Kansalaiset! Punavalkosota /röttvittkriget/RedWhiteWar/guerrerougeblanche
-
-
Aamulehden ja Ylen vaalitentissä otettiin kantaa vuoden 1918 sodan nimikeskusteluun.
Presidenttiehdokkaat kertoivat Tampereen vaalitentissä näkemyksensä vuoden 1918 sodan nimestä, eikä uutta tullut esiin. Valtioneuvoston kanslian Muistovuosi-hanke voisi lopultakin alkaa johtaa kansallista nimisovintoprojektia yhden yhteisesti hyväksyttävän objektiivisen neutraalin erisnimen valitsemiseksi oppikirjoissa ja virallisissa yhteyksissä käytettäväksi tuosta sodastamme, jonka monia nimiä monikaan ei kaikkia hyväksy.
- Miten olisi esimerkiksi punavalkosota 1918? Röttvittkriget ruotsiksi? Toinen kotimainen ei ole paras kieleni, joten oikaiskaa jos meni väärin. Englanniksi varmaan kävisi The Red White War ja ranskaksi la guerre rouge blanche.
Ulkovaltojen lietsomalle, aseistamalle ja tukemalle sodalle 1918 voisi tosiaan jo antaa oikean yksilöivän erisnimen. Osapuolet itse ovat kutsuneet sitä milloin miksikin, samaten jälkipolvet. Kaikki eivät ole hyväksyneet kaikkia nimiä. 'Sisällissota' ja 'kansalaissota' niminä ovat vähän kuin antaisit kissalle nimen Kissa, paitsi että tässä tapauksessa ei kyseessä edes ole tarkkaan ottaen kissa, koska tuo sota ei oikeasti ollut sisällissota kuin yhdestä näkökulmasta.
Yksi yleisesti hyväksytty nimi olisi paikallaan ja on löydettävissä tälle ulkosisällissodallemme - punavalkosota 1918 on kai osuvuudessaan ja objektiisuudessaan paras tähän asti ehdotettu?
Ks. perusteellis-syvällistä nimipohdintaa: Punavalkosota 1918! Oikea nimi löytyi
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)
Kovin verinen se meidänkin punavalkosotamme oli, niin kuin olivat aidommatkin sisällissodat, kuten Venäjän 1917-22. Onneksi meillä se vielä verisempi optio ei tuolloin 1918 toteutunut.
Meillä ulkovaltojen osuus oli moninverroin ratkaisevampi kuin useimpien muiden maiden sisöllissodissa mm. jo sodan alkamisessa. Ilman Leninin kansainvälistä lietsontaa ja Venäjän aseapua sota kai ei olisi syttynytkään. Joka tapauksessa se oli punavalkosota kaikkien mielestä. Niille, jotka eivät halua lukea yllä linkattua uuden nimiehdotuksen perustelublogia "Punavalkosota 1918! Oikea nimi löytyi" http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248912-p... copypeistaan tähän alle ehkä olennaisimmat pari kappaletta:
"- Vaikka kaikki arvet ja haavat eivät olisikaan vielä unohtuneet, on jo aika viimeistenkin antaa anteeksi! Ollaan rehellisiä, mutta miksi "muistella" sadan vuoden takaisia (muka) omakohtaisesti eläytyen ja/tai jälkijättöisellä katkeruudella? Voidaan kai hyväksyä ajatus, että kukaan ei osallistunut tuohon pitkälti ulkoisten voimien lietsomaan sotaan 'pahuuttaan', vaan olosuhteitten viemänä tai vilpittömässä uskossa parempaan oikeuteen kuin vastapuolen tarjoama.
Punakaartit olivat vilpittömän sosiaalisen oikeudenmukaisuusvakaumuksensa lisäksi tuon historianhetken globaalin aseellisen vallankumoustrendin omaksuttuaan eräänlainen oman aikansa ISIS. Ei siihenkään mukaan harhautettuja tai edes aktiivisempia isis-taistelijoita jälkeläisineen tulla syyllistämään kapinasta enää vuosikymmenten kuluttua, kun heille on annettu mahdollisen rangaistuksen jälkeen kotiinpaluuoikeus. Nykypohjoismaisen rauhanajan kulttuurin mukaisesti emme myöskään langeta rangaistuksena kuolemantuomioita piikkilankaleireillä valkokaartin tapaan, vaikka sellainen olisikin tätä päivää mm. Lähi-idässä.
Nyt Suomen punavalkosodan 1918 satavuotismuistovuonna voimme ja meidän pitää tarkastella oman historiamme tapahtumia kiihkottomasti. Osoittakaamme presidentin uudenvuodenpuheessaan peräänkuuluttamaa rehellisyyttä nimeämällä myös kipukohtiamme oppikirjoissa ja virallisissa yhteyksissä asiallisen osuvasti. "
Veikko: "Nyt Suomen punavalkosodan 1918 satavuotismuistovuonna voimme ja meidän pitää tarkastella oman historiamme tapahtumia kiihkottomasti. Osoittakaamme presidentin uudenvuodenpuheessaan peräänkuuluttamaa rehellisyyttä nimeämällä myös kipukohtiamme oppikirjoissa ja virallisissa yhteyksissä asiallisen osuvasti."
Tuosta olen ihan samaa mieltä. Koko sota vieläkin monelle niin kipeä ja käsittelemätön sota, että siitä pitäisi vielä enemmän puhua. Eihän sitä ole minun mielestäni oikeastaan koskaan kunnolla puhuttu. Vai onko joku toista mieltä?
Suurelle yleisölle koko sota on vain Väinö Linnan kertomaa todellisuutta, joka ei vastaa tasapuolisesti siitä hengestä ja tositapahtumista mitä se silloin oli. Suuria vääryyksiä tehtiin molemmin puolin, mutta nyt kaikki varsinainen "loka" on kaadettu vain valkoisten niskaan. Näin sen itse koen, tosin vain lukemani historian perusteella.
Mikä hyöty "totuudellisuudesta" sitten olisi? Ehkä oppi siitä, että mitä virheitä tulevaisuudessa pitää välttää, jotta kansamme ei jakautuisi enää koskaan näin pahasti kahtia.
Ajatus siitä, että listattaisiin molempien osapuolten tekemät mahdolliset virheet, ja yritettäisiin oppia niistä, on hyvä. Samalla voi tietenkin käsitellä myös sitä, mitä osapuolet tavoittelivat ja ajattelivat teoillaan saavuttavansa.
Maltillisesti kannatettava ajatus, joskin pitää muistaa, ettei meillä nyt kokonaisen vuosisadan jälkeen ole akuuttia totuuskomission tarvetta samaan tapaan kuin jossain muualla tuoreempienkin tapahtumien johdosta. Meilläkin totuuskomissiota kaivataan tuoreemmissa lähihistoriahallinnan läpivalaisukohteissa kuten vaikkapa YYA-kauden aikaisen suomettuneisuuden mahdollisten maanpetturuuskysymysten (lustraatio ym.) ja ennen kaikkea ns. sotasyyllisyystuomioiden purkamisen pohjaksi, ja mikä ettei pankkikriisiselvittelynkin.
Ulkovaltojen lietsomalle, aseistamalle ja tukemalle sodalle 1918.
Saksa otti mielellään silloin suomalaisia sodan oppiin ja tukeen oman etunsa vuoksi ei auttaakseen suomalaisia Suomen asiassa.
Siirsi jopa sotansa Suomeen.
Totta Keijo. Suomen 'sisällissodassa' ulkovaltojen osuus oli suhteettoman suuri muiden maiden sellaisiin verrattuna, lietsojana, aloittajana, aseistajana molemmin puolin ja rauhansopimusosapuolena (1920). Sodan osapuolten nimet on hyvä olla punavalkosota-nimessä sekä puolueettomassa aakkosjärjestyksessä että objektiivisessa aloittamisjärjestyksessä. Punikit aloittivat, sekä venäläis- että suomalaissellaiset. Vapaussotahan se oli hyvin pitkälti olennaisimmiltaan ja yhtä hyvin vallankumoussota ja kapina, mutta kun noita nimiä ei 50 vuoteen ole hyväksytty viralliseksi nimeksi oppikirjoihin ym, ja nyt käyttönimeä kansalaissotaa ollaan muuttamassa sisällissodaksi on edes sauma vaikuttaa neutraalisanan valintaan jotenkin. Sitäpaitsi on hyvä tuoda esiin kontekstiin liityviä eri puolia, ettei mm. syyllisyys kuulostaisi jäävän yksin Suomen kansalaisille sisäisesti, kun kerran lietsónta- ja aloittajasyyllinen ja aseistaja oli Lenin&Stalin eli Venäjä ja Saksa autteli sekin ehkä myös osallistui joihinkin ylilyönteihin.
Minusta sisällissota kun se kääntyy ymmärrettävästi esimerkin kielillä.
Kääntyyhän sanat mille kielille vaan, mutta 'sisällissodassa' ja 'kansalaissodassa' niiden tarkoitus on harhaanjohtava mm. syyllistäessään yksin Suomen kansalaisia sodasta, jonka lietsoi, aloitti ja aseisti naapurimaa ja ratkaisijaksi saatiin kolmannen maan apua, ja lopullinen rauha solmittiin Leninin&Stalinin ja emigranttipunikkijohdon kanssa.
Eikös nuo sitten ole ymmärrettäviä käännöksiä nuo röttvittkriget ruotsiksi, englanniksi The Red White War ja ranskaksi la guerre rouge blanche? Oikaiskaa jos meni väärin.
Toivottavasti mitään nimeä ei yritetä pakottaa viralliseksi nimeksi. Ajattelen näin siksi, että kielipoliisista tulee liian helposti myös ajatuspoliisi. Hyvä pitää kaikki nimet esillä, ja antaa ajan valita parhaat.
Nimi punavalkosota kattaa periaatteessa myös esim. Venäjän punaiset ja valkoiset, mutta ajatukset ohjautuvat silti helposti Suomen punaisten ja valkoisten sotimaan sisällissotaan, jättäen suhteen muihin valtioihin vähemmälle.
Yksi melko kattava, mutta tasapainottelemaan pyrkivä sodan nimi on Suomen itsenäisyys- vallankumoussota. Molemmat näkökulmat siis katetaan, melko yleisin termein. Termi vallankumus vaoi olla tuossa nimessä hieman hämäävä siinä mielessä, että lopullista vallankumousta ei syntynyt, vaan se kuoli pian pois. Tietenkin Suomen itsenäisyys- ja sisällissotakin olisi aika vastaava yleinen (neutraali) termi.
Sekä suomalaiset että venäläiset 'punaiset' olivat sodan toinen osapuoli, ja suomalaiset ja saksalaiset ja ehkä ruotsalaisetkin 'valkoiset' toinen osapuoli. Värikoodit sisältävät myös totuuden valtiollisista ulkomaalaisvahvistuksista - punainen valtakunta oli tunnetusti 'työläisten isänmaa' Neuvosto-Venäjä ja sen liittolainen Suomen Sosialistinen Työväentasavalta. Valkoinen osapuoli koostui kaikista laillisen hallinnon tukijoista.
Oppikirjantekijöillä, tutkijoilla ja valtionhallinnolla on ymmärrettävä intressi valita virallisempaan käyttöön ko. sodalle 1918 jokin mahdollisimman neutraali lyhyt ja ytimekäs nimi, joka ei yksipuolisena loukkaisi tai pahoittaisi kenenkään mieltä:
Valtioneuvoston kanslian Muistovuosi-hanke on linjannut käyttävänsä terminä sisällissotaa tai Suomen sisällissotaa (aiemmin vuosikymmeniä käytettyä 'kansalaissotaa' korvaamaan vakiinnuttaen).
– Se on yleisilmaus, joka on tutkijapiireissä laajasti käytössä, pääsihteri Pekka Timonen perustelee (myös Suomi100-hankkeen pääsihteeri), ks.
https://yle.fi/uutiset/3-10005452
Tässä neutraaliusmielessä nimet 'sisällissota' ja myös 'kansalaissota' ovat kuitenkin huonoja. Ne sulkevat olennaisen ulkovaltojen osuuden tyystin pois ja ovat yleisnimiä eivätkä yksilöiviä tietyn sodan erisnimiä. Lisäksi mm. syyllisyysnäkökohta kuulostaisi jäävän niissä yksin Suomen kansalaisten kannettavaksi sisäisesti, vaikka sodanlietsónta- ja aloittajasyyllinen ja aseistaja oli merkittävimmin Lenin&Stalin eli Venäjä, ja Saksa autteli sekin, ehkä myös osallistui joihinkin ylilyönteihin. Sodan osapuolet esitetään nimessä 'punavalkosota/röttvittkriget' sekä puolueettomassa aakkosjärjestyksessä että objektiivisessa aloittajajärjestyksessä.
- Voit ehkä vaikuttaa neutraalin nimen valikoitumiseen, jos tuo wirallinen komiteatekele sisällissota ei tyydytä, osallistumalla neutraalisanakeskusteluun sinnikkäästi mediassa.
Sisällissota on teknisesti neutraali, mutta tosiaan huono siksi, että se korostaa vain yhtä sodan ominaisuutta, vääristäen näin kokonaiskuvaa. Vuoden 1918 sota olisi tasapainoisempi, mutta ei ole enää kuvaileva nimi lainkaan, vaan vain viittaus tiettyyn vuosilukuun. Jos haetaan jotain selvästi tuon sodan tavoitteita ja todellisuutta kuvailevaa, kaikille kelpaavaa nimeä, kai nimen pitäisi pitää sisällään jonkinasteinen viittaus sekä maan sisäiseen välienselvittelyyn, vallankumoushankkeisiin, että vapauden/itsenäisyyden saavuttamiseen.
Eduskunnan muisteluhetkessä termi sisällissota on kuitenin ok, koska tuossa tilaisuudessa keskitytään kai nimenomaaan siihen ongelmaan, että sodasta tuli sisällissota, joka jätti paljon traumoja, jotka näkyvät yhteiskunnassa jollain taslla edelleen. Vapauden saavuttamista juhlistettiin kai sitten enemmän jo itsenäisyyspäivänä.
Ei tuo valtioneuvoston Muistovuosi-hankkeen käytäntö/suositus sodan 1918 nimeksi rajoittunut mitenkään eduskunnan muisteluhetkeen vaan käsitti koko muistovuden 2018 kokonaisuudessaan ja mitä selvimmin senjälkeisenkin ajan virallisena nimivalintana uskoakseni myös oppikirjakäyttöön ym. - ks. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3787318/Valtioneu...
Hyvä että TS:n haastattelussa todettiin myös, että sääntöjä ei ole, ja kaikkia termejä voi käyttää. Toivottavasti viranomaisten tekemiä valintoja ei tulkita virallisiksi termeiksi.
Aivan. Mutta viranomaisten/valtiovallan tekemät valinnat tulkitaan virallisiksi termeiksi, ja sitä ne ainakin ovat.
Ei valtioneuvoston kansliaa (Muistovuosi-hanke) tai muitakaan juuri kiinnostane mitä nimeä sinä tai minä suostumme yksityisesti käyttämään vuoden 1918 sodasta. Kyse on nyt siitä mitä nimeä tuosta sodasta käytetään vastedes oppikirjoissa ja valtiovallan virallisissa puheissa: vaihtoehtoina on vain 50 vuotta käytössä ollut kansalaissota ja uusi sisällissota, ja ehkä jos hyvin käy myös punavalkosota tms. meidän keksimämme uusi hyvä neutraali nimi. Tyydytkö siis 'sisällissotaan' vai et?
> Tyydytkö siis 'sisällissotaan' vai et?
Sisällissota on vajavainen termi, koska kuvaa vain sodan yhtä aspektia tai yhtä näkökulmaa sotaan. Jos halutaan puhua sodan sisällissotaluonteesta, tuo termi on ok, mutta Suomen itsenäistymiseen liittyvän sodan kokonaisuudesta puhuttaessa vajaa. Jos joku aikoo korvata tuolla termillä kaikki muut termit, en kannata.
Kirjoita kommentti
Toimituksen poiminnat
Pekka Haavisto sovittelijana?
Onko Pekka Haavisto jakautuneen kansan puoliskojen keskellä vanhan sovittelijaluonteensa vuoksi?
Kansalaisaloitejärjestelmää pitää kunnioittaa ja uudistaa
Kansanedustaja
Yritysblogi
Uuden Suomen uutiset
- ”Tärkein viesti asuntovelalliselle: Korot eivät nouse nopeasti” 13:04 15.12
- Kovaa ryöpytystä autoilijoille vaadituista muutoksista: ”Järki käteen - Emme me pahuuttamme autolla liiku” 12:09 15.12
- ”Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista” – Kansanedustaja esittää vanhempainvakuutusta 11:34 15.12
- Lähes 10 000 poliisia jälleen Pariisin kaduilla: ”Meidän on pakko varautua kaikkein pahimpaan” 11:16 15.12
- T&T: Sähköauto voi olla iso saastuttaja 10:26 15.12
- Ministeriö avaa nyt Trafi-jupakkaa: ”Pääjohtaja vakuutti kaiken olevan kunnossa” 09:42 15.12
Kommentoi 16 kommenttia