Retoriikan kyseenalaistuksia Speculare necesse est

Luottamustiekartta 2020: Venäjän Ahvenanmaan-tukikohta, Suomi Natoon 1920-rajoin

  • Ålands pannkaka (kuva: Otavamedia/Vene-lehti)
    Ålands pannkaka (kuva: Otavamedia/Vene-lehti)
  • Suomi-neito (kuva: Kansallisarkisto/Viestihopeat.fi/karttoja1921-42)
    Suomi-neito (kuva: Kansallisarkisto/Viestihopeat.fi/karttoja1921-42)

Itämeren alueen turvallisuusnäkymien kannalta lupaavin viime aikojen uutinen saattaa olla tämä: ahvenanmaalaiset suhtautuvat muita suomalaisia luottavaisemmin Venäjän valtiolliseen edustukseen ja sotilaalliseenkin läsnäoloon jopa vähemmän epäluuloisesti kuin Suomen sotavoimiin. "Valtioneuvoston virkamiehet ovat huomanneet tänäkin syksynä, että Maarianhaminassa sijaitsevan Venäjän konsulaatin virkailijat ovat tervetulleempia Ahvenanmaan vaikuttajien rapukalaaseille kuin he." (Asiantuntija-arvioita vahvistava mittava empiirinen havaintoaineisto lähteestä Seura.fi)

- Miten hyödyntää tämä kylmä tosiasia? Asiaa voitaisiin pohtia nyt Suomen Puolustusvoimien valmistautuessa Trident Juncture 2018 ja Northern Coasts 18 -harjoituksiin. Suomi lupasi kuulemma Neuvostoliitolle viimeksi vuonna 1948, ettemme vie saarille pysyvästi sotajoukkoja emmekä rakenna sinne mahdollista miehitystä haittaavia linnoitteita. Sitemmin on kuultu 1990-luvun alun ministeritason ihmisiltä, että Ahvenanmaan "re-militarisointi" oli tuolloin ollut esillä presidentin ja hallituksen pohdinnoissa, mutta  Ahvenanmaan maakuntapäivät ei olisi siihen suostunut. Geneven sopimuksen neljännessä artiklassa mainitaan, että Suomi voi poikkeuksellisten olosuhteiden vaatiessa viedä sinne ja väliaikaisesti siellä pitää muita sellaisia aseellisia voimia, jotka ovat välttämättömän tarpeelliset järjestyksen pitämiseksi

Mutta ahvenanmaalaiset eivät suomalaissotilaita saarille halua, eikä Venäjäkään... paitsi: jos uudelleenmilitarisointi tehtäisiinkin osin venäläisin joukoin! Sehän kai kelpaisi sekä paikallisille että venäläisille ja varmasti myös suomalaisillekin, jos vaan ehdoista sovitaan. 

Ahvenanmaalaisten luottamuspreferenssien tultua näin mannersuomalaistenkin yleiseen tietoon julkistan alla edellä mainittuun ja aiempaan tietoon perustuen lyhennelmän riippumattoman geopoliittisen ajatushautomon ja osin ulko- ja puolustusministeriöiden ym. konventionaalisten ulkosuhteita seuraavien instituutioiden virallisiin tilannekatsauksiin tukeutuvan konsortiopäätelmän toimenpidesuosituksesta. Se käsittää ns. voimistuvien geopoliittisten signaaliaihioiden kasvavan momentumpotentiaalin tuki-ilmiöanalyysiin ja ajankohtaistuneeseen relevanttiin satunnaisseikastoon pohjautuvan Itämeren alueen kestävälle luottamukselle rakentuvaan rauhantilaan tähtäävän win - win -ohjelman suuntaviitat. Korostan, ettei minkään virallisen tiedon mukaan ole ainakaan toistaiseksi ollut ministeriö- tai diplomaattitason alustaviakaan tunnusteluja tai jäsentyneitä pohdintojakaan siihen suuntaan, että Suomi tai Venäjä olisivat osoittaneet jonkinlaista lisääntyvää ymmärrystä tämäntyypisen lähestymiskulman esiinotolle turvallisuus/geopoliittisissa tai muissa keskustelu-ulottuvuuden uudelleenmääritysskenaarioissaan.



ITÄMEREN ALUEEN LUOTTAMUSTIEKARTTA 2020

1. Suomi neuvottelee ja solmii Venäjän Federaation sekä lisäksi asia-alakohtaisesti muiden naapurimaiden ja sotilasliitto Naton kanssa vuoden 2020 lokakuussa EU:n ja YK:n vahvistettavaksi esitettävän sopimuksen 
a) itsenäisen Suomen tasavallan alkuperäisten Tarton rauhassa 14.10.1920 sovittujen ja Ruotsin ja Kansainliiton laillisiksi vahvistamien valtakunnanrajojen palauttamisesta kaikin alkuperäisin alueellisin, sotilaallisin, poliittisin, kulttuurisin, omistusoikeudellisin ja väestöllisin hallintaoikeuksin ja b) Suomen Nato-jäsenyyden voimaantulosta vuoden 2021 alusta lukien.

2. Edellä mainittujen sopimuskohtien tultua korkeiden sopijaosapuolten asianmukaisesti ratifioimiksi ja niihin liittyvien sota- ja siviilihallintoelinten ja -väen kotiuttamisen tultua suoritetuksi Viipurin läänistä, Petsamosta, Sallan itäosista sekä Suursaaresta ja muilta Suomen tasavallan alkuperäisiltä alueilta Suomi luovuttaa Ahvenanmaalta Venäjän Federaation hallintaan kohtuullisen kokoisen laivastotukikohdan sotilas-, siviili- ja edustusesikuntineen käsittävän vuokra-alueen kohtuullista vuokraa vastaan 10 - 30 vuodeksi niin, että viisivuotiskausittain tarkastellaan vuokra-alueen jatkoperusteita yhteisesti Suomen, Naton, EU:n, Venäjän ja muiden rantavaltioiden kanssa sen tiedon pohjalta, joka on kertynyt rauhanomaisen rinnakkainolon ja yleisen ystävällismielisyyden kehityksestä kullakin kaudella mainittujen osapuolten perustaman neuvoa-antavan kv. Seurantakomission ja vuokraajaosapuolen teknisen valvonnan lausuntojen sekä saarimaakunnan autonomiahallinnon ja asujaimiston ilmaisemien näkemysten mukaisesti. Venäjän Suomen itäalueilta vetäytymisessä osoittamasta sopimusten toteuttamisripeydestä riippuen on siis mahdollista, että Venäjä saa hallintaansa laivastotukikohdan Ahvenanmaalta jo ennen kuin Naton alue laajenee itään Suomen alkuperäiselle itärajalle, mikä toteutuessaan kirjataan sopijaosapuolten diplomatian historiankirjoituksessa voittona Venäjän Federaation järkähtämättömälle turvallisuusdoktriinille ja vahvan suurvallan rauhanomaiselle voimapolitiikalle. Kaikki mahdolliset Venäjään kohdistetut pakotetoimet ja sanktiot arvioidaan uudelleen lähtökohtaisesti myönteisessä liennytyshengessä.

3. Sopijaosapuolet Ruotsi ja Nato mukaanlukien sitoutuvat lähtökohtaisesti toimimaan aluepalautus- ja vuokrausjärjestelyn jatkumisen kannalta myönteistä kehitystä tukevasti sotilaallisten, poliittisten ja tiedotusilmapiirillisten linjaustensa ja jännitystä lieventävän suhtautumisensa tasoilla. Lähtökohtaisesti odotetaan kehityksen osoittautuvan niin myönteiseksi, että viimeistään vuokrasopimuskauden totaaliajan 30 vuotta lähestyessä loppuaan Venäjä voisi ilmaista halunsa luopua vuokraoikeudesta tarpeettomana oman turvallisuutensa tai muiden etujensa varmistamisen kannalta. Tälloin voidaan harkita yhteisesti osaa vuokrasummasta palautettavaksi vuokraajalle korvamerkittynä sen siviiliteollis-kaupallisen kehityksen edistämisohjelmiin sikäli kuin Venäjä tosiasiallisesti edelleen tuollaista tukea kipeästi kaipaa. Erityisesti pyritään pohtimaan mahdollisuuksia soveltaa samaa toivon mukaan menestyksellisesti toimivaa mallia myös niin ikään neuvostomiehityksen kautta Venäjän hallitsemaksi joutuneen ns. Kaliningradin alueen suhteen sen aseman palauttamiseksi mikäli mahdollista lähemmäs aiemmin vallinnutta sen nykyisten naapurimaiden lisääntyvän läsnäolon suuntaan ja Venäjän läsnäolon saattamiseksi lähemmäs vuokratukikohta-statusta.

Alustava luonnos hyväksytty korkeiden sopijaosapuolten edustustoissa Helsingissä, Moskovassa, Maarianhaminassa ja Brysselissä __. pnä __kuuta 20__
___________    ___________    ___________    ___________

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

- Miten hyödyntää tosiasia, että ahvenanmaalaiset suhtautuvat muita suomalaisia luottavaisemmin Venäjän valtiolliseen edustukseen ja sotilaalliseenkin läsnäoloon jopa vähemmän epäluuloisesti kuin Suomen sotavoimiin? Asiaa voitaisiin pohtia nyt Suomen Puolustusvoimien valmistautuessa Naton Trident Juncture 2018 ja Northern Coasts 18 -harjoituksiin. Norjan isännöimään Trident Juncture 2018 -harjoitukseen osallistuu myös suomalaisjoukkoja. Suomi on mukana kumppanimaan roolissa. Puolustusvoimien mukaan osallistuminen vahvistaa kansallista puolustuskykyä ja tehostaa kansainvälistä yhteistoimintaa.

Harjoituksen osana muun muassa Yhdysvaltain F-15C-hävittäjiä ja KC-135-ilmatankkauskoneita toimii Rovaniemen tukikohdasta käsin. Harjoitus on osa Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä, ja joukkoja toimii molempien maiden alueella. Samanaikaisesti Itämeren alueella järjestetään merellinen Northern Coasts 18 -harjoitus, jonka johto- ja isänmaana Suomi toimii. Yhteensä molempiin harjoituksiin osallistuu noin 2400 suomalaista sotilasta.> https://www.verkkouutiset.fi/nato-valmistautuu-val...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

HUOM! On syytä huomata, että "ehdotuksessa" Ahvenanmaalta annetaan Venäjälle vain määräajaksi vuokralle ja tarkan Nato-valvonnan alaiseksi pikku läntti laivastotukikohdan käyttöön siihen sinisilmäisesti suhtautuvien siviilien naapurustoon, mutta Viipurin lääni, Petsamo ja Sallan itäosat ym. Suomen alueet saadaan takaisin omaan hallintaan ja myös omistukseen Naton turvatakuilla.

-Julkisuuteen pari päivää sitten vuotaneella ihan vakavanoloisesti perustellulla tiekartalla, jossa Itämeren turvallisuuspattitilannetta pyritään purkamaan varsin luovalla ulostulolla, saattaa äkkipäätä-ajattelun jälkeisen harkinnan mukaan olla jopa jonkinlaista momentum-flowtakin muassaan - vai mitä hei?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Nato-kokouksesta palannut Jussi Niinistö avasi ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeisiä prioriteetteja. Vastasin uutiskommentissani puolustusministerille, että Suomen lähialueita koskeviin konkreettisiin turvallisuusasetelmiin vaikutettaessa ei voida ohittaa Venäjän mukanaolon merkitystä myös mahdollisena sopimuskumppanina, niin ongelmallisia kuin historiakokemukset tästä ovat useimmiten olleetkin. Julkisuuteen on hiljakkoin vuotanut syvällisen moninäkökulmaisesti perusteltu ehdotus, jossa Itämeren alueen turvallisuuskehityksen pattitilannetta pyritään purkamaan varsin luovalla ulostulolla. Äkkipäätä-ajattelun jälkeisen harkinnan mukaan sillä saattaa todella olla jonkinlaista momentum-flowta tukenaan mm. satavuotisteeman 2020 myötä, ja suosittelin sitä puolustusministerinkin luettavaksi: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/260900-nato-kokou...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Sopimusluonnos pitää lukea kokonaan ennen tyrmäämistä ja 'Suomen Sevastopoliksi' luokittelua. Kaavailtuun sopimukseen kuuluu melko keskeinen klausuuli tukikohdan tarkasta kv. valvonnasta Naton ja Seurantakomission kontrollissa, ja tottakai myös Ruotsilla olisi oma intressinsä huolehtia, että svenskatalande suomalaisilla säilyvät kaikki ihmisoikeudet myös ryssävuokramiehittäjän lähinaapureina. Kaikki läntiset instituutiot saisivat vakoilla lähietäisyydeltä ja Nato+Suomi pääsyn kaikkiin tukikohdan potentiaalista uhkaa merkitseviin tietoihin, ja säännöllisen neuvonpidon perusteella päätettäisiin sen toimintaoikeuden jatkosta seuraavan kauden ajan. Totaalivuokra-ajan odotetaan joka tapauksessa jäävän lyhyeksi Putinin poistuttua kuvioista ja Venäjän luovuttua keinotekoisesta uhkauhittelusta - mutta Suomineito olisi lopullisesti kokonainen!

Suursaari esimerkiksi on hyvinkin lähellä Kotkaa eikä kaukana Helsingistäkään ja Venäjän miehittämä sotilasalue siinä missä Alakurttikin. Jos nuo olisivat nyt Suomen hallinnassa, olisitteko valmiit luovuttamaan ne 10-30 vuodeksi Naton tarkoin vartioimiksi Venäjän tukikohdiksi, jos saisimme siten Viipurin ja Petsamon ym. lopullisesti takaisin? Venäjälle taitaisi Ahvenanmaan tukikohta olla paljon makoisampi, ja jos sikäläiset eivät pelkäisi järjestelyä enempää kuin kotkalaiset ja sallalaiset, niin mikä ettei?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset