Retoriikan kyseenalaistuksia Speculare necesse est

"Allahu akbar!" - uskontunnustus, taisteluhuuto vai hätäilmoitus?

  • "Allahu akbar!" bussissa: uskontunnustus, taisteluhuuto vai hätäilmoitus? - IL 6.12.2018
    "Allahu akbar!" bussissa: uskontunnustus, taisteluhuuto vai hätäilmoitus? - IL 6.12.2018

Miljardin päivittäisen rukoushetken ydinsanat on nyt oikeuden päätöksellä kuultu myös joukkoliikenteeseen ja torielämään liittyneissä erityismerkityksissään Suomessakin. Relevantissa rikoskontekstissa "jumala on suurin" katsotaan siis joko henkilökohtaiseksi ei-uskonnolliseksi henkisen hädän tuskanhuudoksi tai terroristista tarkoitusperää ilmentäväksi ei-uskonnolliseksi islamistiseksi taisteluhuudoksi. Parin vuoden takaisessa erikoisemmassa oikeustapauksessa kerrottiin väkivaltaisen raiskaaja keskeyttäneen rikoksensa rukoillakseen välillä ja jatkaneen taas tuon velvollisuuden suoritettuaan. 

Kahta potentiaalista joukkosurmatapausta vertaamalla paljastuu olennaisimmiksi erottaviksi tekijöiksi teon toteutumisen aste ja henkiinjääneen tekijän itsensä todistus, joita asiantuntijoiden, todistajien tai suojelupoliisin lausunnot eivät yksin voine kovinkaan uskottavasti kumota varsinkaan keskenään ristiriitaisina. Aina on myös löydettävissä ristiriitaan pyrkiviä lausuntoja puoltamaan vapauttavaa päätöstä, eri motiivein. 


1. Turun pitkälle onnistuneen toripuukotuksen yhteydessä ko. huudahduksen on todettu kaiketi tukeneen käsitystä tuomitun terroristisesta joukkomurha-aikeesta syyttömiä vastaan hyökätessään (vrt. esim. puna-armeijan sotahuuto Uraa!). Henkiinjäänyt tekijä itse ei tätä kieltänyt puolustuksen kiistävästä kannasta huolimatta. Kannabiksen käytönkään ei katsottu vaikuttaneen merkittävästi teon tai huutelun motiivitaustalla enempää kuin turvapaikatta jäämisen aiheuttaman henkisen paineen. Jotkut julkisuudessa esiintyneet silminnäkijät kielsivät ehdottomasti kuulleensa allahu akbar -huutoja, vaikka jotkut muut kertoivat kuulleensa sen/niitä selvästi. Valikoivaan kuulemattomuuteen mahdollisesti taipuvaiset halusivat kaiketikin hillitä pikemminkin mielleyhtymiä kulttuuritaustaisen henkimaailman olentojen suhteesta eräiden reaalisesti olemassaolevan todellisuuden olentojen harjoittamaan terrorismiin kuin terrorismin mahdollisuudesta maassamme yleensä. 

Totta onkin, että ei-uskontokulttuurisidonnainen 'Herran nimen turhaan lausuminen' on toki yleistä jopa kristillistaustaisten ateistien keskuudessa: voi hyvä luoja, herranjeesus sentään etc.  

2. Uuraisten joulukuisessa epäonnistuneessa bussin kaappaus/tieltäsuistamisjutussa saatiin vapauttava päätös, jonka mukaan allahu akbaria kuultiin muutamaan kertaan yksinäisen paniikkihäiriöisen säälittävänä hätähuutona. Pikemminkin siis vapisevan kaltoinkohdellun koiran ulinana kuin päällekäyvän villisian karjuntana, jos faabelianalogiat sallitaan. Näin, vaikka eriävän kannan esittäneet bussissa matkanneet muut irakilaiset olivat pelänneet, että huuto tarkoittaa syytetyllä olleen pahat aikeet mielessään muita ja itseään kohtaan. (Loimaan samanaikaiseen bussinkaappaustapaukseen ei ainakaan vielä tiedetä liittyneen jumaluusopillisia uholausahduksia.) - ksml.fi/Uuraisten-bussikaappauksen-syytteet-romahtivat  

Oikeus siis katsoi tukalaan elämäntilanteeseen syrjäytetyn turvapaikkaa saamattoman syytetyn tarkoituksena olleen lähinnä vain poistua bussista 'hätätietä'. Kannabiksen rohkaisemana tosin hieman sääntöjen vastaisesti pysäkkien välillä, mistä rikkeestä apukuski sai 80 päiväsakkoa. Ja harvoinkos elämänhallintaansa palauttamaan pyrkivä raiteiltaan suistunut uskonnotonkin ihminen huutaa luojaansa apuun tarttuessaan itse tulevaisuutensa ohjaimiin paniikissa tai ei: jumalauta! 

Kirjoitin Uuraisten tapauksesta tuoreeltaan joulukuussa 2018 blogin, jossa peräänkuulutin jäitä hattuun kaikenkarvaisille spekulaatiomaakareille ainakin niin kauan kuin tiedossa ei ollut bussissa kuullun huutelun sisältäneen uskontokulttuurihahmojen suuruusvertailua: "Otsikosta saa helposti käsityksen,  että kyseessä olisi ollut sellainen riitatilanne, jossa jo viranomaisten puolelta sorretuksi tullut ja istumapaikkaerimielisyyksissä tölvitty matkustaja pikaistuksissaan radikalisoitui ja toimi syrjäytyneille ominaiseen tapaan eli tarttui elämänhallinnan ohjaksiin oman käden oikeudella. Valaisevaa olisikin, jos Iltalehti olisi voinut kertoa riitatulkintansa tueksi esimerkiksi, kertoiko bussiyhtiön edustaja jotain 'riidassa' käytetyistä kielistä. Jos kuultiin vain englantia ja suomea, puhutaan luultavasti arkiaiheisesta kärhämästä. Mutta esimerkiksi kulttuuristen uskomushahmojen suuruusvertailuhuudahdus arabiaksi viittaisi jo jonkinasteiseen yleistä yhteiskunnallista turvallisuusnäkökohtaa sivuavaan tulistumisvaikuttimeen. - Toivokaamme, että kyseessä oli lähempänä ensin mainittua oleva tapaus, eikä Loimaan tapauskaan täyttänyt terrorismikriteerejä tai ollut yhteisessä tiedossa saati suunnitelmissa ainakaan turvapaikanhakijapiireissä laajemmin." -  Uuraisten ja Loimaan kaistanvaihtoepisodit  

- Noh, erehdyin. En osannut pohtia kaikkia mahdollisuuksia, ja myös allahu akbar -klausuulini oli väärä hälytys. Kävikin ilmi, että arabiaksi oli huudettu, koska bussissa oli mukana muitakin irakilaisia turvapaikanhakijoita, eikä syytetty varmaan edes liene osannut sanoa asiaansa uuden kotimaansa kielillä. Onnekseen syytetty oli syytettynä Suomessa eikä lähtökotimaassaan, missä meille nyt kirjautuva/vakiintuva oikeuskäytäntökonventio ei välttämättä mahdollista yhtä lailla vapauttavaa tuomiota tai turvapaikkaa edes naapurimaista. Onneksi se saattaa olla myös eriasteisille oikeudellisille toimijoille kuten puolustusasianajajille ja turvapaikka-avustajille, mutta myös tuomioistuimille rahoittajineen: 

Kaikille olisikin ehkä monin tavoin edullisempaa, että mahdollisimman moni paitsi epäonnistunut myös osin onnistunutkin 'tapaus' tuomittaisiin mutkattomimmin päätettävän ja helpoimmin perusteltavan ja filosofiskatsomuksellista jälkidebattia vähiten aiheuttavan tuoreen (ei-vielä-lainvoimaisenkin) tuomion mukaisesti. Ja onhan uuden ennakkotapauksen käyttöpotentiaalin avautuminen sinällään aina myös goodwillia luova signaali ja viesti moniin sidosryhmäsuuntiin vaikkapa väestöllistä paluumuuttovoittoakin ajatellen.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Äkkipäätä olettaisi, että tuota huudahdusta mielenterveysongelman tunnuspiirteenä pitävä on vaikea-asteisesti islamfobinen.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Ettäkö joku vihjailisi että jotain laajasti auktorisoitua mantraa hokeva olisi ns. hullu? Kuka sellaista olisi vihjaillut, siis vastuullista väestönosaa edustava? Ai niin, puolustus ja asiantuntijalausuntojen tekijät, mutta kuka niitä laskee...

Vakavasti puhuen kai oikeus on tässä päätynyt uskomaan tulkintaa, jonka mukaan allahu akbar voidaan rinnastaa pohjolan nakkikioskeillakin valomerkkien jälkeen aika ajoin kuultuja uskonnollissävytteisiä 'jumalauta perkele mä tapan sut!' -huudahduksia, jokta on kai katsottavakin lähinnä henk.koht. hetkellisen tai pidempään jatkuneen henk.tasapainon järkkymisen ilmenemiksi usein nestem. tms. päihteen alaisena.

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto

Mitä mieltä olet "sieg heil" tervehdyksestä? En näe näiden kahden ”tuskan huudahduksen” välillä mitään eroa, kun ne huudetaan lahdatessa ihmisiä. Minä hakisin niitä vaikea-asteisia mielenterveysongelman piirteitä lähinnä islamofiilien joukosta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Nyt ei voi ottaa yhtään kantaa, pikemminkin päinvastoin vedota siihen, ettei ymmärrä, miksi näitä kahta huudahdusta ollenkaan rinnastetaan.

Käyttäjän KaukoAalto kuva
Kauko Aalto Vastaus kommenttiin #4

Enhän minä niitä rinnastakaan, mutta eikö huudolla ole eri merkitys, jos sanoo Allāhu akbar silloin kun rukoilee, tai silloin kun huutaa sen terroristisen teon yhteydessä. Jos näin ei ole, en ymmärrä miksi hän tarvitsee jumalan apua. Uhrien kannalta on täysin yhdentekevää vaikka huutaisi sieg heil.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #5

Onhan sillä varmaan eroa missä yhteydessä jumalansa nimen mainitsee. Itse asiassa blogin alkukappaletta pitäisikin täydentää, jos ihan tarkkoja ollaan, nyt siellä sanotaan: "...rikoskontekstissa "jumala on suurin" katsotaan siis joko henkilökohtaiseksi ei-uskonnolliseksi henkisen hädän tuskanhuudoksi tai terroristista tarkoitusperää ilmentäväksi ei-uskonnolliseksi islamistiseksi taisteluhuudoksi." - Muistatte varmaan parin vuoden takaa oikeustapausuutisen, jossa väkivaltainen raiskaaja oli välillä keskeyttänyt raiskaustoimen ja polvistunut rukoilemaan oikeaoppisesti säädettyyn suuntaan. Nyt ei tiedetä pitikö oikeus tuota hokemaa ekä sittenkin jonkinlaisena avunhuutona, mutta tuskin terroristisenakaan. Luultavasti kai jonain asiaan kuulumattomana, mutta ehkä myös kiitosrukouksena tai anteeksipyyntönä ylemmältä taholta, mikä voisi selvitä päätökseen tarkemmin tutustumalla, muttei tässä yhteydessä ansaitse enempiä pähkäilyjä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset