Retoriikan kyseenalaistuksia Speculare necesse est

Lapsiavioliiton mitätöinti lakivaliokunnassa - Biaudet'lta taannehtiva malli

  • "Biaudet perustelee tätä muun muassa kulttuurisilla syillä" - Demokraatti 8.2.2019
    "Biaudet perustelee tätä muun muassa kulttuurisilla syillä" - Demokraatti 8.2.2019
  • Lapsiavioliiton mitätöinti lakivaliokunnassa - Biaudet'lta taannehtiva malli

Demokraatti-lehdessä 8.2. uutisoidussa lakivaliokunnan mietinnössä ei nimetä eri kulttuuritaustoja. Tarkoitus lienee kertoa, että se mikä oli sopivaa joskus kaikissa yhteis- ja uskontokunnissa niiden syntyaikoihin, ei välttämättä ole eikä lapsiavioliittojen kyseessä ollen saa olla sitä enää nyt - ei missään, eikä varsinkaan Pohjoismaissa. Hyvä niin

Tuomitaan siis lapsiavioliitot yksiselitteisesti vääriksi - kaukomailla sopimattomiksi periaatteellisessa mielessä ja täällä Suomessa lisäksi pätemättömiksi mielellään mahdollisimman pian myös oikeusistuimissa. 

Eva Biaudet'n esittämä eriävä kanta lapsiavioliiton mitätöinnin taannehtivuudesta osoittaa kuitenkin, että asiaan liittyy parin lainsäädännöllisen kinkkisyyspohdinnan lisäksi enemmänkin vakavahkoja periaatteellisia kansallisen ja kansainvälisen tason ongelmallisuuksia ainakin lain vaikutusaikaulottuvuuden (1) ja relevanteimmissa kohderyhmissä koetun legitimiteetin (2) näkökulmista. 

Lakivaliokunta haluaa estää lapsiavioliittojen solmimisen Suomessa kaikilta kansanryhmiltä kansalaisuuteen ja ei-kansalaisuuteen yms. katsomatta. Myös alaikäisenä solmitun avioliiton mitätöinnin/kumoamisen mahdollisuutta selvitetään hienovaraisesti niin, ettei siitä jäisi avioeromerkintää, "koska on kulttuureita tai uskontoja, joissa se on hyvin raskauttavaa". Alaikäisen avioliitto on lisäksi usein solmittu ulkomailla.   

"Lakivaliokunnan varapuheenjohtaja Eva Biaudet (r.) on jättämässä avioliiton mitätöintiin liittyvän eriävän mielipiteen. Siinä hän esittää, että alaikäisenä vihitty voisi purkaa lainvastaisesti solmitun avioliiton eikä tässä tapauksessa avioerosta jäisi mitään merkintää papereihin, ikään kuin avioliittoa ei olisi ollutkaan. Biaudet perustelee tätä muun muassa kulttuurisilla syillä." 
- demokraatti.fi/lakivaliokunta-haluaa-paattaa-lapsiavioliittojen-solmimisen-suomessa-myos-alaikaisena-solmitun-avioliiton-mitatoinnin-mahdollisuutta-selvitetaan 
 

1. Biaudet'n mielestä alaikäisenä (länsimaisen) lain vastaisesti vihitty voisi purkaa avioliiton ilman siitä jäävää avioeromerkintää esimerkiksi 10 vuoden kuluessa vihkimisestä. Hän ei tee eroa sen suhteen, onko tuo avioliitto solmittu ulkomailla vai Suomessa tai minkä ikäinen alaikäisenä vihitty on ollut Suomeen tultuaan. Tämä on siis voinut olla tuolloin yhtä hyvin jonkun vanhempi tai isovanhempikin, mikä uskoakseni kyllä lisäisi rajatylittävän 'kulttuurisen raskauttavuuden' ja lähtömaan perinneympäristössä myös vainon kohteeksi joutumisen riskiä asian tietävien eri tavoin asianosaisten määrän ja vaikutuspiirin (todistajat, suku, klaani) kasvaessa, vaikkei avioeromerkintää tehtäisikään.  

Ollaanko nyt ottamassa lainsäädäntökynä kauniiseen käteen ja tunnustamassa tosiasia, että lakeja tai niiden tulkintoja joudutaan ehkä sittenkin muuttamaan käytännössä lisääntyneen maahamme ulkoapäin suuntautuneen väestörakennemuutostekijän tarpeiden/vaikutuksen vuoksi? Geopolitiikan tunnustaminen kai onkin käytännössä pragmaattisen viisauden alku. Näin, vaikka vieraskulttuureja ei mietinnössä nimeltä mainitakaan Biaudet'n ym. "kulttuurisilla syillä" -klausuulia osoittelevammin (vrt. yya-kauden ns. 'yleiset syyt').  

On toki kaiken aikaa muistettava, että kulttuurisiin perinneuskomuksiin kuten uskontoihin ja niitä sinnepäin tulkitseviin käsityksiin perustuvia epävirallisia käyttäytymiskoodijärjestelmiä on jopa eräissä alakulttuureissa vallitsevine tuomioistuinoikeuksineen ja rangaistusvaltuutettuineen ollut historian saatossa varmaan kaikissa uskontokunnissa, kristilliset mukaanlukien. Osassa ala- ja valtavirtakulttuureja tällaiset sosiaaliset normistot saattavat myös elää jonkinasteisina yhäkin, joillain alueilla tiettävästi jopa virallistettuun viranomaisverkostoon yhdistettynä tai sitä täydentäen.

Myöskin lapsiavioliittoja samoin kuin moniavioisuutta on esiintynyt historiallisesti monissa kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa ympäristöissä. Kristillisestä maailmasta tunnetaan yleisesti mormonikirkkoon linkittyvä perinne, ja islamilaisesta maailmasta löytynee myöskin yhä eläviä vastaavia ilmiöitä. - Kuitenkaan ei esimerkiksi Mormonin kirjanoppineiden tai sharia-lain näkökohtia tai niiden mahdollistamia avionpurkuperusteita edes mainita lakivaliokunnan mietinnössä, vaan tukeudumme luonnollisesti täällä Suomessa johdonmukaisesti yksin omaan lakiimme ja sen tulkintaperinteeseen ilman erikseen mainittavia erityiskohteluja kenellekään. 

2. Eva Biaudet'n esittämän lapsiavioliiton pohjoismaiseen oikeusperinteeseen nojaavan mutta jälkikäteisen mitätöintiversion ("ei koskaan ollutkaan") legitimiteettiä voi tosin olla kovin haasteellista vakuuttaa (vrt. 'nulla poena') vaikkapa omien perinneympäristöjensä mukaisesti lähtö- ja lomakohdemaissaan alaikäisinä vihityille ja sellaisen kulttuuritaustan oloista tuleville sulhasosapuolille ja muille, joiden uskomusrakenneperimään kuuluu esimerkiksi nuoren viattoman naispuolisohahmon kunnioitusmyytti kuten raamatun Neitsyt Maria* eli "jumalan äiti" tai koraanin 33:6 kuvauksen mukaiset "uskovien äidit".  

Esimerkiksi Aisha-hahmo jäi leskeksi jo 18-vuotiaana liki vuosikymmenen kestäneen avioliiton jälkeen, kihlauduttuaan pyhien kirjoitusten mukaan noin kuusivuotiaana. Aikuisena hän osallistui klaanipolitiikkaan pitkään arvostettuna henkilönä, mikä käynee osoitukseksi myös poikkeuksellisesta sukupuolisesta tasa-arvoisuudesta niille, jotka ns. 'saatanallisiin säkeisiin' vedoten ovat taipuvaisia muistamaan islamin yksin feminiinisen pyhyyden kieltäjänä - wikipedia.org/wiki/Ai%C5%A1a 

Nuoren viattoman naispuolisohahmon kunnioitusmyyttiin/kulttiin uskovien mielestä voi siis olla vaikeaa hyväksyä sitä, että pyhien kirjoitusten ja puolitoistatuhatvuotisen mallin mukainen avioliittoperinnemalli sinänsä yritettäisiin kumota jälkikäteen jonkin modernin maallisen uskomuskoodin toimesta, miltä Biaudet'n ehdotus saattaa äkkipäätään kuulostaa (toivottavasti ei kuitenkaan jumalanpilkalta!). - Mutta sehän tokikaan ei ole maahanmuuttajien uuden kotimaan tarkoitus. 


* En kylläkään nyt teologista epäasiantuntijuuttani muista olisiko kristillisissä pyhissä kirjoituksissa mainintoja korkeasti myytintasoisesti kunnioitutetuista lapsiavioliittohahmoista (minkä ikäinen oli Neitsyt Maria?), mutta muistelen ainakin vanhatestamentillisilla miekkosilla olleen varsin nuoriakin siippoja, ja ainakin katolisilla papeilla taitaa olla yhä edelleenkin (sukupuolitasa-arvoisesti) sekä lapsijalkavaimoja että -sulhasia, vaikkakin epävirallisia sellaisia. ;) 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

Kyllä tällaisiin, mamujen "hienosätöihin" puuttuviin lakiesityksiin on aikaa, mutta ei omien vanhusten hoitoa kosksevien lakiesitysten käsittelyyn. Se on tämä meidän tärkeysjärjestys kohillaan.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Lapseenkajoajilta vehkeet valtiolle, vaatii Demokraatissa kommenttiini vastannut Pia-Kukka https://demokraatti.fi/lakivaliokunta-haluaa-paatt... ja monet muutkin ns. ääriainekset.

Lisäsin että naispedofiilejä unohtamatta, joskaan en heiltä lähtisi kaapimaan mitään elimiä pois - pelastetaan pimppi, sanoisi Tarja Halonenkin. Enkä minäkään ymmärrä, miksi somessa kirjoittaa useinkin kaiketi ihan kantasuomalaisia karjuja, jotka asettautuvat jollain lailla puolustelemaan namusetiä vastustamalla sitä hyvinkin kannatettavaa ehdotusta, että lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö olisi lain mukaan aina raiskausrikos riippumatta mahdollisesta suostumuksesta. Olen jo pari vuotta myös epäillyt, että kyseessä on juuri nuo tuollaiset suomalaiset kymmenien paratiisineitsyiden perässä lentävät 'Thaimas-matkalaiset', joita toki lienee myös ei-kantasuomalaisia ja kuulemma siis naispuolisiakin.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Mistä näitä islam-”asiantuntijoita” riittää?" kysyy Mika Mäenpää-Louekoski osin ihan hyvässä blogissaan.

Vastasin Mikalle: "...ehkäpä viime vuosina on tullut lisää aitoa tilausta edes jonkintasoisille islam-"asiantuntijoille", kun aiempina vuosikymmeninä mm. oma tataariväestömme ei ole herättänyt kantaväestössä samassa määrin hämmennystä ja ihmetyskysymyksiä kuin tämä uudempi muslimimaahanmuuton aalto on kaiketikin tehnyt. Tataarit ovat sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan vaivattomammin kotoutuen muun muassa omien kotiensa ja moskeijoidensa omalähtöisen rakentamisen ja ylläpitokustantamisen kautta, kuten ennen vanhaan oli nykyistä enemmän yleisemminkin tapana myös karjalaisevakkoja muistaen. Toki joitain hämeenheikkilöitä ja muita oikeita asiantuntijoita on meillä aina ollut, mutta heidän puoleensa ei ole tarvinnut ennen vanhaan kääntyä sen selvittämiseksi, onko havaituille elintapaeroille jotain uskontokulttuuriperäistä pohjaa. Nyt kun tulijat ovat kaukaisemmista ja erilaisemmista lähtökulttuureista, on osaavia sananselittäjiä ollut ehkä liian vähän, siis sekä rehellisiä että asiantuntevia. Mika sinä itsekään et taida olla sieltä parhaasta päästä, vaikka kovasti otat kantaa liki muiden äänekkäimpien mylvijöiden tapaan..." http://mpmaenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269333-mis...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Juristitaustainen Max Jussila kirjoitti oivan blogin Sekulaari debatti, johon vastasin näin näin:

Max kirjoitti:
>>Uskontojen rajaamiselle yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle on erinomaiset syyt.>>
- Olen samaa mieltä.

>>Lainsäädäntö ei saa perustua (eikä se perustu) uskontoihin eikä uskomuksiin. - - Yhteiskunnat maallistuvat onneksi kovaa vauhtia. Sen myötä poistuu myös asiaton argumentointi ja rationalismi voittaa.>>
- Olen eri mieltä, valitettavasti.

Tuo jälkimmäinen on kyllä kaunis ajatus, johon useimmat kansalaiset ja kai kansalaisuudettomatkin varmaan mielellään haluaisimme uskoa, mutta... Valitettavasti vaan sen takaa kuultava puolivuosisatainen kehitysoptimismimme on nähdyn empirian tasolla käytännössä osoittautunut merkittäviltä osiltaan epärealistisen idealistiseksi maanosamme ja maamme nykytilanteessa. Tämä on nähty viime aikoina paitsi eräiden yhteiskuntien voimakkaana ei-maallistumiskehityksenä, myös tämän vaikutuksena jopa suomalaiseen lainsäädäntötyöhön.

Joudun esittämään valitettavan varteenotettavia perusteita, joita on viime vuosikymmenten taantumusilmiöt avoimesti tunnistavan vaikeaa kumota ainakaan ilman keinotekoista sanasaivartelua tyyliin "uskonnollisuudella ja ei-maallisuudella ei ole mitään käsitteellistä yhtymäkohtaa eri kulttuuritaustoihin perustuvien yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavien sosiaalisten ja poliittisten ja yhteisön jäsenten käyttäytymistä eri tasoilla säätelevien asennerakennelmien, perinneuskomusten ja tapakoodistojen kanssa". - Noinhan osa uskonnollisuudesta rajataan kätevästi tarkastelusta maton alle.

Pahoin pelkään, että monetkin mainittuun kehitysoptimismiin edelleen sinisilmäisesti uskovat perustelevat jatkuvan luottamuksensa myös itselleen juurikin tuollaisella teoreettiseen käsitteilläkikkailuun ja faktisesti auttamattoman vanhentuneeseen idealismiinsa pohjaavilla asiankiertelyillä. - Esimerkki: lakivaliokunta ja erityisesti sen varapuheenjohtaja Eva Biaudet perustelee julkisesti tuoreeseen valiokuntamietintöön jättämäänsä eriävää kantaa lapsiavioliiton mitätöinnin taannehtivuudesta käytännössä uskontoon pohjaavien kulttuuristen näkemysten lisääntyneellä vaikutuksella.

Jehovantodistajien uskonnolisuusperusteisessa poikkeuslainsäädännössä puhuttiin Suomen kansalaisten muodostamasta poikkeusryhmästä, nyt puhutaan käytännössä pääosin ulkomaalaisten kansanryhmien vaikutuksesta. Nythän alaikäisenä mahdollisesti ulkomaillakin solmitun avioliiton mitätöinnin/kumoamisen mahdollisuutta selvitetään hienovaraisesti niin, ettei siitä jäisi avioeromerkintää, "koska on kulttuureita tai uskontoja, joissa se on hyvin raskauttavaa". - Näennäisesti lakivaliokunta haluaa estää lapsiavioliittojen solmimisen ja voimassaolon Suomessa kaikilta kansanryhmiltä kansalaisuuteen ja ei-kansalaisuuteen yms. katsomatta, mutta tosialliseesti tuon lainhienosäädännön tarve kumpuaa siis suoraankin todetusta uskonnon ja kulttuurin vaikutuksen lisääntyneisyydestä ja jopa sen turvallisuutta "raskauttavista" riskeistä.

Ollaanko nyt tunnustamassa tosiasia, että lakeja tai niiden tulkintoja joudutaan muuttamaan lisääntyneen maahamme ulkoapäin suuntautuneen väestörakennemuutostekijän tarpeiden/vaikutuksen vuoksi "kulttuurisilla syillä" (vrt. yya-kauden ns. 'yleiset syyt'). Uskontokulttuuritausta lainsäädäntötyön relevanttina perusteena on aiemmin tullut yleiseen tietoon harvoin, tunnetuimpana kai jehovantodistajien aseistakieltäytimisvapauspykälät.

Uskontokulttuuriperusteiseen avioliitonpurkulakihankkeeseen liittyy lisäksi pari muutakin vakavahkoa periaatteellista kansallisen ja kansainvälisen tason ongelmallisuutta ainakin lain vaikutusaikaulottuvuuden (1) ja relevanteimmissa kohderyhmissä koetun legitimiteetin/laillisuuslojaalisuuden (2) näkökulmista.
> http://maxjussila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269353-...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset