Laulu 20 sikaohjaajasta: Törhönen, Louhimies, Turkka, Mollberg, Donner…?
Kristiina Halkola voisi hypettää Jussi-gaalan suoraa lähetystä 50 v oman #metoonsa jälkeen uudelleensanoitetulla laululla 20 perheestä, joihin jo 1968 kuului häntä kyykyttänyt filantrooppi-Jörkka. Jos yleisökin voisi äänestää päivittyvää maalitusnimistöä, 20 ohjaajasian täydentyvä paljastuslista saadaan ehkä kasaan illan aikana otsikossa mainittujen viiden lisäksi.
Uusi Jussi-pystikategoria olisi paikallaan niin ikään – aikalais+postyymina fiktiivisenä esimerkkinä inhokkiehdokkaat ovat: Molle: Aika paha ihmiseksi, Turkka: Kiimainen sieg heil, Jörkka: Kaunotar ja Mammutti, Aku: Uutisankka, Lauri: Excuse2Late
– Ja vuoden 2018 Monsteri-Jussin saa…:
***** *******!
Perusteluja:
– Aku Louhimies ja Lauri Törhönen on ilmitaustoitettu viime viikkoina mediassa, Jouko Turkan metodit tulivat tunnetuiksi jo aiemmin.
– Rauni Mollbergista tehtiin paljastus eilen Ilta-Sanomissa: "…todella paljon törkeää käytöstä, toisten nöyryyttämistä, pilkkaamista ja huutamista elokuvia tehdessä, ja niiden ulkopuolella… Syrjintä ja seksuaalisuus olivat jokapäiväisiä asioita” ks. is.fi/viihde/art-2000005614255.html
– Jörn Donner puolestaan voisi osallistua myös Pulmus-kategoriaan vaikkapa yhdessä näyttelijöidenkin kanssa, koska häne tunnetaan järkkymättömänä omantunnon ja kunnian miehenä, joka on kohdellut tasapuolisesti myös jälkikasvuaan, ja lisäksi hän on kokenut 'muiden' ohjaajien kyseenalaistavan naisen ein ('jos ei lohkee lovee, ei riitä roolejakaan')
Tämänkertaisen Jussi-gaalan jälkeen voitaisiinkin sitten edetä hihat käärien alan toimintakulttuurin muutostositoimiin nyt käydyn "keskustelun" ja hypen jatkeeksi. Mahdolliset siat ja porsueetkin ymmärtänevät, että suuri maksava yleisö katselee pidemmän päälle mieluummin laadukkaita kotimaisia leffoja kuin jatkuvaa sisäsuhdesirkusta, johon ei välittäisi pääsylippua lunastaa enempää kuin kuulla jatkuvasti tätä Halkolan ei-ihan-parasta biisiä http://www.dailymotion.com/video/x31bjml
ASIAAN: Kulttuurinmuutos vie aikansa, tilastollisesti arvioiden usein iäisyyden tai vähän yli. Sen nopeus kuitenkin korreloi todellisen tahtotilan kanssa. Näin on muillakin toimialoilla kuin elokuva- ja tv-kuplissa, jotka kuitenkin saavat aina osakseen leijonanosan kansakunnan huomiofokuksesta. Miituuhässäköintikin nyt vaan sattuu taas nostamaan tässäkin asiassa esiin muutenkin muita enemmän esillä olevan kapean fakkisektorin, jonka työehtokäytännöt ovat kieltämättä kai aina kaikkialla olleet 'jotain ihan muuta'. On selvää, ettei kaikki tämä haloo ole ainakaan pelkkää sissimarkkinointia, vaan savun takana on ainakin ollut ilmitulta.
Toisaalta kyllä näyttelijät osaavat lähtökohtaisesti näytellä taviksia paremmin tarvittaessa niin viatonta kuin konnaakin. Ja ohjaajat osaavat järjestää vaikuttavampia spektaakkeleita viikkokausien strategisesti ajoitettuine gaalaan huipentuvine ennakkoteasereineen. Siis kuin vähemmän mediaseksikkäitten alojen väki omien useimmiten ihan seksittömienkin työelämäpaineidensa kanssa epäasiallisten kohteluiden, painostamistenn ja kiusaamisten sietämisineen, joihin hiljaisen vessassaitkijän on hankalaa puuttua leimautumatta kenkuksi. Väärinkäytöksiä ja painostusta ilmenee muuallakin ja arkisemmissa yhteyksissä, usein myös kasvonsapiilottelevaan hurskasteluhymistelyyn verhottuna – ks. esim. mervinyfors.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252698-kerrotaan-se-nyt-kaikille-metoo
Julkinen anteeksipyyntö on kaikille taitolaji, joka saattaa onnistua (elossaoleville, tuskin postuumisti), jos aavistaa mistä naruista kulloinkin on trendikästä vedellä. Toisaalta oikeassa kohtaa julkisen syytöksensä esittävän ei edes edellytetä esittävän omaa anteeksipyyntöään, vaikka hän olisi itse asiassa ollut itse yhtä vilpillinen osapuoli. Kulttuuri-ihmisethän eivät välttämättä ole hekään aina yhtään sen rehellisempiä kuin taviksetkaan, usein vaan taitavampia vakuuttamaan. Lisäksi joillakin on myös jokin ulkotaiteellinen missio tai agenda, joka voi sävyttää sanomaa ja sen uskottavuutta vähän kuin laulun 20 ökyperheestä sanoitus ja sen suhdekuviot.
Ulkopuolinen ei juuri muuta voi kuin pyöritellä päätään ja jos viestikanavanvaihto ei onnistu, yrittää muodostaa kantansa samaan tapaan kuin vaalipropagandaa seuratessa. Se tekee helposti kyyniseksi. Pakkohan ei ole uskoa ketään tai ottaa kantaa sitovasti jonkun puolesta/vastaan. Ja omia villejäkin teorioita on lupa kyhätä vapaasti, vähän saippuasarjojen juonikäänteitten arvailun tapaan.
– Mikä siis onkaan Puheenvuoron kyynis-inhorealistisen sohvaperunaraadin tämänhetkinen "oikea" käsitys ao. spekulaatioista?
1) Voisiko #metoo-kampanjan ajankohtaisuuden lisäksi näyttelijöiden huolen täsmäajoituksen takana olla muitakin, jopa ehkä julkipantuja raadollisempiakin tekijöitä, jotka näyttäisivät yhdistävän teknisteoreettisesti Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -produktiota ja hyvinkin tasan tarkkaan 50 vuoden takaista Jörn Donnerin Mustaa valkoisella -tuotantoa? Molemmat tunnetaan jo valmistumisvaiheessa siitä, että ne saavuttavat poikkeuksellisen suuren suosion, ja molempien takana on ollut vakavaraisia tahoja, jotka kaikki saanevat harvinaisen todennäköisesti omat sijoituksensa takaisin. Voisiko nyt joku tuntea dollarityylistä houkutusta lähteä kaivelemaan työoloja ja lakipykäliä näissä tapauksissa hieman kärkkäämmin kuin puhtaasti apurahatuloisten verorahastuskomiteaohjaajien puolityhjille taskuille tähdättäessä?
2) Voisiko molemmissa tai jommassakummassa aikansa metoo-tapauksessa olla kyse ohjaajan puolelta ilmenneestä excuse-hurskastelusta ja ulkokullaisuudesta tapausten ja niiden julkisen selvittelyn yhteydessä ehkä omaa raadollisuuttakin peitellen?
3) Voisiko molemmissa tai jommassakummassa aikansa metoo-tapauksessa olla kyse sekä ohjaajan että näyttelijäkunnan puolelta ilmenneestä hurskastelusta ja ulkokullaisuudesta tapauksia esilletuotaessa ja niiden julkisen selvittelyn yhteydessä ehkä omaa raadollisuuttakin (kohdat 1 ja 2) peitellen?
4) Voisiko Hollywoodin elokuvaväen metoon Suomen-hypehaarassa ollakin kyse alan yhdessä sovitusta hyvinnnäytellystä vedätyksestä, jonka avulla sektorin arvostusta kohotetaan ja maksimaalinen huomioarvo taataan vuosiksi?
5) Voisiko elokuvaväen metoon Suomen-hypehaarassa olla kyse jopa geopoliittisen pro-Venäjä-lobbyn masinoimasta salavaikuttamisesta uuden Tuntemattoman sotilaan mahdollisen Oscar-ehdokkuuden torppaamiseksi ja kv. levityksen näkymien likaamiseksi putinilaisen uusstalinismiopin mukaisesti?
[oikea vastaus: itse uskon todennäköisimpänä vaihtoehtona, että näyttelijät ovat liki vilpittömiä, eivätkä tikunnenään nostetut ohjaajat ole ihan täysiä roistoja hekään]
Roolittomien harmin ja kiukun ymmärtää ihmisenä.
Ilmoita asiaton viesti
No mutta Pekka hyvä ihminen, ei meilläkään kummallakaan ole tuossa juuri roolia, mikä vähän hmm, no kun katsoo noitakin, nuori kaunis Kristiina ja tuo hemmetin jörrikkä josta ei hyvällä tahdollakaan voi nähdä mitään kaunista… 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Metodinäyttelemisen ja -ohjaamisen aika maailmalla taisi olla ja mennä. En tiedä pitäisikö käristää noitaroviolla vai sääliä niitä jotka meillä menivät mukaan. Tämä kaikki mitä meillä on tehty on ollut näihin päiviin niin pientä ja käpertynyttä — apinoimalla ei täältä pullon pohjalta nousta maailmankartalle.
Huomenillalla YLE:n Teema-kanavalla esitetään maailman paras puheenvuoro kirjallisuuden, teatterin — ml. metodinäyttelemisen — ja elokuvan koko ongelmallisesta olemassaolon haasteesta. Suosittelen:
””Saamme asetelmasta jo elokuvan alkumetreillä ja aikalailla varoittamatta havainto-opetusta. Näillä näyttelijävirtuooseilla ei ole puutetta ammatillisista valmiuksista. Uskottavuus saavutetaan satakymmenprosenttisella läsnäololla ja ilmeikkyydellä eikä vääntämällä aggressio- tai muutakaan efektitehonappulaa kaakkoon. Edward Norton tekee loistavan roolityön metodinäyttelijä Mike Shinerina, joka lisää teatteriteorian soppaan edustamansa erityislaatuisen uskottavuuden. Siinä edetään tragikomiikan rajoille. — Puheenvuoro sattuu olemaan mitä ajankohtaisin nyt kun oman elokuvaperinteemme vastaavat apinoivat törmäyskurssit todellisuusefekteihin ovat metoo-kampanjan yhteydessä nousseet pintaan. — Tästä kaikesta olisi suomalaisella draamaperinteellä, omilla puunaamaisilla naistenlehtijulkkiksillamme paljon, paljon —””
http://kuinkakarlmarxtavataan.vapaavuoro.uusisuomi…
https://www.youtube.com/watch?v=uJfLoE6hanc
Ilmoita asiaton viesti
”aika maailmalla taisi olla ja mennä”
Oh mänj eikä hipassukkaan? Onko nyt niin että näyttelijäkoulutuksen tulokkaidn osaamisen ajanmukaisuus eli suunnilleen kv. uramahdollisuudet on auttamattomasti hukattu jo alussa, ellei käytössä ole viimeisimmän koulukuntasuuntauksen proffia ja assareita vaimitäneon ja vielä siis häirintävapaita sellaisia? Meinaan aika tyyristä koulutusta ollakseen alusta asti vanhanaikaiseksi tuomittua. Ihmekös tuo jos kulttuurinmuutostarpeet oireilevat vaikka miten.
Ilmoita asiaton viesti
Tekis mieli edelleen pitää nämä ongelmat työpaikan sisäisinä asioina (työnantaja/työntekijä), jotka lain mukaan tulisi selvittää niin kuin lakikirjaan on kirjoitettu.
Kyllä nykytekniikalla saadaan meidät kansalaiskirjoittajat ja melkeen koko kansa lausumaan mielipiteemme asiasta.
Entäs sitten?
¨¨¨¨¨
Tulee mieleen taas tarina antiikin Kreikasta. Siinä Christos niminen mies poltti temppelin Ateenan lähellä v 322 ekr, vain jotta me tietäisimme kuka sen teki.
Ilmoita asiaton viesti
Kosilainen lääkäri Ἱπποκράτης (460–377 eaa.) puolestaan usein yhdistetään paitsi aiemmin suosittuun ammattietiikkavalaan myös käsitteeseen hypokriitti, koska sanat muistuttavat paljon toisiaan. Kreikan X kai pitäisi translitteroida kh eikä ch, mutta ei se mitään muuta ainakaan tuossa ilmaisussa eaa. jossa ei mainita Jeshuaa lainkaan. Mutta media seuraa viihdeteollisuuden sisäpiirimessiaita sopulilaumana, se on totta.
Ilmoita asiaton viesti
Näin tätä puheenvuoron raatia aina ihmetellen..kyse on narratiivin valinnasta. Milloin sillä haetaan oman kilpensä kiillottamista milloin jotain muuta.
Ilmoita asiaton viesti
Näinpä. Jostain syystä ihmiset useinkin katsovat velvollisuudekseen asettua poteroihin ja valita jonkin narratiivin jostain usein tiedostamattomastkin syystä ja pysyä siinä vaikka näkymät ja tilanne muuttuisikin. Joillakin ne kilvet ovat kiiltävät oletusarvona kuin sheriffin tai stahanovilaisen työnsankarin rintatähti, ja pitäähän sitä hinkata jos rapatessa tahriintuu.
Puheenvuoron sohvaperunaraati on toki sekin vain ihmisistä koostuva ja erehtyväinenkin kuulemma ainakin periaatteessa. Mutta koska me olemme sillä tapaa median ja viranomaisten yläpuolella, että meitä ei yksityishenkilöinä sido ns. syyttömyysolettama (joka ei muuten oikeasti todellakaan tarkoita sitä, että syytetty olisi syytön kunnes oikeudessa muuta todistetaan), katsomme olevamme arvostelun ulkopuolella. Keskitytään nyt vaan siis kritisoimaan julkkiksia ja virkavaltaa ja lehdistöä yms. niitä, joiden on näkyvän asemansa vuoksi kestettävä tavanomaista kärkevämpää kritiikkiä.
Ilmoita asiaton viesti
”Miituuhässäköintikin nyt vaan sattuu taas nostamaan tässäkin asiassa esiin muutenkin muita enemmän esillä olevan kapean fakkisektorin, jonka työehtokäytännöt ovat kieltämättä kai aina kaikkialla olleet ’jotain ihan muuta’. On selvää, ettei kaikki tämä haloo ole ainakaan pelkkää sissimarkkinointia, vaan savun takana on ainakin ollut ilmitulta.”
Esiwälläriläisistä ajoista tunnetaan totuus, että pienet avainalat voivat vedättää ja kanavoida kansakunnan suuret merkitykset suvereenisti omaan laariinsa. Kunkin aikakauden #miituuhässäköissä lauletaan omanlaisiaan lauluja, joissa on yhteisiäkin tekijöitä. Kristiina Halkola lauloi 50 vuotta sitten kyykytetyksitultuaan 20 perheestä, nyt voisi hitiksi tosiaan nousta tuo Laulu 20 sikaohjaajasta…
Ilmoita asiaton viesti
Elokuva-alalta ymmärrettävistä syistä vetäytynyt Janne Kuusi valottaa fiksussa blogissaan kulissien taustoja. Tuli kommentoitua: ”Kiitos valaisevasta blogista. Tarunhohtoisen glorifioitu leffantekomaailma näyttäytyy nyt kuluttajillekin tavanomaiselta työelämältä. Ehkäpä se on hyödyllinenkin facelift loppupeleissä muuten tuo alan viime aikojen kurjuudentunnustus yleensäkin, liekö harkittu. Kulttuurinmuutos vie tilastollisten aggregaattiarvioiden mukaan keskimäärin noin ikuisuuden, mutta yksittäistasolla aika korreloi kuitenkin voimakkaaasti tahtotilan kanssa. Olisikohan teillä, tai siis nyt heillä, kun sitäkin draamantajuosaamista on, ollut mahdollisuus räväyttää muutos kerralla oikein rökäletehoihin hallitun karnevalisoinnin kautta vieläkin muistettavammalla Jussi-gaalalla? Mustaa valkoisella -tähti vaikka olisi yllätysvieraillut stagella muistellen värikkäästi 50 v takaista #miituutaan ja laulaa lurauttanut 20 sikailijaohjaajasta.” http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252859-…
Ilmoita asiaton viesti