*

Retoriikan kyseenalaistuksia ulkoasiainSuomintaa totta, faktaa ja pravdaa punniten

Punavalkosota 1918 - oikea nimi löytyi!

  • Punavalkosota 1918 - oikea nimi löytyi!
  • Presidentti peräänkuulutti uudenvuodenpuheessaan rehellisyyttä - nimetään siis historiamme kipukohtia asiallisen osuvasti.
    Presidentti peräänkuulutti uudenvuodenpuheessaan rehellisyyttä - nimetään siis historiamme kipukohtia asiallisen osuvasti.
  • Suomen Sosialistisen Työväentasavallan (29.1. – 5.5.1918) hallussaanpitämät alueet punaisella, valkoisten sinisellä.
    Suomen Sosialistisen Työväentasavallan (29.1. – 5.5.1918) hallussaanpitämät alueet punaisella, valkoisten sinisellä.
  • Punavalkosodan 1918 rauhasta/rajoista sovittiin lopullisesti naapurimaan (ja punikkiemigranttien) kanssa Tartossa 14.10.1920.
    Punavalkosodan 1918 rauhasta/rajoista sovittiin lopullisesti naapurimaan (ja punikkiemigranttien) kanssa Tartossa 14.10.1920.

Valtioneuvoston kanslian Muistovuosi-hanke ja professori Rantanen ovat väärässä. 'Sisällissota' on huono nimi sodalle, jonka aloittajaosapuolta aseisti ja tuki Neuvosto-Venäjä, laillinen hallinto turvautui saksalaisapuun, toinen osapuoli oli Pietarissa perustettu Leninin ristimä Suomen Sosialistinen Työväentasavalta ja jonka rauha solmittiin 1920 Leninin, Stalinin ja emigranttipunikkien kanssa. Presidentti peräänkuulutti rehellisyyttä - tuo nimi ei kerro riittävästi sodan historiallisista asetelmista ja ajoittumisesta. Eikö Muistovuosi-hanke voisikin käynnistää kansallisen nimisovintoprojektin

Sodalle 1918 voisi jo antaa oikean yksilöivän erisnimen. Osapuolet itse ovat kutsuneet tätä ulkosisällissotaamme milloin miksikin, samaten jälkipolvet. Kaikki eivät ole koskaan hyväksyneet kaikkia nimiä. Sisällissota ja kansalaissota niminä ovat vähän kuin antaisit kissalle nimen Kissa. Paitsi että tässä tapauksessa ei kyseessä edes ole tarkkaan ottaen kissa, koska tuo sota ei oikeasti ollut sisällissota kuin yhdestä tosin merkittävästä näkökulmasta. Yksi yleisesti hyväksytty neutraali nimi oppikirjoihin ja viralliseen käyttöön olisi jo paikallaan - nimi 'sisällissota' ei osuvuudessaan ja objektiivisuudessaan liene kiistatta paras kaikkien meidän tähän asti kuulemistamme.
 
'Punavalkosota' sitä vastoin on lyhyt ja osuva helposti ymmärrettävä nimi, joka kattavan kuvaavana ja objektiivisena myös luontevan intuitiivis-käsitteellisesti kiinnittää tapahtuman oikeaan historiakontekstiinsa, mitä taas yleistermiksi missä ja koska tahansa miellettävä sana 'sisällissota' ei tee eikä 'kansalaissota' liioin. 

Muitakin sisällissotiahan on ollut, kuten Venäjän sisällissota 1917-22, jonka osaseurannainen ko. sotakin osaltaan oli,  tosin erilaisin lopputulemin Suomen Sosialistisen Työväentasavallan jäätyä meillä 1918 onneksi  tappiolle. Tuo Venäjän sota oli oikeastikin sisällissota, mitä Suomen 1918 sota oli vain osittain. Ja Suomessakin on käyty myös aiemmin sisällis/kansalaissotana esimerkiksi nuijasota

Sana 'kapina' toisi nimeen mukaan sosiaalisen ulottuvuuden, mutta ei ota lainkaan kantaa geopoliittiseen asetelmaan. 'Luokkasota' kertoisi paljon mutta kapeasta näkökulmasta. 'Punakapinakin' on nimenä tarkempi kuin 'sisällissota', mutta sekin voisi sekoittua vaikkapa läskikapinaan 1922.  

Edelleen sodasta 1918 voi käyttää kaikkia tuttuja nimiä, mutta osa niistä on epätarkkoja tai yksipuolisia ja ehkä tosiakin vain yhden osapuolen näkökulmasta. 'Vapaussota' on yksi tosimpia nimiä sisältäessään ex-emämaasta irtautumisaspektin, mutta se ei kaikkien mielestä 'tunnelmallis-mielikuvallisesti' tue sitä faktaa, että vangitut molemmin puolin kokivat liki neuvostoliittolaista raakuutta aitoon veljessotaperinnetyyliin. Toisaalta kaikki lienevät taistelleet vapauden puolesta, miten sen sitten näkivätkin. Itsenäistymis- tai irtaantumissota olisivat neutraalimpia versioita. Puna-valko -asetelmainen sota se joka tapauksessa oli kaikkien mielestä?

Nimiehdotuksen 'punavalkosota' taustalla on perusteellista aiempaa pohdintaa, jonka edellinen kehitysvaihe olivat Suomen 1918 lähtökohtasota, perustamissota, irtautumissota tai osajakosota. - Nimi 'punavalkosota' sanana myös arvottaa sodan molempien osapuolten taistelijoita yhtäläisen puolueettomasti, olivatpa he suomalaisia tai ulkomaalaisia. Uhreja ja viattomia siviilejä nimi punavalkosota kohtelee tasa-arvoisesti niin ikään. 

Sodan osapuolet ovat nimessä sekä puolueettomasti aakkosjärjestyksessä että objektiivisesti aloittajajärjestyksessä. Itse sotaosapuoliahan oli kaksi juuri noiden värikoodien mukaisesti, vaikka kaikki eivät olleetkaan välttämättä aatteellisesti sitoutuneita tai itse puoltaan valinneitakaan. Myös ulkomaalaisvahvistukset toimivat leimallisesti jommankumman osapuolen tukena. 
 

- Vaikka kaikki arvet ja haavat eivät olisikaan vielä unohtuneet, on jo aika viimeistenkin antaa anteeksi! Ollaan rehellisiä, mutta miksi "muistella" sadan vuoden takaisia (muka) omakohtaisesti eläytyen ja/tai jälkijättöisellä katkeruudella? Voidaan kai hyväksyä ajatus, että kukaan ei osallistunut tuohon pitkälti ulkoisten voimien lietsomaan sotaan 'pahuuttaan', vaan olosuhteitten viemänä tai vilpittömässä uskossa parempaan oikeuteen kuin vastapuolen tarjoama. 

Punakaartit olivat vilpittömän sosiaalisen oikeudenmukaisuusvakaumuksensa lisäksi tuon historianhetken globaalin aseellisen vallankumoustrendin omaksuttuaan eräänlainen oman aikansa ISIS. Ei siihenkään mukaan harhautettuja tai edes aktiivisempia isis-taistelijoita jälkeläisineen tulla syyllistämään kapinasta enää vuosikymmenten kuluttua, kun heille on annettu mahdollisen rangaistuksen jälkeen kotiinpaluuoikeus. Nykypohjoismaisen rauhanajan kulttuurin mukaisesti emme myöskään langeta rangaistuksena kuolemantuomioita piikkilankaleireillä valkokaartin tapaan, vaikka sellainen olisikin tätä päivää mm. Lähi-idässä. 

Nyt Suomen punavalkosodan 1918 satavuotismuistovuonna voimme ja meidän pitää tarkastella oman historiamme tapahtumia kiihkottomasti. Osoittakaamme presidentin uudenvuodenpuheessaan peräänkuuluttamaa rehellisyyttä nimeämällä myös kipukohtiamme oppikirjoissa ja virallisissa yhteyksissä asiallisen osuvasti. 

Valtioneuvoston kanslian Muistovuosi-hanke voisi lopulta johtaa nimisovintoprojektia yhden yhteisesti hyväksyttävän objektiivisen erisnimen valitsemiseksi jatkokeskusteluun monien subjektiivisten näkökulmaosatotuusnimien tai vain yhden osapuolen käyttäminä värittyneiden (vapaus/luokkasota/vallankumous/itsenäistymis...) ja puutteellisesti kuvaavien tai harhauttavien yleisnimien kansalaissota ja sisällissota lisäksi. Oppikirjantekijöillä, tutkijoilla ja valtionhallinnolla on ymmärrettävä intressi valita virallisempaan käyttöön ko. sodalle 1918 jokin mahdollisimman neutraali nimi, joka ei yksipuolisena loukkaisi tai pahoittaisi kenenkään mieltä. Useimmilla merkittävillä sodillahan on jokin osuva erisnimi, mikä helpottaa monella tapaa historian hahmottamista. Edelleen kirjoitamme suomen kielessä sotien nimet pienellä alkukirjaimella, mikä kuvastaa mm. kiihkottomuuttamme.

- Mitä nimiä ehdottaisitte jatkoon punavalkosodan lisäksi?



P.S.  Jos nimineutraalius vietäisiin äärimmäisyyksiin, voitaisiin punavalkosodan osapuolet vielä jättää nimeämättäkin, esimerkiksi: kaksivärisota 1918. - Sekin olisi osuvampi ja rehellisempi nimi kuin 'sisällissota' tai 'kansalaissota', jotka ovat yksilöimättömiä yleisnimiä ja harhaanjohtavia rajatessaan Saksan ja Venäjän osallisuuden ulos. 'Kaksivärisodassa' mukaan tulee myös mielikuvia ns. värivallankumouksista. Kuitenkin edelleen kaikkein paras koskaan esitetty vuoden 1918 sodan luonteenmukainen yksilöivä neutraalinimiversio on punavalkosota.

P.P.S. Punavalkosodan 1918 rauhasta sovittiin lopullisesti naapurimaan ja punikkiemigranttijohdon kanssa Tartossa 14.10.1920. Tässä rauhansopimuksessa Suomi-neito sai epäselvyyksien jälkeen kv. tunnustetut lailliset  ja edelleenkin ainoat oikeat rauhanomaisesti sovitut rajansa, mihin tämänkin keskustelun on väistämättä jossain vaiheessa Tarton rauhan satavuotisjuhlapäivää 14.10.2020 valmisteltaessa kiinnitettävä huomionsa. 

 

Lue myös: 

Veikko Huuska: Venäjän toimeenpaneva keskuskomitea hyväksyi Suomen itsenäisyyden 4.1.1918

SUOMI 100 -juhlapöhinä jatkuu vuoteen 2020 uuden logon alla! 

- Suomen 1918 lähtökohtasota, perustamissota, irtautumissota tai osajakosota? 

"Sisällissodan" 1918 rauha solmittiin Neuvosto-Venäjän johdon kanssa 14.10.1920 

Ohto Manninen ja Suomen itsenäistymispäivien 6.12.1917 - 14.10.1920 kuvasto 

Yleistiedonhuoltoa Suomineidon luomurajoista ilman rihmankertämää ennen Molotov-Ribbentrop-liittouman joukkoahdisteluja ja pakkosilvontaa luvattomine amputointeineen 1939-44 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Ei vanhaa sotaa tarvitse uudelleen nimetä. Oikea nimi riippuu näkökulmasta, jonka siihen haluaa ottaa. Neutraalein lienee sisällissota tai kansalaissota. Valkoisille se oli vapaussota - isoisäni (s. 1875) kutsui sitä punakapinaksi - punaisille luokkasota.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Olet muuten oikeassa, paitsi että sisällissota tai kansalaissota eivät voi olla jonkin tietyn sodan nimi. Vuosiluku tarkentaisi vähän mutta Suomen vuoden 1918 olennaisesti myös kansainvälinen sota ei ollut sisällissota kuin osaltaan. Siksi punavalkosota olisi paras koskaan esitetty riittävän erittelevänä ja objektiivisena.

Nyt itäisi löytää sodan nimi enemmän kuin yhden osapuolen näkulmasta. Kansalais/veljessotien osapuolten omat narratiivit ja käyttötermit ovat yleensäkin yksipuolisia. Totuudellisia ne ovat ehkä vain omasta näkökulmasta, tilannekohtaisesti akuutissa ja usein myös propagandistisesti omaksutussa katsannossa (vrt. 'oopiumsota', Ukrainan/Donetskin Kansantasavallan 'sisällissota', 'vapautussota') - joskus vuosisadasta toiseenkin käytettyinä.

Neutraali ja sodan luonnetta kyllin kattavasti kuvaava ilmaus on useinkin kypsynyt vasta jälkikäteen ajan kanssa. Suomen talvisodan ja jatkosodan nimet ovat olleet tässä mielessä 'helppoja' ajallisten ja loogisten seuraussuhteittensa vuoksi (mikä nimi muuten kuvaisi koko sota-ajanjaksoa 1939-44 [Suomihan oli lainmukaisesssa sotatilassa yhtäjaksoisesti 31.11.1939 - 26.9.1947] - Suomen suuri isänmaallinen puolustussota?).

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Sotien nimet syntyvät aina jälkeenpäin. Ei talvisotaakaan kutsuttu sillä nimellä vielä sodan kuluessa vaan vasta sodan päätyttyä.

Jatkosotaa kusuttiin 1941 sodan alkuvaiheessa "kesäsodaksi", siis niinkuin talvisodan vastinpariksi, eikä uskottu että se jatkuu kesää pitemmälle. Miehille luvattiin, että sadonkorjuuseen mennessä Venäjä on lyöty ja sota loppuu ja päästään kotiin.
Kukapa olisi voinut uskoa, että sota kestää vielä 3 kesää?

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Kapinaksi sitä aikoinaan yleisesti kutsuttiin.

Ja osapuolten nimityksistä puheen ollen, 1912 syntynyt mummoni sanoi: "Minä olen tottunut sanomaan "punikit ja lahtarit".

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tietenkin vuosiluku 1918 on liitettävä mukaan silloin kun asiayhteydestä ei käy ilmi, mistä sodasta puhutaan.

Jos sotien nimiä ryhdytään keksimään jälkikäteen uudelleen, se homma on jatkuvaa. Jokainen sukupolvi nimeäisi sodat - ja muut nimetyt historialliset tapahtumat - uudelleen. Pitäisikö esimerkiksi Puunilaissodat tai ensimmäinen maailmansota nimetä uudelleen - jälkimmäinen esimerkiksi sillä perusteella, että se ei koskenut koko maailmaa.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Sodalle 1918 voisi jo antaa oikean yksilöivän erisnimen. Osapuolet itse ovat kutsuneet tätä ulkosisällissotaamme milloin miksikin, samaten jälkipolvet. Kaikki eivät koskaan ole hyväksyneet kaikkia nimiä. Sisällissota ja kansalaissota niminä ovat vähän kuin antaisit kissalle nimen Kissa, paitsi että tässä tapauksessa ei kyseessä edes ole tarkkaan ottaen kissa, koska tuo sota ei oikeasti ollut sisällissota kuin yhdestä näkökulmasta.

Yksi yleisesti hyväksytty nimi olisi jo paikallaan - punavalkosota 1918 on kai osuvuudessaan ja objektiisuudessaan kiistatta paras kaikkien meidän tähän asti kuulemistamme?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Kontributööri tuolla facebookissa pähkäili, onkohan kukaan koskaan miettinyt miksi ko. sotaa sanottaisiin jos punaiset olisivatkin voittaneet?

- Onkos tuossa jotain miettimistä? Saman mallin mukaan kuin punaisten voittaman Venäjän sisällissodan 1917-22 jälkeen on tehty, ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_si...

Nyt Suomessa keskusteltaisiin pitäisikö Tammikuun suuren vallankumouksen nimeä muuttaa vai unohtaa koko sota, mitä Putin yrittääkin. ;)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vapaussota lienee tapahtumien osuvin ja oikutetuin kuvaus. Vapaus Neuvosto-Veenäjästä ja vapaus kommunismidiktaruurista.

Sana fasismikin ymmärretään usein tarkoituksella väärin ja oikeistolaiseksi ilmentymäki, vaikka ns. fasismin isä Benito-Setä Mussolini oli varsin tarmokas vasemmistolainen työväen ja mustapaitojen johtaja vasemmistolaisin opein.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

'Vapaussota' on tosiaan yksi tosimpia nimiä sisältäessään ex-emämaasta irtautumisaspektin. Itsenäistymis- tai irtaantumissota olisivat neutraalimpia versioita. Mutta nyt peräänkuulutetaan niin objektiivista ja neutraalia nimeä ettei se loukkaisi ketään tai mieltä pahoittaisi. - Vapaussota-nimi ei myöskään 'tunnelmallisesti' kuvaa sitä, että vangitut molemmin puolin kokivat liki neuvostoliittolaista raakuutta. Puna-valko-sota se kuitenkin oli kaikkien mielestä.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Lähettikö Neuvostoliitto tosiaan aseapua merkittävästi Suomeen 1918?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Tuon nimistä valtiota ei vielä tuolloin ollut, Keijo . Historiankirjoista kyllä selviää, mistä punikit saivat aseensa.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Kopioin väärin olisi pitänyt olla Neuvosto-Venäjä josta sai aseapua?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #10

Suomen Sosialistisen Työväentasavallan nimenkin päättänyt Lenin ja kansallisuusasiainkansankomissaari Stalin eivät tarjonneet punikkikapinallisliittolaisilleen pelkkää lämmintä kättä tyyliin 'Finljandian asia on mjeidan'... ;)

Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialistinen...

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Tästä Neuvosto-Venäjän aseavusta ei ole paljon kirjoitettu ja se tuli uutena minulle.
Saksan sotilaiden Suomeen tulo on moneen kertaan esitetty ei tosin Suomea pelastamaan kuten ei jatkosodassakaan.

Tänään luotamme taas ulkopuoliseen suurvaltaan ja kuitenkin olemme aina itse joutuneet hoitamaan asiamme.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Kommunisteja ja natseja ja kaikkia venäläisiä parempiakin apumahdollisuuksia on. Valitettavasti niitä ei ollut käytettävissä 1939-44.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen olisi taas 1939 tilanne.
USAlla ei ole intressiä kuten Saksalla aikanaan, olisi liian vaarallista Manhattanille.
Onneksi elämme rauhallisimpia aikoja minun elämässäni.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #20

Topic vähän rönsyilee, mutta Saksan intressi 1939 näkyi Molotov-Ribbentrop-liittolaisuudessa Neuvostoliiton kanssa. Suomen liittoutumattomuus 1939 ei todellakaan koitunut siunaukseksemme. Saksa esti Stalinin mieliksi avun tuloa Suomelle, jotta maamme venäläis-anschluss varmasti onnistuisi Stalin-Hitler-etupiirisopimuksen 23.8.1939 mukaisesti.

USA oli tuolloisen maailman kuljetustekniikoiden mitassa ihan liian kaukana ehtiäkseen Suomen avuksi talvisodassa, joten siellä valmisteltiin suomalaisten asuttamista maanpakoon Alaskaan neuvostofasistien miehityksen alta 1939-40, ja vielä uudelleen 1944. Nykyisin teknologia on globaalisti toimivaa, ja Natokin on läsnä ihan tuossa lähellä kaiken aikaa turvaamassa jäsenkansakuntiaan mm. Baltian maissa - ne kyllä muistavat, mitä oli joutua ryssänliittolaisiksi (yya 1940).

Ryssänliittolaisuuttahan meillekin 1939 suosittelivat vuoden 1918 punavalkosodan kellokkaina toimineet emigranttipunikit suur-Suomen Kansantasavallan 'presidentti' O.W. Kuusisen johdolla. ;) https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kansantasavalta

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #25

Hieno kertaus 1939 tapahtumista ja samalla miten nopeasti suurvallan johtajan pää kääntyy tarvittaessa 1940.
Suomen puolustuslaitos on toiminut pitkään hyvin ja taitaa olla ainoa johon voimme luottaa.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #25

Vielä kysymys mikä oli englantilaisten motiivi tulla Suomeen "auttamaan", en pysty muistamaan?
Oliko se estää Saksan vaikutus Suomeen kun Venäjän ja Saksan sopimus oli salainen?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #28

Tuohon vastaa varmaan joku asiantuntevampi, ei liene ollut kyse Petsamomme nikkelistä ellei pelkistä Suomineidon sinivalkoisista silmistä joita gentlemannikansa pyyteettömästi rientäisi kuivaamaan nenäliinan tipahdettua...

Raaka Tosiasioidentuntemusviisaus geopolitiikan siperianraastuvissa taitaa muistuttaa, että ellei ole nimet jäsenyyspaperissa, ei mikään liittokunta auta symppiksiäkään.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #29

Ei Hitlerin ja Stalinin paperilla ollut enää merkitystä 1940.
Meidän etunamme on USAn intressi Venäjän luonnonvaroista ja se on pysyvää luokkaa.
Tulemme saamaan aseita tarvittaessa puolustukseen onhan meillä luottoa historiasta siinä kun Ukrainallakin on luottoa aseiden ostoon kirjoittavat.

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä Vastaus kommenttiin #28

Englannin ja Ranskan motiivi tulla auttamaan talvisodassa oli osaltaan Ruotsin malmikenttien miehittäminen Saksan varalta.

Jatkosodassa Suomi oli Englannin vihollinen. Se julisti Suomelle sodan 6.12.1941 kun Mannerheim ei suostunut keskeyttämään hyökkäystä Itä-Karjalassa.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren Vastaus kommenttiin #34

Juuri näin. Jotta saamme tarvittaessa ulkopuolista apua on löydettävä joku jonka motiivi sopii meille, paperi ei ole paljonkaan arvoinen varsinkaan jos on kysymys ydinasevaltiosta. Pohjois-Koreakin tuntuu olevan turvassa mitä se nyt mielestämme tarkoittaakin.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #53

Raaka vanha tosiasioidentuntemusviisaus geopolitiikan siperianraastuvista taitaa muistuttaa niitä joiden maaperällä ei ole öljykenttiä, että ellei ole nimet jäsenyyspaperissa, ei mikään keskinäisen avun liittokunta auta, ei vaikka miten symppiksiäkään ulkopuolisia.

Käyttäjän PekkaOrava kuva
Pekka Orava

Punavalkosota 1918 kuulostaa sopivalta ja perustelut istuvat. Ehkäpä juuri uusi nimi lopettaisi tuon jouvan monikirjavan nimien käytön josta ensimmäiseksi nousee mieleen käyttäjän oma aatetausta ja vastakkain asettelu.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Jep. Kiva kun tunnistat pointin. Tuo nimi ei herätä suuria tunteita mutta yksilöi sodan asetelmineen riittävän hyvin niin, että luultavimmin kukaan ei pidä sitä kelvottomana tai vääränä (siis nimeä).

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#14
Punavalkosota ei ole neutraali, sillä se sisältää vastakkainasettelun.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Ei tosiasiallisesti, vai sisältääkö nimi Suomi-Ruotsi-maaottelu tarkoittamasi vastakkainasettelun? Toki se nimeää objektiivisesti vastakkaiset joukkueet, mutta ei sisällä nimenlausujan kannalta kannanottoa esimerkiksi jommankumman paremmuudesta eettismoraalisella mittarilla tai edes kamppailun oikeutuksesta sinänsä (vaikka toki itse rehellisyyden nimissä uskon kultahammashurrien aina käyttäneen saladopingia ja meillehän voitto on aina moraalisesti kuulunut ;)

Ehkä 'punavalkosota' ei ole täydellinen tai paras mahdollinen, mutta kaikista kuulemistamme nimistä se on ainut, jonka kaikki voivat kohtuudella hyväksyä: se kertoo mistä oli kyse eikä siinä ole mitään vikaa, puutteellisuutta tai yksipuolista, eikä asenteellista vastakkainasettelua.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #17

Toki maaotteluissa on kyse vastakkainasettelusta, mutta harvemmin siinä tapetaan ketään.

Punavalkosota sisältää nimenomaan vastakkainasettelun punaisten ja valkoisten välillä. Parasta olisi, jos koko sota vähitellen unohdettaisiin ja jätettäisiin sen käsittely historiankirjoittajille - nämä ottavat usein tietyn senteen ja käyttävät jatkossakin siihen viittaavaa nimitystä.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #19

"Parasta olisi, jos koko sota vähitellen unohdettaisiin ja jätettäisiin sen käsittely historiankirjoittajille - nämä ottavat usein tietyn senteen ja..."

- Presidentti taisi olla toista mieltä, kun peräänkuulutti rehellisyyttä eikä rajannut keskusteluedellytyksiä yksin wirallisille hymistelijöille. Huono historioitsija muuten sellainen, joka aloittaa tarkastelunsa lähtökohtaisesti _asenteella_ ihan kohteen nimeämistä myöden. ;)

Jos nimineutraalius vietäisiin äärimmäisyyksiin, voitaisiin punavalkosodan osapuolet vielä jättää nimeämättäkin: kaksivärisota 1918. - Sekin olisi osuvampi ja rehellisempi nimi kuin 'sisällissota' tai 'kansalaissota', jotka ovat yksilöimättömiä yleisnimiä ja harhaanjohtavia rajatessaan Saksan ja Venäjän osallisuuden ulos. 'Kaksivärisodassa' mukaan tulee myös mielikuvia ns. värivallankumouksista.

Kuitenkin edelleen kaikkein paras koskaan esitetty vuoden 1918 sodan yksilöivä neutraalinimiversio on punavalkosota, ja oikeasti sinäkin olet kai samaa mieltä?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #24

Presidentillä on oma mielipiteensä ja samoin minulla.

Vuoden 1918 sisällissota tai vuoden 1918 kansalaissota ovat aivan neutraaleja ja tunnettuja nimityksiä. Sellainenkin sota tunnetaan kuin Suuomen sota eli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809. Tällä nimelllä on pärjätty tähän asti.

Kaksivärisota on lähinnä vitsi, joten ei siitä sen enempää. Myös punavalkosota antaa ymmärtää, että se käystiin värien kesken.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #30

Hatut ja myssytkin joskus skabailivat. Läskikapinassa neito kiloja vastaan vai? Oopiumsodassa barbituraatit piristeitä vastaan vai mitensenyt...

Suomen sodassa Venäjä ja Ruotsi sotivat Suomesta. Oolannin sodassa oli Ahvenanmaa jotenkin alueellinen nimittäjä, vrt. Lapin sota ja Krimin laiton miehitys. Punavalkosodassa sodittiin niin monesta asiasta, että nimessä on käytännöllisinta ja kuvaavinta kertoa lyhyesti sodan kaksi osapuolta, puna- ja valkosellaiset. Vallanjakosota 1918 olisi yhtä mutta vain yhtä asiaa kuvaava nimi. Mistä lie hatut ja myssyt riidelleet, sulastako?

Sotien nimissä pyritään lyhyyteen tai helppoon muistettavuuteen ja viittaamaan ja johonkin sodan tunnistettavaan olennaiseen ominaisuuteen. Eikä se tutkijapiireissä kuulemma voi olla vain yhden osapuolen yksipuolisesti hyväksymä, eikä myöskään saa olla harhauttava.

Sisällissota ko. sota ei ollut kuin osaksi. Suomen ulkosisällissodassa 1918 oli alkuunpanijana ja punaisten aseistajana Venäjä ja laillisella puolella Saksa. Venäjän aidossa sisällissodassa 1917-22 (josta eronnut alasäie punavalkosota 1918 oli) oli punaisten ja valkoisten lisäksi osapuolena myös mustat ja vihreät. Varmaan silloisesta näkökulmasta lähtien meilläkin monilla oli 'hyvä' syy uskoa että Suomen Sosialistisen Työväentasavallan perustaminen Pietarissa 1.3.1917 toisi helpotuksen vastaitsenäistyneen maan köyhälistölle asevoimin, joten Venäjän vaikutus näkyi koko sodan ajan eikä vain alkuunpanijana lokakuun vallankumouksessa (7.11. Suomessa venäläismatruusit murhasivat Alfred Kordelinin) ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialistinen...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

SISÄLLISOTA on jo vakiintunut nimi, jota historiantutkijat yleisesti käyttävät vuoden 1918 sodasta. Se kuvaa sodan olemusta parhaiten, sotahan käytiin pääosin suomalaisten kesken, jo itsenäistyneessä maassa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

VAROITUS! Seuraa trollaamista. VAROITUS!

"Punavalkosota" asettaa punaiset pysyvästi valkoisen osapuolen edelle, joten nimeä ei voida hyväksyä ainakaan sataan vuoteen. Vai kykeneekö nimen keksijä osoittamaan perusteeksi aakkosjärjestyksen; en usko.

Maaotteluasetelma Suomi-Ruotsi kääntyy tämän tästä ympäri kotijoukkueen vaihdellessa, joten se on ratkaisevasti neutraalimpi kuin (pysyväksi ehdotettu) punavalkoisuus.

VAARA OHI! Trollaaminen päättyi. VAARA OHI!

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Jep. Kiitti näinä hybridipottuilunpäivinä alati tuikitarpeellisista varoituksen sanoista ;)

Käyttäjän eskosarkanen kuva
Esko Sarkanen

Suomen vapaussota 1918
Sosialistien vallankumoushalu johti 27.-28.1.1918 vallankaappaukseen. Punaisten kaappaus onnistui Helsingissä ja eteläisessä Suomessa. Kaappaukseen vaikutti tuntuvimmin Venäjän bolshevikkien esimerkki. Venäläiset sotilaat antoivat myös merkittävää sotilaallista tukea punaisille.

Vapaussota alkoi Viipurissa punaisten laukauksilla. Laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Gustaf Mannerheim määräsi 28. tammikuuta aloitettavaksi venäläisten aseistariisunnan Pohjanmaalla. Karjalassa oli aseistariisunta aloitettu ilman ennalta laadittua suunnitelmaa jo 23. tammikuuta.

Saksassa koulutuksensa saaneet suomalaiset jääkärit saapuivat Vaasaan helmikuun lopussa: valkoiset saivat sotatoimissa vähitellen aloitteen haltuunsa. Punaisten voimat lyötiin Tampereen seudulla maalis-huhtikuun vaihteessa. Tampereen valtaus oli suurin Pohjoismaissa käyty taistelu, jossa punaiset menettivät lähes 2 000 miestä, tuhansia haavoittuneina ja noin 11 000 vankeina. Valkoisten menetykset olivat noin 600 kaatunutta.

Huhtikuun alussa Hankoon saapunut saksalainen Itämeren divisioona valloitti Rüdiger von der Goltzin johdolla Helsingin kuukauden puolivälissä ja Loviisassa maihin noussut eversti von Brandensteinin prikaati valtasi Lahden kaupungin toukokuun 2. päivänä, jolloin lännestä vetäytymässä olleet punaiset jäivät saarroksiin. Lahden valtauksen jälkeen saksalaiset eivät enää osallistuneet vapaussodan taisteluihin.

Valkoiset valloittivat Viipurin huhtikuun lopussa ja viimeiseksi Inon linnoituksen 15. toukokuuta. Sota päättyi 16. toukokuuta, jolloin valkoinen armeija marssi ylipäällikkönsä johdolla Helsingin voitonparaatissa.

Vapaussodan kiivaimpia taisteluita käytiin Tampereen lisäksi muun muassa Länkipohjassa, Orivedellä, Antrean rintamalla ja Raudussa.

Tässä siis taisteltiin ainoastaan isänmaan vapaudesta virallisen hallituksen puolesta.

Kaikki muu on suomettunutta höpinää.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Mutta 'tutkijoilla' on ihan hyväksyttävä intressi valita käyttöön jokin mahdollisimman neutraali (ei yksipuolisena loukkaa tai pahoita mieltä yms.) nimi ko. sodalle, ja siinä mielessä nimet sisällissota ja kansalaissota ovat todella huonoja, koskapa ne sulkevat olennaisen ulkovaltojen osuuden tyystin pois ja ovat yleisnimiä eivätkä yksilöiviä tietyn sodan erisnimiä. Vapaussota on oikea hyvä nimi, mutta tutkijakäyttöön voisi suositella aivan ylivetoa punavalkosotaa 1918.

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

On tavanomaista, että ulkovallat sekaantuvat sisällisotiin. Siinä mielessä jo vakiintunut 'Sisällisota' sopii hyvin käyttöön. Täällä oli saksalaisia, ruotsalaisia ja venäläisiä sotimassa. USA:n sisällisodassa 1861-65 Konfederaattia tuki Britannia.

Espanjan sisällissotaan 1936-39 osallistui lukematon määrä maita. Silti sitä kutsutaan sisällissodaksi. Suomalaisia taisteli siellä molemmilla puolella, hallituksen ja kapinallisten. Saksan ilmavoimat pommittivat hallituksen puolella olleita kaupunkeja, tuhosivat mm. Guernican.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Punavalkosodan osapuolet voitaisiin nimen äärimmäiseen neutraaliuteen pyrkiessämme vielä jättää nimeämättäkin, esimerkiksi 'kaksivärisota 1918'.

Kuitenkin: vuoden 1918 sota oli sisällissodan ja emämaastairtautumissodan lisäksi vaikka mitä muuta. Myös aatteenlevittämissota ja sosiaalisen oikeudenmukaisuudentavoittelusota, mikä sekin vivahdeaspekti sisältyy nimeen punavalkosota 1918, muttei oikein 'kaksivärisotaan'. Vaikka punakaartit näin jälkikäteen ajatellen olivatkin aikansa ISIS, niin rivitaistelijat uskoivat asiaansa ja sen oikeudenmukaisuuteen. "Ei muuta herraa olekaan kuin kansa kaikkivaltias". - Ja se Kansan jumalansana oli Lenin, jonka opit hän luki ja sovelsi Marxin Pääomasta. Marx taas oli hävinnyt omat ja vaimonsa rahat Lontoon pörssissä ja päätti kostaa maailmalle kirjoittamalla tuon uuden 'mustan raamattukoraanitalmudin'...

Suomen ulkosisällissodassa 1918 oli alkuunpanijana ja punaisten aseistajana Venäjä. Venäjän sisällissodassa 1917-22 oli punaisten ja valkoisten lisäksi osapuolena myös mustat ja vihreät. Varmaan silloisesta näkökulmasta lähtien meilläkin monilla oli 'hyvä' syy uskoa että Suomen Sosialistisen Työväentasavallan perustaminen Pietarissa 1.3.1917 toisi helpotuksen vastaitsenäistyneen maan köyhälistölle asevoimin, ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialistinen...

- Edellä esitettyyn nojaten, edelleen kaikkein paras koskaan esitetty vuoden 1918 sodan yksilöivä neutraalinimiversio on kaiketi punavalkosota?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

LISÄKSI MUISTUTAN, että vasta syksyllä 1920 sovittiin lopullisesti ko. sodan rauhasta rintamalinjoineen naapurimaan ja myös punikkiemigranttijohdon kanssa. Tässä Tarton rauhansopimuksessa Suomi-neito sai lailliset kv. tunnustetut ja edelleenkin ainoat oikeat rauhanomaisesti sovitut rajansa, mihin tämänkin keskustelun on väistämättä jossain vaiheessa ennen satavuotisjuhlapäivää 14.10.2020 kiinnitettävä huomio
- https://histdoc.net/historia/tartto/WA1920-08-19a....
- http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Virhe! Tarton rauha 1920 ei ollut vuoden 1918 sisällissotamme rauhanteko. Siitä sodasta - kuten ei sisällisodista yleensäkään - solmittu ollenkaan rauhansopimusta. Toinen puoli vain hävisi.

Sisällisota päättyi virallisesti Mannerheimin voitonparaatiin 16.5.1918. Tuhannet hävinneet punaiset suljettiin vankileireille.

Tarton rauha 1920 oli Suomen ja Venäjän välinen sopimusjärjestely, jossa sovittiin maiden väliset rajat ja monet muut Suomen eroamisesta johtuneet asiat.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

" Tarton rauha 1920 oli Suomen ja Venäjän välinen sopimusjärjestely, jossa sovittiin maiden väliset rajat ja monet muut Suomen eroamisesta johtuneet asiat."

Totta, mm. se, ettei Suomen Sosialistinen Työväentasavalta https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialistinen... enää yritä palata valtaan Suomen alueella, joka määriteltiin 1920 pysyvästi tarkoin rajalinjoin https://histdoc.net/historia/tartto/WA1920-08-19a....

Ks. lisäselvitystä kysymyksiisi
- http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248774-s...
- http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248912-p...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Suomen nykyiset rajat sovittiin Pariisin rauhassa 1947 ja ne on solmittu rauhanomaisesti Suomen ja liittoutuneiden kesken. Ne ovat myös kansainvälisesti tunnustetut YK:ssa ja EU:ssa.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Höpsönpöpsön ja LOL!! Neuvostopropagandaa syötät! Hitlerin kanssa liittoutunut Stalin ryösti asellisesti ja kv. oikeutta vastaan sen minkä onnistui ryöstämään 1939-40 ja hyökkäsi sitten revanssina 1941 saadakseen loput.

Ei siinä suomalaisilta kysytty haluatteko luovuttaa vapaaehtoisesti maanne itäfasistisille maahantunkeutujille 1940 tai 1944 tai edes 1947, kun ryöstösaalis Stalinin saneluun taipuneiden kesken julistettiin de facto ryöstäjän omaisuudeksi, ks. Koulukarttaa korjattiin talvisodan jälkeen - luovutetut alueet jäivät Suomeen http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Tarton rauhansopimuksessa 1920 Suomi-neito sai lailliset kv. hyväksytyt ja ainoat oikeat rauhanomaisesti sovitut rajansa, ks. lähemmin yleistiedonhuoltoa Suomineidon luomurajoista ilman rihmankertämää ennen Molotov-Ribbentrop-liittouman joukkoahdisteluja ja pakkosilvontaa luvattomine amputointeineen 139-44 https://www.viestihopeat.fi/karttoja-1921-42

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

HUOM! Vastauksia useimpiin heränneisiin kysymyksiin:

Sisällissotia on viime vuosisatoina ollut monia - miksi meidän sotaamme 1918 pitäisi kutsua pelkällä osatotuus-yleisnimellä 'sisällissota'? Kissan nimeksi Kissa on huono varsinkin jos kyse on olennaisesti jostain muustakin kuin kissasta. Eihän nimi 'sisällissota' edes erotu Venäjän sisällissodasta (1917-22), jossa muuten ei aloittaja/lietsoja/aseistajaosapuolena ja lopettajana ja rauhansolmijana ollut olennaisesti ulkovaltoja kuten meillä, vaan vain punaiset, valkoiset, mustat ja vihreät venäläisosapuolet.

Vuoden 1918 sodan lietsoi ja aseisti ja sitä tuki Neuvosto-Venäjä ja lopetti saksalaisapu, toinen osapuoli oli Pietarissa perustettu Leninin ristimä Suomen Sosialistinen Työväentasavalta https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialistinen... ja rauhan solmivat Suomen kanssa 1920 Lenin ja Stalin ja emigranttipunikit
- https://histdoc.net/historia/tartto/WA1920-08-19a....
- http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248774-s...
- Meidän sotamme 1918 asetelmia kuvaa objektiivisesti sana punavalkosota, mikä on kaikin puolin hyvä erisnimi sodalle.

Vuoden 1918 sota oli paljolti Venäjän sisällissodan sivunäytös, jonka käynnistäjä oli lokakuun suuri vallankaappaus. Toki jo sen ensimmäisenä päivänä 7.11.1917 venäläispunamatruusit murhasivat Leninin kumouskutsusta Suomessa Alfred Kordelinin, mutta sota meillä alkoi vasta kahden kuukautta sen jälkeen kun Lenin oli tunnustanut itsenäisyytemme punikkiliittolaistensa yhteisen salajuonen kera, mikä virallistettiin sopimuksessa 1.3.1918 https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialistinen...

Kuten blogissa kerrotaan, punavalkosodan 1918 rauhasta sovittiin lopullisesti 14.10.1920 naapurimaa Venäjän Leninin ja Stalinin ja punikkiemigranttijohdon kanssa. Tarton rauhansopimuksessa Suomi-neito sai lailliset kv. hyväksytyt ja ainoat oikeat rauhanomaisesti sovitut rajansa, ks. lähemmin yleistiedonhuoltoa Suomineidon luomurajoista ilman rihmankertämää ennen Molotov-Ribbentrop-liittouman joukkoahdisteluja ja pakkosilvontaa luvattomine amputointeineen 1939-44 https://www.viestihopeat.fi/karttoja-1921-42

Oppikirjantekijöillä, tutkijoilla ja valtionhallinnolla on ihan hyväksyttävä intressi valita käyttöön jokin mahdollisimman neutraali (ei yksipuolisena loukkaa tai pahoita mieliä yms.) nimi ko. sodalle 1918, ja siinä mielessä nimet 'sisällissota' ja 'kansalaissota' ovat todella huonoja. Ne sulkevat olennaisen ulkovaltojen osuuden tyystin pois ja ovat yleisnimiä eivätkä yksilöiviä tietyn sodan erisnimiä. - Voit vaikuttaa neutraalin nimen valikoitumiseen, jos tuo wirallinen komiteatekele sisällissota ei tyydytä, osallistumalla neutraalisanakeskusteluun mediassa.

Useimmilla merkittävillä sodilla on tosiaan jokin osuva erisnimi, mikä helpottaa monella tapaa historian hahmottamista. Valtioneuvoston kanslian Muistovuosi-hanke voisi lopulta johtaa nimisovintoprojektia yhden yhteisesti hyväksyttävän objektiivisen erisnimen valitsemiseksi jatkokeskusteluun monien subjektiivisten näkökulmaosatotuusnimien (vapaus/kapina/itsenäistymis...) ja mitäänkuvaamattomien/harhauttavien/puutteellisten yleisnimien kansalaissota ja sisällissota lisäksi. - Mitä nimiä ehdottaisitte jatkoon punavalkosodan lisäksi?

P.S. Tarton rauha 1920 oli Suomen ja Venäjän välinen sopimusjärjestely, jossa sovittiin maiden väliset rajat ja monet muut Suomen eroamisesta johtuneet asiat, kuten se, ettei Suomen Sosialistinen Työväentasavalta enää yritä aseellisesti palata valtaan Suomen alueella, joka määriteltiin 1920 pysyvästi tarkoin rajalinjoin. Tarton rauhansopimuksessa Suomi-neito sai lailliset ja edelleenkin ainoat oikeat rauhanomaisesti sovitut rajansa, mihin tämänkin keskustelun on väistämättä jossain vaiheessa ennen satavuotisjuhlapäivää 14.10.2020 kiinnitettävä huomio http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Miksi ihmeessä sodalla pitäisi olla erisnimi?" - Että sen erottaisi toisista sodista, mikä taas auttaa hahmottamaan historiaa. Lisäksi hyvä nimi kuvaa napakasti kohdettaan. Sodilla on yleensä yksilöivä erisnimi, suomen kielessä sotien nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, mutta ne ovat nimiä silti. Sodan 1939-40 nimi esimerkiksi on talvisota, jatkosodan jatkosota, ja yhteensä niistä tulee ns. välirauhan kanssa Suomen suuri isänmaallinen puolustussota 1939-44.

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Sisällisotia on meillä ollut vain yksi, jos ei Nuijasotaa 1596-97 lasketa. Siinä mielessä Sisällisota-nimi sopii hyvin. Kellekään ei liene epäselvää, mistä sodasta on kyse.

Sotien nimet syntyvät aina jälkeenpäin. Ei talvisotaakaan kutsuttu sillä nimellä vielä sodan kuluessa vaan vasta sodan päätyttyä.

Jatkosotaa kusuttiin 1941 sodan alkuvaiheessa "kesäsodaksi", siis niinkuin talvisodan vastinpariksi, eikä uskottu että se jatkuu kesää pitemmälle. Miehille luvattiin, että sadonkorjuuseen mennessä Venäjä on lyöty ja sota loppuu ja päästään kotiin.
Kukapa olisi voinut uskoa, että sota kestää vielä 3 kesää?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Yess! Tapion kommentti jossa ei juuri ole moitittavaa. Nuijasota kuitenkin oli sisällissota sekin, ja erisnimi on hyvä löytyä 1918 sodallekin nyt jälkeenpäin - sovinnon hengessä.

Valtioneuvoston Muistovuosi-hanke voisi johtaa nimisovintokeskustelua?

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Presidenttiehdokkaat kertoivat Tampereen tentissä omat näkemyksensä myös vuoden 1918 sodan nimikysymyksestä, eikä juurikaan uusia näkökulmia esitetty. ks. https://www.aamulehti.fi/uutiset/kaipaan-yksinkert...

- Miten olisi punavalkosota 1918? Röttvittkriget ruotsiksi?

Toinen kotimainen ei ole paras kieleni, joten oikaiskaa jos meni väärin. Englanniksi varmaan kävisi The Red White War ja ranskaksi la guerre rouge blanche.

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Valkopesusota olisi siinä mielessä kuvaava, että sodalla pestiin punainen Suomi valkoiseksi.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Hirveän kallis ja raskas pesu - mutta kannatti kuitenkin (vrt. Venäjän ym. onnettomampi kohtalo verisine punapesuineen 70 vuodeksi ja yhäkin jatkuen).

Suomen Sosialistinen Työväentasavalta kesti vajaat 4 kk eikä meidän tarvinnutkaan täten muuttua neuvostotasavallaksi.

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä Vastaus kommenttiin #49

Kovin verinen se meidänkin sisällisodan valkopesu oli. Suhteessa väkilukuun Espanjan sisällisodan luokkaa. Varsinkin sodan jälkeissä vankileireissä kuolleisuus oli valtava. Lapsiakin kuoli paljon, telotettuina ja nälkään.

Jämsässä tapettiin yli 70 siviiliä, vaikkei siellä edes sodittu. Syyksi riitti työväenyhdistyksen jäsenyys, eikä aina sitäkään. Saaren Jallu ja Rummin Jussi saivat kyseenalaisen kunnian Jämsän valkoterrorista.

"Jämsässä tehtiin sisällissodan vuonna 1918 poikkeuksellisen verinen puhdistus, vaikka paikkakunnalla ei varsinaisesti käytykään sotaa. Missään muualla sotatoimialueen ulkopuolella ei ihmisiä surmattu niin perusteellisesti viikkojen, jopa kuukausien ajan. Hyvin erikoista on sekin, että murhat tapahtuivat kirkonmäellä, jopa kirkon tiloissa."
http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(11197)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #50

Kovin verinen se meidänkin punavalkosotamme oli, niin kuin olivat aidommatkin sisällissodat, kuten Venäjän 1917-22. Onneksi se vielä verisempi optio ei tuolloin meillä toteutunut.

Meillä ulkovaltojen osuus oli moninverroin ratkaisevampi kuin useimpien muiden maiden sisöllissodissa mm. jo sodan alkamisessa. Ilman Leninin kansainvälistä lietsontaa ja Venäjän aseapua sota kai ei olisi syttynytkään. Joka tapauksessa se oli punavalkosota kaikkien mielestä.

Jos Tapio et malttanut lukea koko blogiani, copypeistaan vielä tähän ne olennaisimmat pari kappaletta:

"- Vaikka kaikki arvet ja haavat eivät olisikaan vielä unohtuneet, on jo aika viimeistenkin antaa anteeksi! Ollaan rehellisiä, mutta miksi "muistella" sadan vuoden takaisia (muka) omakohtaisesti eläytyen ja/tai jälkijättöisellä katkeruudella? Voidaan kai hyväksyä ajatus, että kukaan ei osallistunut tuohon pitkälti ulkoisten voimien lietsomaan sotaan 'pahuuttaan', vaan olosuhteitten viemänä tai vilpittömässä uskossa parempaan oikeuteen kuin vastapuolen tarjoama.

Punakaartit olivat vilpittömän sosiaalisen oikeudenmukaisuusvakaumuksensa lisäksi tuon historianhetken globaalin aseellisen vallankumoustrendin omaksuttuaan eräänlainen oman aikansa ISIS. Ei siihenkään mukaan harhautettuja tai edes aktiivisempia isis-taistelijoita jälkeläisineen tulla syyllistämään kapinasta enää vuosikymmenten kuluttua, kun heille on annettu mahdollisen rangaistuksen jälkeen kotiinpaluuoikeus. Nykypohjoismaisen rauhanajan kulttuurin mukaisesti emme myöskään langeta rangaistuksena kuolemantuomioita piikkilankaleireillä valkokaartin tapaan, vaikka sellainen olisikin tätä päivää mm. Lähi-idässä.

Nyt Suomen punavalkosodan 1918 satavuotismuistovuonna voimme ja meidän pitää tarkastella oman historiamme tapahtumia kiihkottomasti. Osoittakaamme presidentin uudenvuodenpuheessaan peräänkuuluttamaa rehellisyyttä nimeämällä myös kipukohtiamme oppikirjoissa ja virallisissa yhteyksissä asiallisen osuvasti. "

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä Vastaus kommenttiin #51

Saksan osuus sisällissodassamme oli ulkovalloista merkittävin. Se oli AINOA säännöllinen armeijaosasto, joka sotaan osallistui. Saksan armeija nousi maihin Hangossa ja Loviisassa ja valloitti koko eteläisen Suomen Lahtea myöten. Valkoinen puoli olisi voittanut sodan ilman saksalaisiakin, mutta tietenkin sota olisi kestänyt kauemmin.

Saksalaisten kunniaksi on sanottava, että he eivät yleensä tappaneet vankejaan, toisin kuin valkokaarti, olivathan saksalaiset kokenutta ja koulutettua väkeä, jotka tiesivät vankien kohtelun kansainväliset säännöt.

Mannerheim vastusti saksalaisten tuloa, ja niinhän siinä kävi, että Saksa alisti Suomen vasallivaltiokseen 1918. Valkoarmeija alistettiin Saksan pääesikunnalle. Suomen kauppa- ja ulkopolitiikka alistettiin Saksan kontrolliin. Saksasta tilattiin jopa kuningas, jolla olisi ollut suuret valtaoikeudet, mm. oikeus nimittää suoraan 1/3 osa kansanedustajista. Kansa olisi sentään saanut vaaleilla valita 2/3 osaa!

Onneksemme Saksan demarien onnistunut vallankumous marraskuussa 1918 kaatoi keisarikunnan ja Saksa joutui vetämään joukkonsa Suomesta.

Suomen vallankumous oli saksalaistyyppinen, ei bolsevistinen kuten Venäjällä. Saksassa siitä seurasi liberaali Weimarin tasavalta. Suomen punaiset suunnittelivat sveitsiläistyyppistä kantonijärjestelmää, jossa olisi käytetty kansanäänestyksiä.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #52

Pidätkö siis valkoisten voittoa käytännössä saksalaistyyppisenä vallankumouksena? Noh, saattoi ollakin, en ota kantaa - mutta se on kaikille päivänselvää, että vältimme joutumast Neuvosto-Venäjän/Neuvostoliiton osaksi, kun onnistuimme lyömään punikkihallinnon johtamanja Leninin ristimän Suomen Sosialistisen Työväentasavallan toukokuussa 1918 https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialistinen... - Silloinhan myös Lenin ja Stalin olivat sosialidemokraatteja (bolshevikkisiipeä) kuten suomalaispunikitkin, ja sana kommunisti tuli käyttöön myöhemmin.

Jos punikkivaltio olisi voittanut 1918 (tai koko Suomi miehitetty 1939-44), ei suomalaisia ja Suomea pian enää olisi ollut ainakaan täällä päin maailmaa, vaan ajelehtisimme pitkin suurta entistä neuvostomaata arvuutellen juuriamme...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä Vastaus kommenttiin #55

Toteutumatonta historiaa on mahdoton ennustaa. Joka tapauksessa punaisten hallitus ei ollut missään tapauksessa luopumassa Suomen itsenäisyydestä. Vastahan se oli saatu vuosien toiminnan jälkeen. Punaisten hallituksen neuvottelut Leninin kanssa olivat hyvinkin kireitä. Kun Lenin ehdotti Kannaksella Venäjän rajalla olevan Inon siirtämistä Venäjän haltuun, oli vastaus: Suomen valtioaluetta ei pirstota!

Sosialidemokraatit olivat olleet johdonmukaisesti itsenäistymisen kannalla silloinkin kuin oikeistossa ei asiasta oltu yksimielisiä. Porvarien liikemiessiipi oli itsenäistymistä vastaan, koska sille oli idänkaupaa hyvin tärkeää. Suomihan oli saannut takaisin täyden autonomiset oikeudet maaliskuun vallankumouksen seurauksena ja se riitti liike-elämälle. Porvaristo kaatoi eduskunnassa (Venäjän Kerenskin tuella) itsenäisyyteen tähtäävän valtalain heinäkuussa 1917.

Suomen 1918 vallankumous ei ollut bolsevistinen, heitähän oli Suomessa vähänlaisesti, jotkut Rahjan veljekset mm.
Kansanvaltuuskunnan perustuslakiehdotuksesta ilmenee tavoite sveitsiläistyyppisestä hallintojärjestelmästä.

Onneksemme NL ei miehittänyt Suomea talvisodan eikä jatkosodankaan lopulla, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

SUMMA SUMMARUM: Sekä suomalaiset että venäläiset 'punaiset' olivat sodan toinen osapuoli, ja suomalaiset ja saksalaiset ja ehkä ruotsalaisetkin 'valkoiset' toinen osapuoli. Värikoodit sisältävät myös totuuden valtiollisista ulkomaalaisvahvistuksista - punainen valtakunta oli tunnetusti 'työläisten isänmaa' Neuvosto-Venäjä ja sen liittolainen Suomen Sosialistinen Työväentasavalta. Valkoinen osapuoli koostui kaikista laillisen hallinnon tukijoista.

Oppikirjantekijöillä, tutkijoilla ja valtionhallinnolla on ymmärrettävä intressi valita virallisempaan käyttöön ko. sodalle 1918 jokin mahdollisimman neutraali lyhyt ja ytimekäs nimi, joka ei yksipuolisena loukkaisi tai pahoittaisi kenenkään mieltä:

Valtioneuvoston kanslian Muistovuosi-hanke on linjannut käyttävänsä terminä sisällissotaa tai Suomen sisällissotaa (aiemmin vuosikymmeniä käytettyä 'kansalaissotaa' korvaamaan vakiinnuttaen).
– Se on yleisilmaus, joka on tutkijapiireissä laajasti käytössä, pääsihteri Pekka Timonen perustelee (myös Suomi100-hankkeen pääsihteeri),ks. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3787318/Valtioneu...

Tässä neutraaliusmielessä nimet 'sisällissota' ja myös 'kansalaissota' ovat kuitenkin huonoja. Ne sulkevat olennaisen ulkovaltojen osuuden tyystin pois ja ovat yleisnimiä eivätkä yksilöiviä tietyn sodan erisnimiä. Lisäksi mm. syyllisyysnäkökohta kuulostaisi jäävän niissä yksin Suomen kansalaisten kannettavaksi sisäisesti, vaikka sodanlietsónta- ja aloittajasyyllinen ja aseistaja oli merkittävimmin Lenin&Stalin eli Venäjä, ja Saksa autteli sekin, ehkä myös osallistui joihinkin ylilyönteihin. Sodan osapuolet esitetään nimessä 'punavalkosota/röttvittkriget' sekä puolueettomassa aakkosjärjestyksessä että objektiivisessa aloittajajärjestyksessä.

- Voit ehkä vaikuttaa neutraalin nimen valikoitumiseen, jos tuo wirallinen komiteatekele sisällissota ei tyydytä, osallistumalla neutraalisanakeskusteluun sinnikkäästi mediassa. Viranomaisten/valtiovallan tekemät valinnat tulkitaan virallisiksi termeiksi, ja sitä ne ainakin ovat. Ei valtioneuvoston kansliaa tai muitakaan juuri kiinnostane mitä nimeä sinä tai minä suostumme yksityisesti käyttämään vuoden 1918 sodasta. Kyse on nyt siitä mitä nimeä tuosta sodasta käytetään vastedes oppikirjoissa ja valtiovallan virallisissa puheissa: vaihtoehtoina on vain 50 vuotta käytössä ollut kansalaissota ja uusi sisällissota, ja ehkä jos hyvin käy myös punavalkosota tms. meidän keksimämme uusi hyvä neutraali nimi. Tyydytkö siis 'sisällissotaan' vai et?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset