Retoriikan kyseenalaistuksia Speculare necesse est

UM:n Tuomioja ja Susiluotoko ainoat poliittisen vammauttamisen näyttämöllä?

  • Eki on dokumentoinut suomettuneisuusnarratiivin koukeroita myös mahdollisesti vilpittömässä mielessä.
    Eki on dokumentoinut suomettuneisuusnarratiivin koukeroita myös mahdollisesti vilpittömässä mielessä.

Katkelmia Erkki Tuomiojan päiväkirjasta Ei kai eilisestä jäänyt vammoja (2018) 
s. 596, vuosi 2000: "Otan UM:n porukan kanssa esille Ilmari Susiluodon puheista ja kirjoittelusta tulleen palautteen ... myös UM:n virkamiehille menee raja siinä, jos heidän esiintymisensä antaa aihetta syytöksille rasismista. Sillä sanalla Susiluodon vauhdikkaimpia näkemyksiä venäläisistä on luonnehdittu, eikä kokonaan syyttä ... Susiluodon erityisasema Ahtisaaren suojeluksessa TP:lle suoraan raportteja laativana tutkijana kun on ollut ilmeisen kiusallinen".
S. 657: "Puhumme ... mm. ongelma Susiluodosta, jonka venäläisvastaisesta rasismista on nyt tulossa julkinen juttu..."  (lihavointi blogistin - asian nosti ensin esiin Pen-klubin ex-puheenjohtaja Jukka Mallinen Facebookissa)

- Ja niin Ilmari Susiluoto syrjäytettiin, siirrettiin toisiin tehtäviin vähän niin kuin neuvostopotreteista retusoitiin epäsuosioon joutuneita kansanvihollisia! Susiluoto joutui savustetuksi ulkoministeriöstä presidentti Martti Ahtisaaren kauden päätyttyä. Susiluoto ilmaisi liian vapaasti mielipiteitään kirjoittamissaan teoksissa, ja siksi hänelle ensin ehdotettiin siirtymistä muihin tehtäviin, ja hänen kieltäydyttyään alkoi painostus... wikipedia.org/wiki/Ilmari_Susiluoto 

'Poliittisesti epäkorrektien' eli esimerkiksi terveselkärankaisesti ei-suomettuneiden virkamiesten 'retusointia' ei ole aina ja kaikkialla Suomessakaan tehty yhtä hienovaraisesti 'sekondeeraamalla' kuin ministeriöissä. Alemmilla hallinnon tasoilla ja vähemmän tunnettujen neuvostovastaisten aineksien kyseessä ollen ei ole ollut tarpeen noudattaa yhtä tarkasti edes näennäistä laillisuuslinjaa. Silti ainakin poliittisen historian tutkimuksen kannalta näidenkin tapausten esiintuominen osana suomettumis- ja jälkisuomettuneisuusnarratiivin oikaisudokumentaatiota olisi hyvinkin paikallaan.

Tutkivan journalismin syyniin voisivatkin kernaasti päätyä myös esimerkiksi vieraan vallan etujen mukaisiin vaikuttamispyrkimyksiin viittaavat sinällään viattomantuntuiset lobbytoimintamuodot, joita on nähty huolestuttavan oloisesti muillakin valtionhallinnon osa-alueilla kuin ulkoministeriössä. Tällä vuosituhannellakin kun on mm. vaadittu potkuja virkamiehelle neuvostovastaisen 'rasistisen' lausuman ja erään dosentin 'halventamisen' vuoksi niin, että mieleen tulee entisaikojen YLEn Suomi-Neuvostoliitto-seuran työpaikkaosasto (ks. alla linkitetyn blogin case*).

On siis merkkejä siitäkin, että osa radikaalimmasta paikallisesta ay-järjestötoiminnasta on ikään kuin vanhan lukkarinrakkauden pohjalta merkittävältäkin osin venäjämielisen painostuslobbyn käsissä, joilla näyttäisi olevan kytköksiä myös äskettäin vankeustuomion saaneen dosentti Johan Bäckmanin tukijoukkoihin. Ainakin erääseen suureen valtionvirastoon liittyvässä esimerkkitapauksessa on nähtävissä selviä linkkejä myös vuoden 2009 Sanoma-talon Nashi-mielenosoituksen sekä 'neuvostovastaisen' mielipiteen ilmaisun ja poliittisen irtisanomistapauksen välillä. 

Erottamisvaateiden perusteluna 2009 mainittiin Tallinnan Pronssisoturi-kriisiin 2007 liittyneen Sofi Oksasen ja Imbi Pajun kirjan 'Kaiken takana oli pelko' julkistuksen jälkimainingeissa virkamiehen intranetiin kirjoittama lausuma "Neuvostoliitto aloitti sodan Suomea vastaan ja miehitti Viipurin läänin omalla väellään talvisodan ja jatkosodan jälkeen". 

Tuota lausumaa väitettiin samaan tapaan kuin Ilmari Susiluodon kirjoituksia "rasistiseksi ja venäläisvastaiseksi", ja toiseksi potkukriteeriksi paljastui toisen virkamiehen (tri Johan Bäckmanin) 'halventaminen' etuliitteellä 'desanttidosentti'. Kun virkamies sitten vaati sensurointipäätökseen sisältyneen rasismisyytöksen oikaisua tai tarkempaa näyttöä ja juridisesti hyväksyttävää selvitystä siitä, miten mainittu lähihistoriallinen tositoteama muka on rasistinen ja venäläisvastainen, hänet lopulta irtisanottiin. Suullinen irtisanominen tosin peruttiin myöhemmin akavalaisen pääluottamusmiehen linjattua, ettei poliittisia potkuja hyväksytä tällaisenkaan mielipiteen ilmaisun vuoksi. 

Talon 'avoimella ja vapaalla' mielipidefoorumilla oli perinteisesti käyty avoimen poliittista keskustelua. Äärimmäisiäkin tyypillisesti yya-ajoilta tuttuja kantoja on lähtökohtaisesti suvaittu ja tuettukin esimerkiksi, kun 'lännen riistäjäkapitalisteja suomalaisine lakeijoineen' on myös puolileikillisesti halvennettu. Kun sama puolueeton virkamies ehdotti intranetissä ystävyysseuraosaston perustamista taloon muillekin naapurimaille kuin perinteiselle, eräs luottamushenkilö vastasi, että siitä vaan mutta liity nyt ensin Venäjä-seuraan. Tämän ay-aktiivien 'yya-siiven' erityisen tuomion kohteeksi joutui loppukesästä 2008 intrafoorumikeskustelussa esitetty ehdotus, että viraston Suomi-Venäjä-seuran paikallisosasto toimisi perinteisen rauhantyölinjansa mukaisesti kontaktejansa hyödyntäen hillitäkseen Venäjän sotatoimia Georgian Etelä-Ossetiassa. Tämän lausuman katsottiin olleen asiaton ja loukkaava talon 'virallisen ulkopoliittisen linjan' vastaisena. Myöskin Krimin valtauksen 2014 ja Itä-Ukrainan venäjämielisten "kansantasavaltojen" laittomuuden ja imperialistisen luonteen mainitseminen foorumin kv. keskustelussa herätti paheksuvaa närää.

*Tapaus on esitelty tarkemmin tämän blogin case-osassa: Irtisanomissuojan pärstäkerroinriski julkissektorin paikallisessa sopimisessa.  

 

P.S.  "...myös UM:n virkamiehille menee raja siinä, jos heidän esiintymisensä antaa aihetta syytöksille rasismista" - E. Tuomioja 
- Noinko se tosiaankin on? Siis jos 'esiintyminen antaa aihetta' jonkun kuten vaikkapa tri Bäckmanin tasoisen kansanomantunnon esittämille lähtökohtaisesti oikeutetuille syytöksille? Raja menee siinä... hmm. - Eikö jo yhteiskunnan kokonaisedun ja valtionhallinnon legitimiteettinäkökohtien kannalta olisi tärkeää fokusoida huomiota syvällisen reflektoinnin hengessä myös julkissektorin ja eri hallinnonalojen sisäisen paikalliskorporativismin ja poliittisten lobbyjen jo pidemmän aikaa muodostamiin uhkatekijöihin veronmaksajien ja hyvän hallintotavan näkökulmista? - Lue lisää: Jukka Tarkan kuollut kulma: paikalliskorporativismi julkissektorilla  

Taustaa bäckmanilaisesta desantologiasta laajemmin YouTubessa: MTV3: Bäckman hurmasi ulkoministerin 
https://.be  

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Venäläisvastainen rasismi" on mm. Erkki Tuomiojan ja Johan Bäckmanin käyttämä leimakirvestermi, jolla käytännössä korvattiin vanha sana 'neuvostovastaisuus'. Juuri tuota samaa sanaa, jolla 'kansanvihollinen' Ilmari Susiluoto syrjäytettiin, käytettiin aiheettomiin syytöksiin irtisanomisvaateissa myös 2009 eräässä suuressa suomalaisessa valtionvirastossa, jossa sattumoisin toimi SV-seuran työpaikkaosaston ja radikaalin ay-siiven suojissa myös Johan Bäckmanin puoluetoveriverkosto...

Käyttäjän artoluukkanen kuva
Arto Luukkanen

Tuomiojan tiedot: peräisin JB:ltä, jonka kanssa hän oli silloin paras kaveri. Vastenmielinen juttu. UM:n virkamiehet: Kantola, Nyberg & consortio pitäisi hävetä. Motiivina kateus ja pikkumaisuus?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Varmaan nuo motiivit toimivat tuolla hallinnon tasolla siinä missä muillakin, mutta alemmilla varsinkin saattaa kyse olla lisäksi ihan oikeasti 1970-luvun vallankumoussukupolven virastoitumisensa myötä mukarauhoittumisen jälkeisestä uudelleenaktivoitumisesta sopivan uusneuvostojohtotähden ilmaannuttua itätaivaalle sekä yliäätään ääriainesten poliittisesta kiivastuksesta.

Lainaus ylläolevasta blogista: "Tutkivan journalismin syyniin voisivatkin kernaasti päätyä myös esimerkiksi vieraan vallan etujen mukaisiin vaikuttamispyrkimyksiin viittaavat sinällään viattomantuntuiset lobbytoimintamuodot, joita on nähty huolestuttavan oloisesti muillakin valtionhallinnon osa-alueilla kuin ulkoministeriössä."

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Kaimani oli harvinaisen hieno suomalainen ja fiksu; aivan liian fiksu Tuomiojan Ekille...:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215692-ilma...

Kepeät mullat!

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Otsikossa mainitun poliittisen vammauttamisen uhriksi on joutunut yksin suomettuneisuusmotiivein tarkemmin toistaiseksi selvittämätön lukumäärä suomalaisia kunnon ihmisiä ja kelpo tutkijoitakin. Professori emeritus Tauno Tiusanen esim tunnetaan paitsi Puheenvuoro-blogistina myös siitä, että hän joutui aikoinaan kärsimään rehellisyydestään ja liiallisesta avomielisyydestään korkean hinnan. Hän on joskus kertonut asiasta täälläkin, tässä uusimmassa blogissa aiheena on jotain kansanvihollissyytöksiin liittyvää: http://taunotiusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2644...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"...myös UM:n virkamiehille menee raja siinä, jos heidän esiintymisensä antaa aihetta syytöksille rasismista" - E. Tuomioja

- Noinko se tosiaankin on? Siis jos 'esiintyminen antaa aihetta' jonkun kuten vaikkapa tri Bäckmanin tasoisen kansanomantunnon esittämille lähtökohtaisesti oikeutetuille syytöksille? Raja menee siinä... hmm. - Eikö jo yhteiskunnan kokonaisedun ja valtionhallinnon legitimiteettinäkökohtien kannalta olisi tärkeää fokusoida huomiota syvällisen reflektoinnin hengessä myös julkissektorin ja eri hallinnonalojen sisäisen paikalliskorporativismin ja poliittisten lobbyjen jo pidemmän aikaa muodostamiin uhkatekijöihin veronmaksajien ja hyvän hallintotavan näkökulmista?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset