Retoriikan kyseenalaistuksia ulkoasiainSuomintaa totta, faktaa ja pravdaa punniten

Onnea Liettua 100 (=22+27)!

  • Lehtikuva/ Antti Aimo-Koivisto
    Lehtikuva/ Antti Aimo-Koivisto

Liettua täyttää tänään sata vuotta ensimmäisen itsenäistymisjulistuksensa vuosipäivästä laskien. Vuonna 1940 itsenäisyys joutui katkolle puoleksi vuosisadaksi samasta syystä, jonka Suomi oli onnistunut vaivoin torjumaan talvisodassa.

Suomi liputtaa tänään Liettuan itsenäisyyden satavuotispäivän kunniaksi, ja samaten liputamme myös Latvian ja Viron itsenäisyyspäivinä. Valtiovalta ei aina ole ollut yhtä innokas muistamaan meitä vähemmän onnekkaita pieniä lähinaapureitamme, mutta nyt fundeeraamme avoimemmin. Kansalaiset voivat juhlistaa naapuriemme tärkeimpiä merkkipäiviä myös yksityisesti, samoin media. 
 

Yllä linkatussa MTV:n jutussa mainittu  välikohtaus, Vilnan tv-tornin valtaus verilöylyineen tammikuussa 1991 kuvastaa dramaattisesti liettualaisten toista itsenäisyyskamppailua. Samanlaiset tunnelmat vallitsivat kaikissa Baltian maissa, jotka olivat ehtineet olla itsenäisiä vuodesta 1918 alkaen noin 22 vuotta ennen Molotov-Ribbentrop-sopimukseen perustunutta neuvostomiehitystä 1940 ja aloittivat uuden itsenäistymistaistonsa tosimielessä vuonna 1991. Uutta itsenäisyyttä on nyt kestänyt noin 27 vuotta, ja siitä aiotaan pitää kiinni entistä päättäväisemmin.

"Baltian mailla oli kuitenkin vahvasti mielessä ”ei enää koskaan” - toisen maailmansodan aikaiset brutaalit natsi-Saksan ja Neuvostoliiton miehitykset, ja Baltian maiden pakkoliitokset Neuvostoliittoon, josta ne itsenäistyivät 1991. Liettuassa kuukaudet ennen itsenäistymistä eivät olleet verettömät. Erityisesti tammikuu oli dramaattinen. Tuolloin neuvostosotilaat hyökkäsivät Vilnan tv-tornille, missä menehtyi 14 liettualaissiviiliä."

Dramatiikkaa taisi olla itse tornissakin eikä vain sen juurella  https://fi.wikipedia.org/wiki/Vilnan_veril%C3%B6yly  - Tässä Ylen myöhemmin julkaistussa jutussa kerrotaan samanlaisen verilöylyn olleen lähellä myös Tallinnassa: https://yle.fi/uutiset/3-9108548

Suomessa Baltian maiden itsenäisyyspyrkimyksiin virallisella tasolla tuolloin nihkeästi suhtautunut presidentti Koivisto moitiskeli lehdistöämme neuvostovastaisuudesta, kun Vilnan verilöylyn tapahtumista oli julkaistu peräti 'värikuvia'.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Vaikken aivan ymmärtänyt blogin sisältöä (lukijan vika todennäköisesti), niin itse aihe on ehdottomasti suosituksen arvoinen: Onnea Liettua 100v!

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Fiktiivinen aikalaiskuvaus Vilnan tammikuun 1991 verilöylyn tunnelmista oli kieltämättä vaikeaselkoinen, joten poistin sen. Siinä viitattiin blogissa linkatussa MTV:n jutussa mainittuun tv-tornivälikohtaukseen, joka mielestäni jotenkin kuvastaa liettualaisten toista itsenäisyyskamppailua. Dramatiikkaa taisi olla itse tornissakin eikä vain sen juurella https://fi.wikipedia.org/wiki/Vilnan_veril%C3%B6yly - Tässä Ylen myöhemmin julkaistussa jutussa kerrotaan samanlaisen verilöylyn olleen lähellä myös Tallinnassa: https://yle.fi/uutiset/3-9108548 - Kuten muistanet, Baltian maiden itsenäisyyspyrkimyksiin virallisella tasolla nihkeästi suhtautunut presidentti Koivisto moitiskeli lehdistöämme neuvostovastaisuudesta, kun Vilnan tapahtumista oli julkaistu peräti 'värikuvia'.

Käyttäjän vturunen kuva
Ville Turunen

Itse asiassa näin laskien Liettua on paljon vanhempi, sillä itsenäisen Liettuan historia yltää aina esihistorialliseen aikaan hieman Skandinavian kuningaskuntien tapaan. Liettua näet on ainoa Baltian maa, jota saksalaiset, puolalaiset taikka tanskalaiset eivät saaneet vallatuksi, vaan siitä muodostui oma suurruhtinaskuntansa. Myöhemmin se yhdistyi Puolan kanssa eräänlaiseksi kaksoisvaltioksi, jonka taru loppui vasta Puolan jakoon 1700-luvun lopulla.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Näinpä, ehkä siis täsmennämme ja puhumme nyt Liettuan tasavallan 100-vuotisjuhlasta, https://fi.wikipedia.org/wiki/Liettuan_historia

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Liettualla meni hienosti jo keskiajalla. Tai jätetään se "jo" pois, kun tässä välissä oli vähän heikompiakin kausia. Joka tapauksessa maalla ja sitä mukaa kansakunnalla on loistava historia paljon ennen vuotta 1918.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Liettua#/media/File:...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Totta, ja niin oli Suomellakin, mutta silti 2017 juhlimme nimenomaan tasavaltamme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa myös täällä US-Puheenvuorossa ja Vapaavuorossakin, ks. http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tässä hieno 100-vuotisjuhlakulkue Liettuan maaseudulla:

https://www.facebook.com/lina.marauliene/videos/10...

terveisin,
Belarus-kerhon varapuheenjohtaja
www.belkku.fi

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Vilkaisin videon ja se jäi pähkäilyttämään miksi yhdellä traktoristilla kymmenistä tai sadoista oli Belaruksessaan (valkovenäläinen on siis muutakin kuin 1970-luvun drinkki) täyspunainen lippu eikä latvialainen trikolori? Paikallisia neuvostomielisiä venäläisiäkö ihan muina miehinä joukon mukana?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Eteläinen hyvä naapurimme ja veljeskansakunta Viro juhli satasiaan hieman eri tunnelmissa kuin me viime vuonna. Paljonhan taustoissamme on samaa, mutta erojakin on niissä ja myös juhlatunnelmassa. Minua ilahdutti Tallinnan juhlassa erityisesti se, kun presidentti Kersti Kaljulaid tervehti paraatissa kunniavartion sotilaita epämuodollisella sanalla "tervist" eli 'terve' tai 'tervehdys!' Kansa kuuluu tuollakin tavoin jotenkin konkreettisesti olevan Viron turvallisuusratkaisun takana, eikä vain vuonna 1940 tehdystä katkerasta myöntyvyysvirheestä viisastunut valtiojohto. Ei enää koskaan tuumaakaan periksi idän maahantunkeutujille!

Onneksi olkoon vielä kerran Viro 100 - Palju õnne ja ilusat iseseisvuspäeva Eesti Vabariik! - Pasila, eikun Facebook, Viron ja Suomen yhteinen kansallislaulu viroksi: Mu isamaa, mu õnn ja rõõm
https://www.youtube.com/watch?v=yS_IHqUOMrs

Viron vapaussota 1918-20 oli vielä puhtaammin vapaussota kuin meidän 1918 sotamme ja ihan yhtä dramaattinen kuin Suomen itsenäistymisvuodet 1917-20. Eikä myöskään Viron 2. itsenäisyystaistelu noin 1989-1993 ollut helppo sekään.

Vuoden 1991 uusitsenäisyysjulistus ei ollut läpihuutojuttu, eikä naapurienkaan tuki ollut itsestäänselvyys. Presidentti Koivisto suhtautui virallisen nuivasti Baltian maiden uudelleenitsenäistymiseen syyttäen jopa Hesaria neuvostovastaisuudesta, kun se julkaisi peräti värikuvia Vilnan verilöylystä tammikuussa 1991 - Ulkoministeri Paavo Väyrynen puolestaan asettui vielä 1993 tukemaan Gennadi Janajevin stalinistijuntan vallankaappausta ja paluuta Neuvostoliittoon.

Monet yksityiset suomalaispiirit kuitenkin tukivat Viroa. Ja jotkut ymmärsivät lisäksi myös Neuvostoliiton ja Stalinin rakentaman rautaesiripun hajoamiseen liittyvän Suomi-linkin: samana vuonna kuin Viro itsenäistyi uudelleen, voimistui myös keskustelu Neuvostoliiton 1939-47 ryöstämien itsenäisen Suomi-neidon alkuperäisten alueiden palauttamisesta, ks. esim. https://www.viestihopeat.fi/karttoja-1921-42
"Manu" saikin sittemmin kansalta toisenkin liikanimen: "Mauno Primorsk, entinen Koivisto".

Presidentti Ahtisaari taas ymmärsi Karjalan pakolaisena itsekin, minkälaisessa historiallisessa tilanteessa oltiin, ja sanoi kesäkuussa 1999 julkisessa puheessaan, että Karjala-keskustelu on paitsi oikeutemme myös velvollisuutemme. Valitettavasti hänen seuraajansa oli alusta lähtien liian otettu varhaisen tukijansa Vladimir Putinin huomiosta oivaltaakseen kansallista etuamme. Niinistö on toistaiseksi osoittanut vain vähäistä kiinnostusta, mutta toisella virkakaudellaan häntä eivät enää rajoita epävarmat kannatusgallupit seuraavaa kautta ajatellen. - Siis mikä etteivät presidentit voisi kantaa kansakunnan sydäntä lähellä olevia asioita myös maltillis-tolkullisen tyylikkäästi julkisuudessa esillä pitäen. Tarkemmin itsenäisen Suomineidon luomumuodoista ja pinssin tuotespekseistä ks.> https://www.viestihopeat.fi/karttoja-1921-42

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset