvittaessa täysimääräiseen sotilaalliseen apuun sen tullessa vieraan vallan taholta uhatuksi ja apua pyytäessään kumppanimailta. Virallista Nato-jäsenyyttä ei vaadita Suomen poikkeavan kv-aseman johdosta geopoliittisen vastakkainasettelunhallinnan strategian mukaisesti.

Kerrankin Suomi-neidolla on neuvotteluvaltti, joka hämmentää vastapuolen... Turvatakuistahan on yleensä ottaen turhanpuoleista vihjailla silloin, kun ei ole valmis sitoutumaan täysjäsenyyteen eikä kainalossa ole mitään, millä tehdä kauppaa. Kymmenen miljardin euron taistelukonehankinta ei ole merkityksetön asia edes suurimmille ja mahtavimmille valtioille maailmassa, eikä myöskään EU:lle tai Natolle. Ei taloudellisena eikä  sotilaspoliittisena tai geopoliittisena valintana. Finaalikierroksen kynnysehto toimii myös tosipaikan kriteerinä tyyliin 'mistä tunnet sä ystävän'. Vaikka yli puolet tarjoajamaista karsiutuisi eikä enää lähtisi tuolle viimeiselle kilpailutuskierrokselle, olisi asia saanut sekä EU:ssa että Natossa että brexit-Britanniassa ja länsinaapurissammekin rutkalti ansaitsemaansa huomiota. Menetettävää on vähemmän kuin potentiaalia saavuttaa jotain haluttua. Hävittäjiähän ovat tarjonneet merkittävät EU-maat ja Nato-maat, eikä Ruotsikaan ole meille pikkunaapuri.

Presidentti Niinistö on onneksemme ymmärtänyt, että hävittäjäkauppa ei ole koskaan ollut Suomelle eikä tarjoajillekaan pelkkä ostajan ja myyjäyritysten välinen taloudellinen oikeustoimi tarjouspyyntöineen ja kilpailutuksineen. Valtiot intresseineen ja geopolitiikka ovat aina keskeiset toimijat tämän tason päätöksenteossa (vrt. 1. atomivoimala ja VR:n sähköjunat). Useinkaan ei kaikkia sopimusehtoja ja epävirallisia poliittisia ym. klausuuleja kirjata kattavasti auki selkokielellä virallisiin tarjouspyyntöihin ja tarjousasiakirjoihin, mutta valtiotasolla ne silti ovat faktillisesti tosia ja sitovia korkeiden osapuolten tunnustaessa yhteisymmärryksessä niiden tarkoituksen ja merkityksen. 

Lisäksi Niinistö on ymmärtänyt tämänkertaisen tarjouskierroksen erityisluonteen. Vastakaupat ja teollisen yhteistyön näkymät työllisyyskuvioineen ja huoltovarmuusnäkökulmineen ovat olleet toki aiemminkin mukana tarkastelussa hinnan ja teknisten ominaisuuksien ohella. Sellainen johti jo Hornet-kaupoissa selkeän geopoliittiseen turvallisuuspoliittiseen kokonaisratkaisuun. Yhdysvaltalainen kone oli tuolloin paras ratkaisu myös ja nimenomaan USA-sidoksen ja Nato-suhteen korostumisen kannalta. Nyt kuviot ovat monella tapaa myös toiset. Enää emme voi vilauttaa neuvotteluvalttina  vaihtoehtomörköä potentiaalisesta mutta jo vuosia sitten poissulkemastamme Venäjä-valinnasta. Suhoi ei päässyt kilpailutukseen, mutta Länsikään ei enää ole niin yhtenäinen ja selkeä käsite kuin aiemmin.

Vaikka kaikki HX-kilpailutuksen tähän vaiheeseen selvinneet hävittäjäntarjoajat ovat valtiotasolla keskenään jonkinasteisia liittolaisia ja/tai yhteistyökumppaneita, ne myös aidosti kilpailevat keskenään kaupasta. Lisäksi Nato ja sen merkittävimmät jäsenmaat ovat ilmaisseet diplomaattisen varovaisesti toivovansa Suomen jossain itselleen sopivassa vaiheessa hakevan täysjäsenyyttä, mikä puolestaan meillä koettaisiin konkreettisemmaksi turvallisuustekijäksi kuin nykyinen epämääräinen ja jäsentymätön EU:n 24.7-klausuuli. Kaikki myös ymmärtävät, että Suomi-neidolla on kuitenkin tietty peruskainous uskaltaa osoittaa valitsevansa sitoutumiskumppaninsa enemmän oman sydämensä kuin esimerkiksi geopoliittisen pakkonaapuruuden velvoittamana. 

Kansallinen turvallisuus ja itsenäisyytemme säilyminen on toki arvokkainta, mitä Suomi-neito tietää ja omistaa. Sitä suojellakseen neito on paljolti pidättäytynyt sydämenasioidensa julkisesta repostelusta ja saavuttanutkin sinkkuna jo kunnioitetun yli sadan vuoden iän. Sitä voitaneen pitää jo riittävänä itsenäisen päätöksenteon kannalta, tulipa niitä kilpakosijoita enää faktisesti ottaen eri ilmansuunnilta tai ei. YYA-vuosien kokemusten viisastuttamana ei hävittäjäkilpailutukseen enää päästetty mukaan lainkaan käytökseltään vastenmielisimpiä ehdokkaita. Se osoittaa, ettei kyse ole mistään vanhan piian syndroomasta, vaan meillä on jo aidosti varaa valita. Suomi-neitohan on usein tullut ahdistelluksi ja jopa pakkoamputoiduksi itäisen kilpakosijan toimesta, ja onpa itsenäisyysaikamme alkuperäisiä alueita yhä vieläkin turhan omistushaluisen itänaapurimme hallussa. Suhteiden kriisiytyminen on aina tapahtunut naapurin aloitteesta, eikä pelkkä lähestystymiskielto riittäne  jatkossakaan turvaamaan Suomi-neidon koskemattomuutta.

Itsenäisyyden ja Suomi-neidon koskemattomuuden puolustamiselle keskeisen tärkeä HX-hanke on kalliihko millä mittarilla tahansa laskettuna. Veronmaksajan onkin vaadittava uhraukselleen vastinetta, mahdollisimman täysimääräisesti koko valtavalle rahasummalle. Lentokonehankinnan hinnaksi arvioidaan 7–10 miljardia euroa, millä voisi hoitaa esimerkiksi taannoisen turvapaikkakriisin aiheuttamat menot kokonaisen vuosikymmenen ajan

Kuinka tuo HX-hankinnasta saatava vastine sitten maksimoidaan? Sauli Niinistö näyttää oivaltaneen jujun. Hän on saamiemme tietojen mukaan tehnyt suurten johtajien tilannekohtaisista vaivaantuneisuuspuuskista nämä huomiot:

- Kuten Saksan liittopresidentin neljännespaniikkihäiriöisestä eli lähes suomalaistyylisestä tuppisuisuuspuuskastakin voimme päätellä, valtaosalla EU-jäsenmaista ei ole kovinkaan suurta intoa kertoa esimerkiksi Venäjälle, että ne aikoisivat tosipaikan tullen puolustaa sen jossain vaiheessa uhriksi valitsemaa Suomi-neitoa. Siis kun tämä ei kerran ole katsonut tarpeelliseksi liittyä Natoon. Ei, vaikka Suomi ilmoitti etujoukoissa auttavansa Ranskaa sen pyytäessä 42.7-konsultaatioita EU-jäsenmailta. Kuitenkin EU järjestönä ja jäsenmaittensa tasolla ja varsinkin tarjouskilpailussa mukana olevien valtiotasolla kovastikin toivoo saavansa kaupat kotiin mahdollisine yhteistyökuvioineen. Turvatakuista puhuminen tässä yhteydessä olisi vähän kuin styylattaisiin liian julkeasti ilman molemminpuolisia valtuuksia. 

- Kuten huomasimme aiemmin, myös presidentti Macronin kivenpehmeä diplomaatinpokka oli koetuksella Suomen tarjoaman EU42.7-avun vertautuessa mahdollisiin Suomi-neidon turvatakuisiin Venäjän pieniä vihreitä miehittäjiä ja uusia hävittäjiä vastaan. Britannia jättää EU:n, mutta sotilaallisen JEF-yhteistyömme luonteesta puhuminen HX-hankkeen yhteydessä muistuttaa sen mukanaolosta yhden tarjoajan valtiotaustana. 

- Kuten olemme huomanneet, Ruotsissa ei lause Finlands sak är vår tarkoita välttämättä edelleenkään enempää kuin se tarkoitti vuosina 1939-44, jos ihan sitäkään kun kerran syitä ei ole näkyvissä. Nykyinen pääministeri samoin kuin edeltäjänsäkin toivoo kuitenkin kovastikin saavansa hävittäjäkaupat kotiin mahdollisine yhteistyökuvioineen - samalla muistuttaen toivovansa, että Suomi pitää hävittäjäkaupat ja liittoutumisasiat turvatakuineen erillään. Niistä puhuminen tässä yhteydessä olisi vähän kuin styylattaisiin liian julkeasti ilman molemminpuolisia valtuuksia. Ruotsi on kuitenkin myös EU:n jäsenmaa ja samalla meidän 42.7-liittolaisemme. Koplaaminen on alunperin ruotsinkielinen lainasana. 

- Kuten huomasimme, presidentti Trump yritti taannoin ohittaa Niinistön turvatakuuvihjauksen kertomalla oman maansa medialle hienon ennakkouutisen, että Suomi olisi muka jo tehnyt päätöksen yhdysvaltalaisen hävittäjän valinnasta. Vaikka päätös olisikin ollut jo melkein valmis, oli tuo viimeinen hetki Sauli Niinistön huomata, että sitä ei todellakaan pidä kertoa. Presidenttimme tarttui Trumpin lipsahdukseen heti ja korjasi sen muistuttaen koko maailmaa, että jotain kaupanteossa on vielä kesken. Kun siitä sovitaan, it's a Deal. - Kiitos, Sauli! Emme äänestäneet Sinua turhaan toiselle kaudelle - ks. tarkemmin Entä nyt, Sauli Väinämö Niinistö? 

Oli todellakin paikallaan muistuttaa asiasta juuri tuolloin, kun Trumpia oli muistutettu metsänhoitomallimme lisäksi jälleen kerran myös muiden amerikkalaisten tietämistä Suomi-faktoista. Monien Nato-maiden jäsenmaksupinnaruutta useasti tuskailleen Trumpin oli hyvä palauttaa mieleen, että Suomi tunnetaan historiallisesti saunan ja sisun lisäksi myös maailman luotettavimpana velanmaksajana. Puolustusbudjetin Nato-tasokriteeritkin olemme täyttäneet monia merkittäviä jäsenmaita paremmin. Ja se, että emme ole suostuneet vielä hakemaan amerikkalaistenkin usein suosittelemaa Nato-jäsenyyttä, saattaa tulla ihan hyvin ymmärretyksi Trumpin hallinnossa, joka on moneenkin otteeseen sanonut, että olisi hyvä voida tulla toimeen Venäjän kanssa.


* SIIS: HX-kilpailutuksessa viimeiselle kierrokselle hyväksyttävien on sitouduttava 1.1.2020 mennessä puoltamaan ja vaatimaan kaikissa asiaa käsittelevissä elimissä erityisesti EU:ssa ja Natossa Suomelle myönnettäviä turvatakuita tarkoittavien kv-oikeudellisesti sitovien julkisten/ei-julkisten sopimusasiakirjojen FinEU42.7 ja FinNATOart5/2020 hyväksymistä ja hyväksyttävä ja sisäistettävä ne itse täysimääräisesti niin nykyistä kuin tulevia valtionhallintojaan sitovasti. Tämä sopimus ei raukea, eikä sen merkitys muutu sen mukaan, mikä tarjoaja lopulta tulee valituksi HX-hankinnan toimittajaksi. Viimeinen mahdollisuus parantaa hävittäjäkauppaa tukevaa turvatakuutarjoustaan ajoittuu lokakuun 14. päivään vuonna 2020, jolloin vietetään itsenäisen Suomi-neidon alkuperäisten rajojen kansainvälisen rauhanomaisen sopimisen eli Tarton rauhan 100-vuotisjuhlavuoden huipennusjuhlallisuuksia. 
 

Lue myös: Entä nyt, Sauli Väinämö Niinistö? 
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Jos ihan oikeasti ollaan vaatimassa, että vastineeksi hävittäjien kaupasta toinen osapuoli sitoutuu puolustamaan Suomea aseellisesti Venäjää vastaan, ilman että Suomi vastavuoroisesti sitoutuu puolustamaan toista osapuolta, niin veikkaan että ei tullut kauppoja, saamme pitää tunkkimme. Säästyipä nekin rahat.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Oletko aina tehnyt kaikki mahdolliset kauppasi ja muut oikeustoimesi asettamalla jo kättelyssä omat vaatimuksesi alakanttiin ja minimoinut mahdollisen etusi? Kaupankäynti on muutakin kuin hetiluovuttamista, ainakin parhaimmillaan. Jos ei mitään pyydä, ei mitään saa. Joskus fiksusti ehdottamalla saa yllättävänkin paljon. Kukas se Naantalissa sanoikaan ja kuka komppasi, että ajan omaa etuani, mutta se saattaa olla myös Sinun etusi...

Ja kuka sanoi, että ehdotettaisiin jotain" ilman että Suomi vastavuoroisesti sitoutuu puolustamaan toista osapuolta"? Kyllä tuo EU42.7-avuntarjous Suomelta Ranskalle pari vuotta sitten jo jotain puhuu epävirallisesta sitoutumisesta aika pitkälle. Ei siitä mitään kirjallista sopimusta tarvitse tehdä siitäkään, mitä käytännössä tiedämme jossain määrin jo todeksi vaikkapa Rutsin ja Viron kanssa käytännössä sovituista asioista...

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Kukahan noihin salaisiin turvatakuisiin sitten luottaa, se on vielä toinen juttu. Sota syttyy, ja hups kyseisten maiden uudet hallitukset toteavat että ei me mitään sovittu, se oli tuo edellinen hallitus jonka kanssa olemme eri mieltä.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #3

Onneksi Mittler ei ole neuvottelemassa mistään kenenkään turvallisuuteen tai ylipäätään legitiimeihin etuihin liittyvästä. Olisi meinaan ollut noitten linjauksiesi perusteella viisainta tunnustaa heti 26.11.1939, että ammuimme Mainilan laukaukset ja pyydämme hyvitykseksi saada liittyä Neuvostokansojen onnelliseen suurperheeseen muiltakin osin kuin vain Viipurin läänin ja Petsamon ja Salla-Kuusamon ja Suomenlahden saarien, joiden kohtaloksi tuo kaiketi suosittelemasi onni sittemmin koituikin...

(Leikillistä sarkasmia, ethän suutu ;))

Viljo Asikainen

Suomi ostaa nämä lentokoneet joltakulta markkinataloudessa toimivalta yritykseltä. Tällaisella yrityksellä ei ole mitään valtuuksia antaa Suomelle poliittisia takuita. Jos se väittäisi antavansa po. takuut, se puhuisi ns. pehmeitä. Talonpoikaisjärki neuvoisi välttämään moista lipevää helppoheikki-myyjää.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

No no, pysytäänpä tosiasioissa! Lue vaikka ensin tämä, niin tiedät mitä "markkinahelppoheikkejä" tässä muka on konsultoitu:

"Hankkeen ensimmäinen merkittävä tehtävä oli valmistella ja lähettää tietopyynnöt Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustushallinnoille...
Keväällä 2016 lähetetyssä tietopyynnössä vastaajille esiteltiin Suomen ilmapuolustuksen toimintaympäristöä kuvaavia taistelutilanteita. Vastaajilta pyydettiin ratkaisumalleja ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaamiseksi taistelutilanteiden mukaisissa tehtävissä vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä."

https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategise...

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Mihin perustuu tietosi Niinistön asettamasta salaisesta kynnysehdosta? Epäilen erittäin vahvasti että sellaista ei ole.

Viljo Asikainen

Tietenkään sellaista ei ole. Presidentti Niinistö ei kuuna päivänä lähtisi mitään salaisia kynnysehtoja asettamaan tai edes suosittelemaan. On hän sen verran kokenut poliitikko ja valtiomieskin - sekä juristi. Kaikki on blogistin yksityisajattelua - tosikertomuksen kaapuun puettua suositusta presidentille miten tämän muka pitäisi blogistin mielestä toimia.

Viljo Asikainen

Jos presidentti asettaisi salaisia kynnysehtoja, hänen pitäisi asettaa sellaiset yhteistyössä UTVA:n kanssa. Tällöin ne eivät tulisi UTVA:ssa hyväksytyiksi eivätkä enää pysyisi salassa vaan vuotaisivat mediaan alta aikayksikön.

Jos presidentti alkasi asetella kynnysehtoja yksin, ohi UTVA:n ja ilman valtioneuvoston myötävaikutusta, niitä ei ottaisi vakavasti mikään ulkovalta eikä mikään lentokoneiden tarjoaja eivätkä sokeat reetatkaan missään maassa. Kaikkialla maan rajojen ulkopuolellakin toki tiedetään että tasavallan presidentti voi perustuslain mukaan hoitaa Suomen ulkopolitiikkaa vain yhdessä valtioneuvoston kanssa.

Suomi ei ole mikään banaanivaltio, vaikka ei sitä tyhmempi heti huomaa. Sauli Niinistö ei ole mikään caudillo.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #10

Kekkonen oli aikoinaan Suomen UTVA, muitten muassa, ja Sale on kai esittanyt jotenkin pressanvallan vahvistamistoiveiden suuntaan, joten... USAssa muuten siellakin taitaa olla johdossa omavaltgaisesti toimiva tyyppi, ei tosin ihan Putinin tasoinen caudillo ja uusstalin mutta. Uskotko siis oikeasti valtiojohtajien kirjaavan kaikki puheensa jonkin harrastelijasakin mieliksi kirjoihin ja kansiin.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Mihin perustuu tietosi Niinistön asettamasta salaisesta kynnysehdosta? Epäilen erittäin vahvasti että sellaista ei ole."

- Käytetään tässä vaiheessa "tiedosta" mieluummin vaikka termiä tunnistamattoman syväkurkun vahvistama spekulatiivinen visio tilannekohtaisiin aihetodisteisiin ja audiodokumentinvilauksiin perustuen. Epäillä aina saat puoleen jos toiseenkin, ja speculare necesse est!

Ketkä oikeasti ovat päättäjinä noin suurissa kaupoissa ihan suurvaltoja myöden? - Eivät yritysjohtajat ostajina eivätkä myyjinäkään. Sotilasliitot koostuvat valtioista ja ne yksinkin voivat myöntää turvatakuita. Heti HX-selvityksen alkuvaiheessa Suomi oli yhteyksissä valtioihin:
"Hankkeen ensimmäinen merkittävä tehtävä oli valmistella ja lähettää tietopyynnöt Ison-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustushallinnoille... Keväällä 2016 lähetetyssä tietopyynnössä vastaajille esiteltiin Suomen ilmapuolustuksen toimintaympäristöä kuvaavia taistelutilanteita. Vastaajilta pyydettiin ratkaisumalleja ilmavoimien Hornet-monitoimihävittäjien suorituskyvyn korvaamiseksi taistelutilanteiden mukaisissa tehtävissä vuoden 2030 jälkeisessä turvallisuusympäristössä." https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategise...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kursivoitu "kynnysehto" on lainausmerkeissä. Uskot siis vakavissasi, että tuo lukee Suomen valtion edustajan kirjoittamassa tarjouspyynnön liitteessä?

Käyttäjän jorikajanto kuva
Jori Kajanto

Niinistö ei kannata Nato-jäsenyyttä joko omien Venäjän lupaamien etujensa vuoksi tai Venäjän reagointipelon vuoksi. Tosiasiat ovat toisarvoisia.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Mutta kun niin kuitenkin haluaisin uskoa Salesta jotain paljon parempaa, kun tuli vaaleissakin kannatettua...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Sitten hävittäjät pitää ostaa idästä, koska ainoa valtio joka tuollaisiin ehtoihin suostuu ja myös pitää niistä kiinni on Venäjä. Ja jos oikein muistan, niin YYA sopimuksessa oli yksipuoliset turvatakuut, tai jotain sinne päin.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Hehheh hymi;(n kera!

Luepas omalla vastuullasi Liittoudutaankin Venäjän kanssa ;) http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198745-l...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Timo Uotila näyttää kirjoittaneen kelpo blogin osin samasta aiheesta: http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277484...

Katsoin aiheelliseksi kommentoida: http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277484...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

"Monien Nato-maiden jäsenmaksupinnaruutta useasti tuskailleen Trumpin oli hyvä palauttaa mieleen, että Suomi tunnetaan historiallisesti saunan ja sisun lisäksi myös maailman luotettavimpana velanmaksajana. Puolustusbudjetin Nato-tasokriteeritkin olemme täyttäneet monia merkittäviä jäsenmaita paremmin. Ja se, että emme ole suostuneet vielä hakemaan amerikkalaistenkin usein suosittelemaa Nato-jäsenyyttä, saattaa tulla ihan hyvin ymmärretyksi Trumpin hallinnossa, joka on moneenkin otteeseen sanonut, että olisi hyvä voida tulla toimeen Venäjän kanssa."

Erittäin mielenkiintoinen pointti, jota kannattaa miettiä. Siinä voi olla ytyä.
http://timouotila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277484...

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Onko muutama hävittäjä Suomen itsenäisyyden pääasiallisin turva?
On, runsaasta kirjoittelusta voi päätellä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset