Retoriikan kyseenalaistuksia ulkoasiainSuomintaa totta, faktaa ja pravdaa punniten

Prof. Meinanderin nimiehdotus 1918 sodalle: ensimmäinen maailmansota Suomessa

  • ”Käytän vuoden 1918 tapahtumista nimitystä ensimmäinen maailmansota Suomessa.” Historioitsija Henrik Meinander HS 26.4.2018
    ”Käytän vuoden 1918 tapahtumista nimitystä ensimmäinen maailmansota Suomessa.” Historioitsija Henrik Meinander HS 26.4.2018
  • Prof. Meinanderin nimiehdotus 1918 sodalle: ensimmäinen maailmansota Suomessa

- Joopa joo. Silti 'punavalkosota' on edelleen paras uusi ehdotus Suomen sodan 1918 nimeksi, väitän kivenkovaan  uudistaen tammikuisen ehdotukseni. Se kun kuitenkin oli myös enemmän kuin vain 'ensimmäinen maailmansota Suomessa', koska sillä oli olennainen sisällissodan ja kapinan ja luokkasodankin luonne Meinanderin aiheellisesti korostaman geopolitiikka-aspektin lisäksi. 

Historioitsija Henrik Meinander on oikeilla jäljillä kertoessaan Hesarissa, miksi termit sisällissota, kansalaissota ja vapaussota eivät kerro täyttä totuutta vuoden 1918 tapahtumista – mutta hänen ehdotuksensa tilalle ei vakuuta: 

"Henrik Meinander on historian professori ja tietokirjailija. Hän välttää käyttämästä vuoden 1918 tapahtumista termiä sisällissota. Professorin mielestä viime vuosikymmeninä vakiintunut sisällissota-termi unohtaa kokonaan ulkovaltojen vaikutuksen, kun puhutaan vuoden 1918 tapahtumista ... Käytän vuoden 1918 tapahtumista nimitystä ensimmäinen maailmansota Suomessa.hs.fi/kuukausiliite


Niinpä. Tähän asti eri näkökulmista ahtaasti asemoitua nimitysten kirjavuutta voidaan siis mielestäni oikeastikin hallita ja löytää sodalle kattavan kuvaava termi, joka käy myös sodan erisnimeksi. Neutraalisti sodan kaikkia näkökulmia kunnioittavaa ja sodan sekä koti- että ulkomaiset osapuolet kertovaa termiä 'punavalkosota' voisi siis pikemminkin ehdottaa yleisesti hyväksyttäväksi  oppikirjoihin ja muuhun viralliseen käyttöön, ks. syvällisempine perusteluineen: Punavalkosota 1918 - oikea nimi löytyi   

Suomen vuoden 1918 sotahan eroaa useista muista sisällissodista siten, että se oli paljolti myös valtiomme synnyinsota eli irtautumissota maatamme miehittäneestä imperialistivallasta (joka kävi omaa sisällissotaansa 1917-22 punaisineen valkoisineen mustineen ja vihreineen), ja sitä puolta kuvaa nimi vapaussota. Nimi punavalkosota kuvaa koko hommaa aika osuvasti ja neutraalisti. Meillä kaikki osapuolet taistelivat joko punaisten tai valkoisten riveissä, ja se oli sodan pääasetelma. Suomi oli itsenäinen vasta, kun kaikki venäläisjoukot olivat poistuneet ja Suomen Sosialistinen Työväentasavalta -niminen kapinavaltio  kukistettu sekä lopullinen rauha tehty sen tukijan ja synnyttäjän eli Venäjän kanssa Tarton rauhassa 1920 (vrt. Ohto Manninen Suomen itsenäistymisvuodet 1917-20).  

Sanat 'kansalaissota' ja 'sisällissota' eivät tosiaan ole riittävän kattavia niminä eivätkä edes erisnimiä lainkaan vaan yleisnimiä. Ne eivät kuvaa sodan kansainvälistä luonnetta ensinkään. Vapaussota on nimenä sekin pitkälti totta, muttei likikään kattava jälkikäteen tarkasteltuna, eikä ainakaan yleisesti kaikkien hyväksymä. Siksi kannatan uutta neutraalia nimeä . Sitäpaitsi sotaanlähtöjärjestys on kerrottu nimiehdotuksessani hienovaraisesti ketään syyllistämättä osapuolten virallisten kieltemme mukaisella aakkosjärjestyksellä, mikä on diplomaattisesti korrekti tapa: punavalkosota, röttvittkriget


P.S.  Ennen kuin Meinander ehtii ehdottaa talvi- ja jatkosodalle ja Lapin sodalle nimeä 'toinen maailmansota Suomessa', kerron, että olen itse kutsunut jo vuosia talvi- ja jatkosotaa yhteisellä nimellä Suomen suuri isänmaallinen puolustussota 1939-44.


Lue myösSuomi 100 % -teemavuodet 2017-2020: Tarton rauha 14.10.1920 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Ei vuoden 1918 sota rajoittunut 1. maailmansodan vuosiin, eikä Suomineito itsenäistynytkään täysin vielä 1918, vaan prosessi kesti aina Tarton rauhaan 1920 saakka - Lähde: Itsenäistymisen vuodet 1917-1920, Ohto Manninen (toim.) ks. http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suurin osa suomalaisista ei osallistunut mitenkään vuonna 1918 aseelliseen toimintaan , jota Suomessa käytiin ensimmäisen maailmansodan aikana.

Itse käytän sanaa vapaustaistelu, millä nimellä molemmat aktiiviset osapuolet aseellista toimintaansa tuolloin kutsuivat.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Itse käytän sanaa vapaustaistelu, millä nimellä molemmat aktiiviset osapuolet aseellista toimintaansa tuolloin kutsuivat."

- Tiesit varmaan millä nimellä vuosien 1939-40 puolustussotaamme tuolloin kutsuttiin? Ei talvisodaksi, vaan se nimi keksittiin myöhemmin ja myös todettiin sopivaksi. Seuraavaa sotaa ei kauan kutsuttu 'kesäsodaksi', koska se venähti pidemmäksi. Itse kutsun 2. maailmansotaa Suomen osalta ennen Lapin sotaa yhteisellä nimellä 'Suomen suuri isänmaallinen puolustussota 1939-44'.

Itse kukin käyttää myös sodasta 1918 mitä nimeä käyttää, niin sinä kuin muut kukin erikseen tykönään. Mutta mitä nimeä ehdottaisit yhteisesti hyväksyttäväksi neutraaliksi ei-intohimoja-ja-eripuraa-herätäväksi kouluopetukseen ja valtiollisissa ym. virallisissa yhteyksissä käytettäväksi? Sotien jälkeenhän on käytetty "nimiä" kansalaissota ja sisällissota, ja jos et niitä pidä parhaina mahdollisina, voisit ottaa kantaa muihin mahdollisiin mm. valtioneuvostolle ehkä sittenkin sopiviin nimiin, ks. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3787318/Valtioneu...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Tieteen akateemikko Väinö Linna kutsui vapaustaistelua nimellä torpparikapina.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #6

Mutta olihan sodassa muitakin osapuolia, eikö? Osa torppareistakin kai taisteli valkoisten ja osa punaisten puolella, mutta niin tekivät kaikki muutkin osapuolet sekä kotimaiset että ulkomaiset. Siis: punavalkosota.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #6

Vaikea ajatella, että torpparikapina olisi alkanut Helsingissä nostamalla punainen lyhty Hakaniemen torniin. Eiköhän moinen kapina pikemminkin olisi alkanut jossain "Jaakko Ilkan" -lakeuksilla. Kyllä kommunistien (tai silloin "demarien") vehkeilyllä Venäjän bolshevikkien kanssa oli aika vähän tekemistä torppareilla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ajallisestihan tuo kevään 1918 sota Suomessa loksahti täysin ensimmäisen maailmansodan raameihin ja kun ensimmäiseen maailmansotaan liittyy oleellisesti myös keisarivallan kukistuminen Venäjällä (kuten Saksassakin), niin Suomi aiempana Venäjän valtakunnan osana liittyi sitä kautta mukaan ensimmäiseen maailmansotaan.

Suomalaiset eristäytyneenä pienenä kansakuntana usein mieltävät maailman pyörivän liiallisessa määrin oman itsemme ympärillä eivätkä hahmota asioiden laajempia taustoja.

Meinander on siis historioitsijana oikeassa, mutta se ei kuitenkaan kumoa sitä tosiasiaa, että kyseiselle sodalla voidaan antaa Suomessa oma nimensä ajallisesti rajoittuneena ja asetelmallisesti selkeänä ensimmäisen maailmansodan yhtenä konfliktina.

Jos muistelen lapsuuteni ajan ikäihmisten puhetapaa, niin kyllä ylivoimaisesti käytetyin termi oli "kapina" tai "punakapina".

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Aivan. Ja kuten useasti muulloinkin aikalaisten tilanteen päällä ollen käyttämä sodan nimi on osoittautunut myöhemmin täysin epäkelvoksi joko liian ahtaaseen näkökulmaan ja asetelmiltaankin kapeaksi rajattuna, vaikkakin nimittäjnsä silmin itsestäänselvltä tuntuneena. Jos punaiset olisivat voittaneet, olisi sodan nimi kai ollut 1990-luvulle asti Sosialistinen Vapautussota tai Tammikuun Suuri Suuri Suomalainen Vallankumous. Jos valkoiset tai mustat tai vihreät olisivat voittaneet Venäjällä olisi Lokakuun Suuri vallankumous ollutkin, hmmm...

Mitä mieltä olet Juha nimestä Suomen punavalkosota 1918?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Onhan sekin aivan neutraali ja sinänsä oikea nimitys myös, mutta asiaan vihkiytymättömälle mahdollisimman vähän kertova. Kuulostaa enemmän sotaharjoitukselta tyyliin "keltaiset vastaan siniset" tai joltain huvittavalta "hattujen ja myssyjen" väliseltä mittelöltä.

Punakapina on siinä mielessä kuvaavampi, että siinä kerrotaan kuka nousi kapinaan ja mistä oikeastaan oli kyse. Valkoisethan eivät olisi sotineet ollenkaan, jos toinen osapuoli ei olisi ollut aloitteellinen.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #12

Harvoin sotien nimissä suoraan sanotaan kuka sodan aloitti, montako muistat? (Sitä paitsi juuri se voi olla liian osoittelevaakin syyllistettävän osapuolen mielestä). Lapin sotaa ei aloittanut Lappi eikä Oolannin sotaa Ahvenanmaa eikä Oopiumsotaakaan pelkkä opioidi. Sitäpaitsi sotaanlähtöjärjestys on kerrottu nimiehdotuksessani hienovaraisesti osapuolten virallisten kieltemme mukaisella aakkosjärjestyksellä, mikä on diplomaattisesti korrekti tapa: punavalkosota, röttvittkriget. :)

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Vapaussota on oikea nimitys tälle sodalle. Vapaussodasta kertovat muistomerkit eri puolilla Suomea.
Vanha kansa kutsui tätä sotaa myös kapinaksi. Siihen voi tutustua digitoitujen sanomalehtien kautta. Sen aikaiset sanomalehdet puhuvat Vapaussodasta ja myös kapinasta. Ne ovat erittäin arvokas tiedonlähde historiasta kiinnostuneille.
Vasemmisto otti myöhemmin käyttöön sanan sisällissota, jolla yritetään häivyttää totuutta ja antaa hyväksyntää toimille eli kapinalle itsenäisen maan laillista hallitusta vastaan. Siinä punaisten agitaattorit käyttivät sumeilematta hyväkseen hyväuskoisia ihmisiä, joille he olivat varanneet ”hyödyllisen idiootin” osan. Suomesta oli tarkoitus tehdä neuvostotasavalta.

Hesarissa on erinomainen katsaus 100 vuoden takaisiin tapahtumiin otsikolla ”Punainen lyhty tornissa oli kutsu vallankumoukseen” 27.1.2018. Siinä tuodaan myös esille Josif Stalinin agitointimatka Suomeen ja hänen puheensa Helsingin työväentalolla marraskuussa 1917. Artikkelin luettuaan ei voi todeta muuta kuin sen, että vanhan kansan puhe kapinasta oli täysin oikeutettua. Kapina kehittyi sitten vääjäämättä Vapaussodaksi. Kansa joutui taistelemaan itsenäisyydestään vieraan vallan aikaansaamaa agitaatiota vastaan. Talvisota oli sitten itse asiassa jatkumoa Stalinin jo vuonna 1917 käynnistämälle operaatiolle tehdä Suomesta neuvostotasavalta.

Presidentti J.K. Paasikivi kirjoittaa päiväkirjassaan 21.9.1941: ”Olen lukenut bolsevikkikirjallisuutta. Leninin koko oppi oli väkivallan oppia – ei rauhallisten keinojen ja rauhallisen kehityksen oppia.” Lähde: J.K. Paasikivi Jatkosodan päiväkirjat 11.3.1941 – 27.6.1944 sivu 125.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu

http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Olet oikeassa, vapaussota on ollut oikea nimi tuolloin, ja osuvakin. Samaten aikanaan myös 'kesäsota' oli osuva nimi jatkosodalle, kunnes se alkoi kestää syksyn yli. Mutta mitä nimeä ehdottaisit 1918 vapaussodalle nyt, siis yhteisesti hyväksyttäväksi neutraaliksi ei-intohimoja-ja-eripuraa-herätäväksi kouluopetukseen ja valtiollisissa ym. virallisissa yhteyksissä käytettäväksi? Sotien jälkeenhän on käytetty "nimiä" kansalaissota ja sisällissota, ja jos et niitä pidä parhaina mahdollisina, voisit ottaa kantaa muihin mahdollisiin mm. valtioneuvostolle ehkä sittenkin sopiviin nimiin

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Vapaussota. Viittaan edesmenneen akateemikko Eino Jutikkalan kirjoitukseen ”Maaliskuun vallankumouksesta 1917 toukokuun paraatiin 1918”, joka löytyy netistä.

Akateemikko Eino Jutikkala kirjoittaa:

”Jossittelu eli hienommalla nimellä kontrafaktinen historiankirjoitus sallitaan tieteessä johonkin rajaan saakka silloin kun on esitettävänä aihetodisteita. Vapaussota-nimityksen puolesta puhuu tällöin se todennäköisyys, että punaisten voittaessa Suomesta olisi tullut neuvostotasavalta, tahtoivatpa he sitä tai ei. Aihetodisteeksi kelpaa se, että Josif Stalin eräässä huhtikuussa pitämässään puheessa laski Suomen potentiaalisten neuvostotasavaltojen joukkoon. Kiistatonta ainakin on, että neuvostohallitus pyrki tähän tavoitteeseen. Sen kyky ei kuitenkaan tsaarinarmeijan romahdettua vastannut halua, ja mahdollisuudet puuttua Suomen asioihin vähenivät olennaisesti sen solmittua 3.3. Saksan kanssa Brest-Litovskin rauhansopimuksen, joka määräsi venäläiset joukot vetäytymään Suomesta. Mutta senkin jälkeen saapui Suomeen vielä puna-armeijan miehiä vapaaehtoisina”.

Kenraali A.F. Airoa haastateltiin hienossa dokumenttiohjelmassa ”Itse asiassa kuultuna” vuonna 1978 ja häneltä kysyttiin nimeä vuoden 1918 tapahtumista. Hän vastasi, että kyseinen sota oli hänelle Vapaussota, koska se päättyi Tarton rauhaan vuonna 1920. Sisällissodassa ei solmita rauhaa ulkovaltion kanssa. Vapaussodan muistomerkit eri puolilla Suomea kertovat myös vääjäämätöntä totuutta tässä asiassa.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #26

Juuri näin. Siksi juuri paras tähän asti esitetty realistinen nimiehdotus tuolle vapaussodalle viralliseen valtiolliseen ja opetuskäyttöön kertoo kaiken olennaisine asetelmineen, jopa sodan aloittajajärjestyksen diplomaattisesti virallisten kieltemme mukaisessa aakkosjärjestyksessä: punavalkosota/röttvittkriget 1918.

Käyttäjän OlliBackstrom kuva
Olli Bäckström

Henrik Meinander kääntää aivan syystäkin huomiota siihen, että useimpien Suomen alueella käytyjen sotien taustalla on ollut laajempi eurooppalainen tai jopa globaali konteksti. Esimerkkejä:

Talvisota/jatkosota/Lapin sota - toinen maailmansota
Kansalaissota/vapaussota - ensimmäinen maailmansota
Oolannin sota - Krimin sota
Suomen sota - Napoleonin sodat
Hattujen sota - Itävallan perimyssota
Isoviha - suuri Pohjan sota
Ruptuurisota - toinen Pohjan sota
Inkerin sota - Venäjän "sekasorron aika" (smutnoje vremja)
Nuijasota - Ruotsin sisällissota
Pitkä viha - Pohjoismainen kaksikymmentäviisivuotinen sota

Näistä esimerkeistä poiketen Kustaa III:n sota 1788-1790 ja suuri Venäjän sota (1555-1557)jäivät lopulta paikallisiksi sodiksi. Kreivisotaa (1534-1537) tai juuttivihaa (1506-1509) ei suomalaisessa sotahistoriassa enää lainkaan muisteta, joten ei sen enempää niiden itämerellisistä ja mannereurooppalaisista konteksteista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pieni reunahuomautus koskien tuota kustavilaista sotaa.

Venäjä ja Turkki olivat olleet sodassa Mustalla Merellä jo edellisestä vuodesta 1787 lähtien ja tällä tilanteella oli oleellinen vaikutuksensa Kustaa III:n päätökselle pyrkiä Karjalan palauttamiseen, joka oli kahdessa edellisessä sodassa menetetty kahtena erillisenä palana. Kustaa III uskoi, että Venäjä oli niin kiinni Turkin suunnalla, että Ruotsi olisi pystynyt valtaamaan koko Wanhan Suomen Pietaria myöten.

Siinä mielessä siis silläkin sodalla oli kansainvälinen ulottuvuutensa.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Staraja Finljandija taidettiin palauttaa Suomelle sitten oliko se 1811 kun tsaari Alexanteri I (Jumalan armosta kejsari ja itzewaldias yli koko Ryssänmaan ja suuri-ruhtinas Suomesa etc.) päätti hyvittää uusille alamaisilleen suomalaisille edes jotenkin maamme miehityksen ja säilyttääkseen hyvän nimensä - Noh, ei silti mennyt montaa vuosikymmentä kun sana 'ryssä' oli saanut ikäviä konnotaatioit aeikä enää ollut yhtä hovikelpoinen kuin 1. hallitsijanvalaa tehtäessä. Vanha Suomi eli Karjala on muuten tätä nykyä palauttamatta, ks.
https://www.viestihopeat.fi/karttoja-1921-42

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #30

"Vanha Suomi eli Karjala on muuten tätä nykyä palauttamatta"

Pitäisi varmaan päästä uudelleen Suuriruhtinaanmaan asemaan, niin se palautettaisiin, koska historia toistaa itseään. Olihan Otto Kuusisen hallituksen ja Neuvostoliiton välisessä sopimuksessa mainittu jopa koko Itä-Karjalan liittämisestä Suomen Kansantasavaltaan.

http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/file...

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Meille etelä-pohjalaisille sadalle on vain yksi nimi "vapaussota"

Sitä mieltä muuten olen, että todella turhaa on sadanvuoden takaisia asioita setviä. Totta lienee, että molempien puolten toimia voi arvostella.
En kyllä näe miksi vanhoja riitoja kannattaa enää esille kaivaa. Tämän päivän ongelmiin sieltä apua löydy.

Tärkeintä kuitenkin lopputulos. Aina aatteen ihminen pitää olla, joka voi puhtain omintunnoin kiistää sitä, että lopputulos oli Suomen kannalta enemmän kuin hyvä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Puhtaasta omastatunnosta en mene takuuseen, mutta kyllä niitä aatteen ihmisiä on ollut pilvin pimein, varsinkin mustimpina taistolaisvuosina.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Meille etelä-pohjalaisille sadalle on vain yksi nimi "vapaussota"

Kerran kyllä pari kolmekin sataa melkein selvää eteläpohjalaista demaria ja kepulaista vai oliko ne kokkareita väittivät ihan tosissaan tunnistavansa 1918 sodalle muitakin nimiä. Ketä uskoa? Kun nimittäin väittivät että joskus tulee riitaakin vanhoista asioista ihan eri nimien vuoksi.

"En kyllä näe miksi vanhoja riitoja kannattaa enää esille kaivaa."

Niinpä. Olisiko jo aika keksiä vanhalle sodalle uusi nimi, jonka kaikki hyväksyisivät ilman eteläpohjalaisille ja yhtä klailla muillekin tyypillistä jatkuvaa lapsellista kinastelua vanhoista silmätikuntökkäyksistä?

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Ettei asia olisi liian yksinkertainen, heitän tähän vielä näkökulman: 1918-sota oli osa Venäjän vallankumoussotaa.

Mannerheimia voidaan verrata Venäjän valkoisiin kenraaleihin ja varmasti hänen ajatuksenjuoksunsa oli heihin verrannollinen. Hänhän kävi neuvotteluja Pietarissa näiden vastavallankumouksellisten kanssa ennen siirtymistään Pohjanmaalle. Oli siis tarkoitus rekrytoida Suomesta armeija vapauttamaan Pietari. Tämä suunnitelma oli akuutti vielä vuosia myöhemmin Mannerheimin valtionhoitajakaudella ja kirjeenvaihtokaverina oli kenraali Judenits.

Saksalaisten maihinnousu muutti pasmat. Swinhuvud oli myynyt Suomen itsenäisyyden Saksan keisarille muutamasta pataljoonasta. Se siitä "Vapaussodasta".

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"1918-sota oli osa Venäjän vallankumoussotaa."

Tottakai oli, kuka on joskus muuta väittänyt? Lisäksi, onneksemme siinä oli meille jälkipolville se olennainen lisäpuoli, että sodan aloittaneet punikit hävisivät meillä ja osin saksalaisavun turvin niiden johtajat ja ryssät saatiin ajetuksi pakoon Venäjälle, missä suostuivat rauhansopimukseen lopulta 1920 Tarton rauhassa, ja Suomen itsenäisyys oli lopulta alkanut. - Sodan nimeksi käy parhaiten punavalkosota.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Heitin vain tuon näkökulman keskusteluun, sillä tuossa sodassa oli monia tavoitteita eri osapuolilla ja sodan luonne oli erilainen eri osissa maata.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #22

Kaikkialla kuitenkin oli yhteisenä tekijänä kaksi sotivaa osapuolta, punaiset ja valkoiset (toisin kuin Venäjällä jossa oli myös mustat ja vihreät) ja jommalla kummalla puolella sotivat kaikki jotka sotivat halusivat tai ei. Nimi punavalkosota kuvaa tätä tosiasiaa osapuolet aakkos- ja aloittajajärjestyksessä.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen Vastaus kommenttiin #23

Vuoden 1918 teloitukset kuvaa parhaiten tuota sotaa Pohjois- ja Itä-Suomessa. Vapausota rajoittui Etelä-Pohjanmaalle, teollistuneessa Suomessa käytiin sisällisotaa ja osin, varsinkin loppuselvityksissä etninen puhdistus olisi oikea nimi (Viipurin teloitukset mm.).

Suomalaiset punaiset olivat muuten nationalisteja ja itsenäisyys oli heille tärkeä. Jos punaiset olisivat voittaneet, tuskin he olisivat luovuttaneet Suomea Venäjän tai Neuvostoliiton alaisuuteen. Neuvottelivat muuten Itä-Karjalankin Suomeen kuuluvaksi.

Oli miten oli, niin tuo sota olisi saanut jäädä syttymättä. Venäläinen sotaväki oli jo siirtymässä pois maasta muutenkin.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #24

Oli miten oli, paras ja kuvaavin kaikille osapuolille yhteisesti sopiva nimi tuolle sodalle on muun muassa yllä kertomistasi syistä niidenkin kaikkien tosiasiasisältöä kunnioittaen ketään loukkaamaton asiallinen ehdotus: punavalkosota 1918.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Käsittääkseni kiistely nimestä ei ole kyllä Pohjanmaalta alkanut.

Minulle ei ole vielä selvinnyt, mitä hyötyä on sadanvuoden takaisten asioiden esille kaivamisesta. Minusta ei mitään muuta kuin keksinäisten kiistojen lisääntymistä. Eikö meillä ole riittämiin nykypäivän ongelmia?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Mitä sinä meiltä tuota kyselet? Kysyisit vaikka Sauli Niinistöltä, joka suosittelee nimeä sisällissota 50 vuotta käytetyn kansalaissodan tilalle, vaikka kumpikin ovat kelvottomia nimiä. Väittikö muuten joku että kiistely nimestä olisi alkanut Pohjanmaalta - vaikka siellä kyllä kai ollaan vähän jälkijunassa kun sitä vielä jatketaan luokkakantaisissa asemissa huomaamatta että ryssät eli Lenin ja Stalin sodan 1918 meilläkin aloittivat eikä härmän proletaari.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Sata vuotta on niin pitkä aika, että hyvin harva ihminen elää niin kauan. Sata vuotta sitten veli nousi veljeä vastaan. Vaikka ne ihmiset, jotka silloin olivat tapahtumissa mukana, ovat jo aika päiviä sitten kuolleet, elää jonkinlainen anteeksiantamattomuus yhä kansan parissa.

Asiaa on kaikki nämä vuodet voinut tavalla tai toisella käyttää hyödykseen politiikan teossa. Ja kyllä sitä kaikki ovat käyttäneetkin. Jokainen omasta näkökulmasta omaksi edukseen. Se kertoo ihmisluonnosta paljon, että edelleen asialla yritetään leimata poliittista vastustajaa.

Olennaista kai olisi nyt osata suhteuttaa asioita niihin olosuhteisiin, jotka itsenäisyyden julistamisen aikoihin vallitsivat. Se on tietysti hankalaa molemmin puolin, kun siinä saattaisi joutua tunnustamaan asioita, jotka omassa mielessäänkin on kieltänyt.

Ulkopuolisten sotkeutuminen maan sisäiseen sotaan ja valtataisteluun oli tietysti luonnollista siinä mielessä, että useammallakin maalla oli intressejä itsenäisyysjulistuksessa syntynyttä uutta maata kohtaan. On toinen asia toimivatko vieraat vallat omaksi vai Suomen eduksi.

Riidassa tai sodassa on useampia osapuolia. Vähintään ainakin kaksi. Niistä kumpikin puolustaa omaa näkökantaansa tai oikeammin omia etujaan. Usein myös historiallinen näkökulma muodostuu oman edun kautta. Silloin usein totuus kuolee.

Kun kansalla ei ole ollut kypsyyttä käydä sadassa vuodessa silloin tapahtuneita asioita läpi, märkivät vanhat haavat yhä edelleen. Puolin sekä toisin. Asioihin suhtaudutaan edelleen tunteenomaisesti. Oli se tunne sitten oikea tai väärä on se aito tunne kuitenkin.

On tietysti selvää, että silloisessa tilanteessa syntynyttä asetelmaa käytettiin hyväksi myös muussa kuin poliittisessa mielessä. Se loi olosuhteet mielivaltaiselle kostolle. Se antoi valtaa sellaisille, jotka osanneet ottaa vastuuta vallasta.

Loppujen lopuksi suomalaisista tuli yhtenäinen kansa, vaikka moneen rintaan jäi kytemään katkeruus. Tuo katkeruus on joissakin tapauksissa ollut periytyvää. Muistot ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle. Ne ovat matkan varrella saaneet uusia vivahteita ja muotoja. Monessa tapauksessa alkuperäisestä tarinasta ei ole enää mitään jäljellä.

Nyt, kun seppeleitä lasketaan vapaussodassa kuolleiden muistomerkeille, oli aika unohtaa katkeruus ja antaa anteeksi niille ihmisille, jotka siinä tilanteessa toimivat niin kuin omassa mielessään oikeaksi tunsivat.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Huhhuh. - Ja mikä olikaan kantasi vuoden 1918 sodan nimikysymykseen?

Onko suosituksesi siis joku aiemmin käytetyistä entistä rataa lapsellista nahistelua jatkaen vai jokin ihan oikeasti uusi ja hyvä, eli ei sellainen typerä ahdaskatseinen erisnimi kuin kansalaissota tai sisällissota eikä myöskään tyhmän ylilaaja ja kohdistumaton kuten 'ensimmäinen maailmansota Suomessa', joka kuulostaa ruotsista käännetyltä sitäpaitsi (...i Finland)?

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Nimen tulee olla sellainen, että sen kuullessaan tietää, mistä on kysymys. Kun ihmiselle sanoo; kissa, tietää, jokainen ihminen, mistä on kysymys.

Tässä mielessä vapaussota ja sisällissota ovat ne nimet, joista jokainen tunnistaa puheenaiheen.

Kaikki muut nimet ovat keinotekoisia.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Topi-Katti ja Karvinen olisivat oikeasti sellaisia nimiä, että ne kuullessaan tietää, mistä kissasta on kysymys.

Tässä mielessä kansalaissota ja sisällissota ja vapaussotakin jopa ovat yleisniminä vähän sellaisia, että saa arvailla mistähän sodasta puhutaan. Kaksi ensimmäistä ovat ihan p*stä tässä mielessä, ja viimeinen vähän erisnimimäisempi ja muutenkin parempi ja jopa paljolti hyvä ja ei-kattavasti osuvakin, mutta kun yksikään yhteiskunnan virallinen taho Kekkosesta ja Juha Sipilästä ja Sauli Ninistöstä ja Opetushallituksesta lähtien ei suostu sitä käyttämään, niin vapaussota-sanaan tuulimyllynkanssatappelijain tavoin kiinnitarraaminen vain leimaa käyttäjänsä alakulttuuriin kuuluvaksi. Realistisempaa on lanseerata käyttöön uusi kaikkien hyväksyttävissä oleva erisnimi kuten punavalkosota. MOT.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

'Vapaussota' on kiistatta yksi tosimpia nimiä sisältäessään ex-emämaasta irtautumisaspektin. Itsenäistymis- tai irtaantumissota olisivat neutraalimpia versioita. Mutta nyt peräänkuulutetaan niin objektiivista ja neutraalia nimeä ettei se loukkaisi ketään tai mieltä pahoittaisi. Vapaussota-nimi ei myöskään 'tunnelmallisesti' kuvaa sitä, että vangitut molemmin puolin kokivat liki neuvostoliittolaista raakuutta, mitä ei oikein mielletä vapaaseen maailmaan kuuluvaksi edes sodan oloissa. - Puna-valko-sota se kuitenkin oli asetelmaltaan kaikkien mielestä, punapuoli aloitti ja valkopuoli lopetti.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Kirjailija-elokuvaohjaaja Janne Kuusi "kyseenalaistaa kaiken" ainakin bloginsa esittelysloganissa. Uusimmassaan "Historiaa silmästä silmään" hän aloittaa kyseenalaistamisen upeilla avaussanoilla samalla ehkä ihan vähän myös pienyrittäjähenkisesti mm. uuden romaaninsakin kaupallistamismielessä: "Kiikkerän kansallisen itsetuntomme vakauttaminen edellyttää luopumista vaikenemisen ja peittelyn perinteestä ja historian katsomista silmästä silmään."

Kommenttiosiossa Kuusi kertoo: "...minulle uusi tieto on ollut se, että punaiset kutsuivat sisällissotaa vapaussodaksi ja ihan loogisesti. Kun valkoiset omivat nimen ihan toisessa merkityksessä, punaiset alkoivat puhua luokkasodasta. Minulle on jäänyt hiukan epäselväksi tuo valkoisten käyttämä vapaussota-nimi: vain osa operaatiosta oli venäläisen sotaväen karkottamista maasta, siis näistä vapautumista – ja toisaalta tarkoitus oli maan sitominen Saksaan. Tietysti voi ajatella että valkoiset pyrkivät vapautumaan punaisista, jopa työväestöstä, mutta se olisi aika erikoinen tavoite se. Työväestölle vapautuminen porvariston ikeen alta oli sen sijaan paljon osuvampi nimi. Tuossa vaiheessa ei ollut edes Neuvostoliittoa, johon olisi haluttu liittyä. Suomelle onnellista oli se, että Saksa hävisi maailmansodan, mikä pakotti tasavaltalaiseen ja ainakin osin demokraattiseen kehitykseen."

- Katsoin aiheelliseksi vastata omalla kommentilla näin:
Yhtä lailla tai enemmänkin kai onneksemme oli, että Leninin/Stalinin ristimä kapinavaltio 'Suomen Sosialistinen Työväentasavalta' hävisi, eikä maastamme näin tullut enempää neuvostotasavaltaa kuin kuningaskuntaakaan pohjoismaiden tavoin.

Sodan 1918 nimestä puhuttaessa muuten on hämmästytävän vähälle jäänyt se näkökulma, että sodalta yhä puuttuu oikea yksilöivä erisnimi, jollainen on esim. talvi- ja jatkosodalla ja Lapin sodalla. Osapuolet itse ovat kutsuneet tätä ulkosisällissotaamme 1918 milloin miksikin, samaten jälkipolvet. Kaikki eivät ole koskaan hyväksyneet kaikkia nimiä. 'Sisällissota' ja 'kansalaissota' niminä ovat vähän kuin antaisit kissalle nimen Kissa. Paitsi että tässä tapauksessa ei kyseessä edes ole tarkkaan ottaen kissa, koska tuo sota ei oikeasti ollut sisällissota kuin yhdestä tosin merkittävästä näkökulmasta. Yksi yleisesti hyväksytty neutraali nimi oppikirjoihin ja viralliseen käyttöön olisi jo paikallaan.

Henrik Meinanderin nimiehdotus 1918 sodalle on 'ensimmäinen maailmansota Suomessa'. Se on mielestäni liiallinen omakohtaisuuden vesitys ellei ihan vitsikin. Oma ehdotukseni on 'punavalkosota 1918'.
> http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254566-...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset