Retoriikan kyseenalaistuksia Speculare necesse est

Aktiivimallin klausuulissa ja STM:n infosivulla karhunpalvelus työllisyydelle

  • - Siiiis...?
    - Siiiis...?

Sosiaali- ja terveysministeriön aktiivimalli-infosivulta puuttuu yksi olennainen osavastaus väliotsikkokysymykseen Millainen toiminta ei kerrytä aktiivisuutta?   

- Tuon otsikon alla pitäisi kertoa selväsanaisesti myös se relevantti tieto, että vallitsevan laintulkinnan mukaan aktiivisuutta ei kerrytä osa-aikainen palkkatyö, mikäli työttömyyskassan jälkikäteen tekemien laskelmien mukaan edellisen tarkastelujakson aikana tehtyjen provisiotyötuntien keskimääräinen tuntiansio jää alle 7,04 euron/h eli alle minipalkkatason. 

STM:n sivulla sanotaan nyt vain: "Osallisuutta ja hyvinvointia tukeva toiminta ei edelleenkään ole aktiivimallin mukaista aktiivisuutta kerryttävää toimintaa. Aktiivisuutta ei myöskään kerrytä työpaikkojen hakeminen, työhaastattelut, osallistuminen rekrytointitapahtumiin." - stm.fi/usein-kysyttya-tyottomyysturvan-aktiivimallista 
 

Työttömyyskassa siis katsoo, ettei oman alansa ulkopuolelle kokeiluluontoisesti töihin rohjennut työnhakija ole ollut aktiivinen (esim.*). Palkansaaja on lainvoimaisen tulkinnan mukaan raatanut pari sataa tuntia 'omaehtoisessa vapaaehtoistoiminnassa', mikä puolestaan johtaa päivärahan 4,65 %:n 'kannusteleikkaukseen'.  Sitä vastoin samalla ajanjaksolla vain viiden päivän työnhakuvalmennukseen osallistuvaa kannustetaan päivärahakorotuksilla ja kulukorvauksilla - ja huhtikuusta lähtien myös ammattijärjestöjen työelämän tiedostamiskasvatusleireillä valveutettavia työttömiä. 

STM kertoo infosivullaan vastuualueensa näkymistä valoisasti, kuin tietämättömänä työn omatoimisen haun ja vastaanottamisen pikkuriskeistä: "Ensi huhtikuusta alkaen työttömillä on aiempaa enemmän mahdollisuuksia täyttää aktiivimallin vaatimukset aktiivisuuden osoittamisesta, kun aktiivisuutta kerryttävää toimintaa järjestäviä toimijoita on nykyistä enemmän. Muutoksella tuetaan työttömyysetuuden saajia aktiivisuuteen ja omien työllistymismahdollisuuksien kehittämiseen koko työttömyyden ajan."


Edellä esitetyn nojalla ja työministerin tapaan kaljupäätä raapaisten tuntuu sinällään hämmentävältä, ettei myös yllä kuvatun aktiivisuusehtoristiriidan substanssia ole korjattu realistisemmin työelämää heijastelevaksi ja siten oikeudenmukaisemmaksi yhtä aikaa huhtikuussa 2019 voimaan tulevien lakimuutosten kanssa. Asetushan laajentaa niiden toimijoiden joukkoa, joiden järjestämä työllistymistä tukeva toiminta hyväksytään aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuudeksi. Jatkossa mm. Työttömien Keskusjärjestö tai jäsenyhdistys tai muu julkista rahoitusta saava yhdistys ja ammattiliitto/järjestö voisi järjestää 'toimintaa joka olisi aktiivisuutta kerryttävää'. 

Olisi kai paikallaan, että myös osa-aikainen työ ihan oikeassa työmarkkinoilla toimivassa yrityksessä katsottaisiin aktiivisuutta kerryttäväksi, vaikka sitten markkinaehtoinen palkkataso osoittautuisikin ajoittain jälkikäteen hieman minimipalkkaa matalammaksi (mikä on kuitenkin vallitseva käytäntö useilla työelämän aloilla). 

Moni työnhakija osallistuisi edelleen mieluummin oikeasti saatavilla oleviin työtilaisuuksiin kuin työllisyysvaikutuksiltaan arvailunvaraiseen ja sidonnaisuusrakenteeltaan kirjavahkoon aktiivijärjestökurssitukseen. Kaiketikin ay-liikkeen 'taistelevan siiven' aikoinaan uskoaksemme hyvässä tarkoituksessa tehtyyn saneluun perustuva minimipalkkaklausuuli aiheuttaa aktiivimalliin sovellettuna  työttömyysturvaristiriidan. Se saattaa jollain tavalla olla ay-liikkeen 'taistelevan siiven' etu, mutta tämä karhunpalvelus ei todellakaan pääsääntöisesti palvele yksittäisiä työhaluisia työttömiä tai työllisyyden kehitystä.  


STM toki kertoo sivullaan ohimennen sekavia perusteitakin nykyisen minimipalkkaklausuulin muodostaman aktiivisuusristiriidan 'sosiaalisesti vastuulliselle' ylläpitämiselle: 

"Jotta työttömyysturvajärjestelmään ei luotaisi tarpeettomasti kokonaan uusia kriteereitä, aktiivimallissa aktiivisuuden kertyminen on palkkatyön ja yritystoiminnassa työskentelyn osalta kytketty työssäoloehdon laskentaperusteeseen. Aktiivisuutta kerryttää kuitenkin myös työllistyminen, joka ei kerrytä työssäoloehtoa ... jos palkka on työehtosopimuksen mukainen ja jossa palkasta on maksettu lakisääteiset työnantajan ja palkansaajan vakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksu mukaan lukien (pääsääntö). Jos alalla ei ole työehtosopimusta, tuntipalkan on perustuttava kokoaikatyön palkkarajaan (1189 euroa/kk/vuosi 2018). -- 
Aktiivisuus palkkatyössä on riittävää, jos työssäoloehdossa tarkoitettua palkkatyötä on 65 maksupäivän jakson aikana ollut yhteensä vähintään 18 tuntia
." (lihavointi ja alleviivaus blogistin)


* Esimerkki: 
Yli 55-vuotias työtön työnhakija huomattuaan, ettei yli vuoden yrittämisen jälkeen päässyt oman alansa vakinaiseen kokopäiväiseen kuukausipalkkaiseen tai osa-aikaiseen työhön tai työhaastatteluunkaan, hakeutui omatoimisesti osa-aikatyöhön toisen ammattialan palvelukseen. Ansiopäiväraha laskettiin nyt soviteltuna eli hän sai 300 euron palkanosan/kk itselleen ja yli menevästä osasta puolet vähennettiin hänen päivärahastaan. Hänen todettiin ensimmäisen 65 pv:n tarkastelujakson jälkeen täyttäneen aktiivisuuskriteerit osa-aikatyössä ollessaan. Toisen kolmen kuukauden tarkastelujakson jälkeen hän yllättäen menetti aktiivisuusstatuksensa ja työttömyyspäivärahaa leikattiin 4,65 %. Erikseen kysyttynä työttömyyskassa kertoi, että sen laskelmien mukaan tarkastelujakson aikana tehtyjen yli sadan provisiopalkkaisen työtunnin keskimääräinen tuntiansio jäi alle 7,04 euron/h eli alle vuoden 2019 minipalkkatason.  

Toisaalta alle 40-vuotias työtön työnhakija puolestaan osallistui kolmen kuukauden (65 pv) aikana viisi päivää kestävään työnhakuvalmennukseen, jonka aikana hän 'opetteli hakemaan työtä' ja nautti korotettua työttömyysetuutta sekä kulukorvausta 9 euroa päivässä. Hän säilytti aktiivisuusstatuksensa ja täyden päivärahansa, vaikkakaan kuulemma 'parantuneet' työnhakutaidot eivät näyttäisi toistaiseksi tuottavan yhtään parempaa tulosta.

Akavalaisen ammattiliiton lakimiehen mukaan ei voida olettaa, että kukaan pitäisi mainitun tapauksen osa-aikatyöntekijää oikeasti ei-aktiivisena, mutta laki on yksiselitteinen, eikä yksittäisillä kassoilla tai päätöksentekovirkailijoilla ole minkäänlaista mahdollisuutta toimia oikeustajunsa/omantuntonsa mukaisesti lain kirjainta vastaan, joten tällaisetkin kaikille vastenmieliset päätökset on vain nieltävä niin niiden kohteitten kuin tekijöidenkin puolella. 

Tottahan se on. Minimipalkkaklausuuli on tosiasia ja monessa kohtaa varmaan kelpo lainsäädäntöä, mutta aktiivimalliin sovellettuna se taitaa olla enemmänkin yhteiskunnallinen karhunpalvelus, joka aiheuttaa melkoisen työttömyysturvaristiriidan, eikä todellakaan pääsääntöisesti palvele yksittäisiä työhaluisia työttömiä tai työllisyyden kehitystä. - Olisiko minimipalkkaklausuulin kohtuullistaminen sittenkään 'tarpeettomasti kokonaan uusien kriteereiden luomista'? 

 

 

Lue myös:  UM:n Tuomioja ja Susiluotoko ainoat poliittisen vammauttamisen näyttämöllä?   

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Kova vääntö aktiivimallin purkamisesta" US:nkin uutisoinnissa hämmästyttää varsinkin siksi, että keskustelun porvarillinen puoli näyttäisi kynsin hampain puolustelevan mallin sosialistisintakin yksityiskohtaa ihan vaan siksi, että vasemmisto mielellään kaataisi koko hankkeen https://www.uusisuomi.fi/comment/840159#comment-84...

Blogissa mainitun "aktiivisuussakon" maksamiseen menee osa-aikatyötä tekevältä helposti kymmeniä työtunteja, jos toteutunut tuntipalkka on alle minimipalkan ja kun palkasta saa itselleen sovitellussa korvausjärjestelyssä vain puolet 300 ensimmäisen euron jälkeen. Kun vielä palkkatulojen veroprosentti on tällöin vähintään 20 %, saattaa työelämään suuntautuneen mieleen tulla vertailu sakon välttäneen 'höpöhöpökurssilla' passiivisesti istuneen eli täystyöttömyyttään kannustetusti jatkaneen kohteluun. Häntä kun samalla ajanjaksolla vain viiden päivän työnhakuvalmennukseen osallistuneena kannustetaan kiitoksena "aktiivisuudesta" 9 euron päivärahakorotuksilla ja kulukorvauksilla.

Malli siis rankaisee melkein minimipalkalla työskennelleitä, mutta kannustaa taloudellisesti olemaan tekemättä oikeasti saatavilla olevia töitä. Ero työhaluisen ja passiivisuuntautuneen kohtelussa on euromääräisesti ehkä vain kolmenumeroinen, mutta viranomaisen ja lainsäätäjän preferenssisignaalina periaatteellisesti megaluokkaa. Voidaan aiheellisesti kysyä, minkä sortin sosialistit tuon tulonsiirtointensiivisen ja korporatismibyrokratiaa tukevan "aktiivi"mallin ovatkaan kyhänneet?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Demarikaan ei ole huomaavinaan, että "aktiivi"malli edelleenkin rankaisee rohkeasti osa-aikaisesti oman alansa ulkopuolella vajaalla minimipalkalla työskennelleitä sovitellun päivärahan 4,6 %:n leikkauksella, mutta kannustaa taloudellisesti olemaan tekemättä noita oikeasti saatavilla olevia töitä. https://demokraatti.fi/tiesitko-tyoton-voi-tayttaa...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset