"Syytön, kunnes toisin todistetaan" on perätön väittämä syyttömyysolettamasta

Ilta-Sanomien tänään julkaistussa rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion haastattelussa sanotaan: "Suomessa pätee sanonta, että syytön, kunnes toisin todistetaan". – Tuo sanonta ei kyllä tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, eikä sitä pitäisi myöskään tuon tuosta julkisesti hokea, vaikka kyse olisi niinkin vakavista rikoksista kuin toripuukotukset ja sarjakuristamiset – is.fi/kotimaa/art-2000005674482.html 
 
Ns. syyttömyysolettama ei todellakaan tarkoita sitä, että epäilty/syytetty olisi syytön kunnes oikeudessa muuta todistetaan. Murhiin ja tappoihin esimerkiksi on aina olemassa syyllinen heti tekohetkestä lähtien, eikä vasta oikeuden päätöksestä. Usein syyllinen on juuri pääepäilty, läheskään aina ei. Turun toripuukottajan syyllisyydestä henkirikoksiin ei ole epäilystä (lisäksi sekä hän että sarjakuristaja Penttilä ovat mahdollisesti/tiettävästi syyllisiä jo aiempiin henkirikoksiin nyt epäiltyjen lisäksi). 

Esitutkintalain 4 luvun 2 § mukaan rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. 

– Tämä ei tarkoita, että epäilty välttämättä olisi syytön. Myös oikeudenkäynnissä häntä on siis kohdeltava kuin syytöntä syyttäjän nimeämän rikosnimikkeen mukaisen lainkohdan tarkoittamaan rikokseen. Lisäksi suomalaisten journalistin ohjeiden mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen. Tuomioistuimen tehtävänä on vastata vain siihen kysymykseen osoittaako syyttäjän näyttö syytetyn syylliseksi. Kansalaisille ei ole kai säädetty vastaavia ilmaisunrajoitusta tarkoittavia lakeja kai muutoin kuin kunnianloukkausta ja viranomaisen harhautusta ja väärää todistusta koskien.

Toisaalta Turun terrorismijutussa koko kansa on tavallaan asianosainen, koska terrorismirikos kohdistuu määritelmällisesti väestöön ja valtioon. Abderrahman Bouananea ei ole vielä oikeusprotokollan mukaan tuomittu syylliseksi yhteenkään toritapahtumiin liittyvään rikokseen, mutta hän on syyllinen ko. puukkosurmiin, vaikkei tuomiota koskaan annettaisikaan. Se jää sitten ihan oikeusistuimen harkintaan ja nähtäväksi, tuleeko mahdollisesti joskus luettava tuomio terroristisessa vai muussa tarkoituksessa tehdystä teosta. 

Samaten muuten on Olof Palmenkin murhaaja ollut syyllinen murhaan/tappoon heti teon tehtyään, ja on loppuikänsä ja sen jälkeenkin, vaikkei häntä ole siitä rikoksesta vielä tuomittu, eikä häntä ehkä koskaan edes osataisi epäillä. Murhistahan on tuomittu maailmalla usein (varmaan Suomessakin) myös taatusti syyttömiä, joten todistamisilla ja oikeudenkäynneillä ei ole syyllisyyden ja syyttömyyden suhteen juuri tosiasiallista merkitystä. Palmen murhassa ainut silminnäkijä rouva Lisbeth Palme ei koskaan epäröinyt nimetä Christer Petterssonia syylliseksi, mutta hovioikeuden mielestä näyttö ei riittänyt tuomioon. Joku epäillyistä ja vapautetuista saattaa kuitenkin olla syyllinen niin Palmen kuin Skripalinkin tapauksessa ja myös yleisemmin. – "Syytön, kunnes toisin todistetaan" on siis perätön lausuma eikä kuvaa oikein muuta kuin viranomaisia sitovaa ilmaisurajoitusta. Koko syyttömyysolettama on siis lain mukaan vain oikeuslaitosta ja poliisia sitova ja mediaa vapaaehtoisena suosituksena rajoittava. 

Taviskansalaisia ja foorumikommentaattoreitakin koskien on kuitenkin asiallista esittää yleinen hyvien tapojen mukainen toivomus (myös kunnianloukkausrikoksen ja viranomaisen harhaanjohtamisen välttämiseksi) esimerkiksi näin: 
Syytettyä/epäiltyä tai ketään muutakaan ei pidä julkisesti kutsua tai nimitellä syylliseksi rikokseen tai mihinkään muuhunkaan kielteiseen valoon johtavaan varsinkaan, jos väitetystä syyllisyydestä ei ole esittää ilmeistä näyttöä. 

A. Bouananen kohdallahan näyttöä henkirikokseen syyllistymisestä ei juurikaan voine kyseenalaistaa, vaikkei tapauksesta vielä oltaisikaan voitu esittää julkisuuteen oikeusprotokollan mukaan vedenpitäviä todisteita ja häntä tuomittu syylliseksi puukkosurmiin. 

 

P.S.  Olen jossain aiemmassa yhteydessä ilmaissut syyttömyysolettaman suhdetta kansalaiskeskusteluun itsemuodostamallani myöhäislatinan lauseella speculare necesse est. Pohdiskeluamme ei laki rajoita, eikä se ole lain tarkoituskaan. Todennäköisesti blogin otsikossa mainittu syyttömyysolettaman laajalle levinnyt vääristelyversio on amerikkalaisten rikosdraamojen luoma klisee. Asiaa on siis 'kiteytetty' pahasti ylimennen muutaman sanan sloganmuotoon mainosten tapaan, jotta tyhmähkökin kaduntallaaja muistaisi sen – mutta lopputulemana onkin hokema, joka ei pidä alkuunkaan paikkaansa: 'people are innocent until the opposite is proved' is a false statement! 
–  Se ihmetyttää, että myös hieman sloganeita pidempiäkin mietelauseita muistavat euroopalaiset jopa oikeusoppineitakin myöden ovat omaksuneet tuon typerän perättömäksi riisutun 'torsototuuden' julkisuudessa leviteltäväksi. Käytännössähän tästä on oikeasti ollut myös ilmeistä yleistiedollista haittaa, koskapa moni näyttää ottaneen tuon väittämän kirjaimelllisena totuutena. Oikeasti hokemalla tietenkin tarkoitetaan oikeusoppineiden puheissa vain esitutkinnan ja  oikeudenkäyntien lakisääteistä puolueettomuusvelvollisuutta ja pääkirjoitustasoisen median osalta sen toivottavuutta. – Tuomiot tosiaankin määrittyvät vasta oikeuden päätöksillä, mutta syyllisyydet jo rikollisen teon tapahtuessa, ja tutkinnan ja laintulkinnan tehtävä on yrittää löytää oikeat syylliset ja teonkuvaukset ja niitä vastaaville rikoksille oikeat tuomiot. 

 

P.P.S.  Tässä pieni ajatuskoe, kuinka suhtaudutte: 

– Kysyn nyt syytetyltä, oletteko syyllinen vai syytön? 
– Herra oikeuden puheenjohtaja, olen syytön, koska minua ei ole vielä oikeudessa tuomittu syylliseksi tekemiini murhiin.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu