*

Retoriikan kyseenalaistuksia ulkoasiainSuomintaa totta, faktaa ja pravdaa punniten

- Suomen 1918 lähtökohtasota, perustamissota, irtautumissota tai osajakosota?

  • Sota 1918 oli yksi osa Suomen itsenäistymisprosessia 1917-1920
    Sota 1918 oli yksi osa Suomen itsenäistymisprosessia 1917-1920

Presidentti kehotti rehellisyyteen "sisällissotaa" tarkasteltaessa. Nyt sananselittäjät muuntelevat termien merkitystä: "Sisällissota sanana peilaa myös ulkovaltojen vahvaa läsnäoloa vuoden 1918 tapahtumissa." - Vai niin.

Ollaanpa rehellisiä. Keväällä 1918 käytiin paljolti ex-emämaan masinoima  geopoliitiikan ja Saksankin sävyttämä sota valtiollisten, yhteiskunnallisten, sosiaalisten, taloudellisten ja oikeudellisten valtaresurssien ja myös kansalaisoikeuskoodin elinehtoeväiden lähtökohtaisesta uusjaosta itsenäistyvän kansakunnan alkuasetuksia* tehtäessa. - Toisin kuin loppuun viittaava pesänjakosota, alkuun viittaava pesämunan ja tulevaisuuden vallan jakolinjasota on sanoisinko perustusjaollinen sota.

Ehdotan harkittaviksi otsikossa esitettyjä nimiä niiden objektiivisen kuvaavuuden ja intuitiivis-käsitteellisen kattavuuden sekä historiakontekstiin kiinnitettävyyden vuoksi siitäkin huolimatta, että valtioneuvoston kanslian muistovuosi-hankkeessa sodasta 1918 käytetään nimitystä 'sisällissota'.

PERUSTELUA: 

Kansalais/veljessotien osapuolten omat narratiivit ja käyttötermit ovat yleensäkin yksipuolisia. Totuudellisia ne ovat ehkä vain omasta näkökulmasta, tilannekohtaisesti akuutissa ja usein myös propagandistisesti omaksutussa katsannossa (vrt. 'oopiumsota', Ukrainan/Donetskin Kansantasavallan 'sisällissota', 'vapautussota') - joskus vuosisadasta toiseenkin käytettyinä. 

Neutraali ja sodan luonnetta kyllin kattavasti kuvaava ilmaus on useinkin kypsynyt vasta jälkikäteen ajan kanssa. Suomen talvisodan ja jatkosodan nimet ovat olleet tässä mielessä 'helppoja' ajallisten ja loogisten seuraussuhteittensa vuoksi (mikä nimi muuten kuvaisi koko sota-ajanjaksoa 1939-44 [Suomihan oli lainmukaisesssa sotatilassa yhtäjaksoisesti 31.11.1939 - 26.9.1947] - Suomen suuri isänmaallinen puolustussota?).

Sota 1918 oli yksi osa Suomen itsenäistymisprosessia 1917-1920. Kapinasodan jälkeen asetettiin 1919 valtiomuodoksi tasavalta, ei pohjoismaiden tapaan kuningaskunta tai idän sanelusta neuvostotasavalta. Lopullinen rauha solmittiin vasta 1920 Venäjän ja Pietariin paenneen punikkijohdon kanssa tilanteessa, jossa tsaarinvalta ja Saksan keisarikunta olivat jo menneisyyttä. Siihen kai loppui myös 'vapaussota' (tai vähän neutraalimmin 'itsenäisyyssota' ja vielä neutraalimmin 'itsenäistymissota' ja kaikkein neutraaleimmin 'irtautumissota'). Sana 'sisällissota' ei kata kaikkia noita sodan 1918 merkittäviä aspekteja eikä ulkovaltojen aktiivista läsnäoloa

*Nuorille sukupolville vuoden 1918 tilanteemme saattaa aueta helpoimmin tietokonepelien ja larppauksen termistöin. Alussa tehdään roolijako ja jaetaan myös resursseja, ominaisuuksia, osia, osallisuuksia ja osattomuutta/syrjäytyneisyyttä, kasteja, säätyjä, valtaa, alistussuhteita, aseita, liittolaisuuksia ja salaliittomahdollisuuksia sisäisissä ja ulkoisissa suhdekuvioissa - mutta nyt se joudutaan tekemään ympäröivän juuri romahtaneen edellisen sukupolven kehysstruktuurin aiheuttaman ja heijastaman lähtökohtatilanteen pohjalta omassa pelikenttäympäristössä, jolla on  pitkään ollut omat (kehysvaltaa inhimillisemmät) rakenteensa ja käytänteensä. Silti puutetta on paljon, ja kehysvaltarakennelman uusi Keskusvaltakunta pyrkii vaikuttamaan suoraan ja oveluudella tulevaamme keskinäistä yhteiskuntarauhaamme manipuloiden. Kauno- ja vihapuhesaarnaajien boostaama hybridisota  on ennennäkemätön - ellet ole puolellamme, olet meitä vastaan...

Toinen käyttöallegoria voisi olla kuolinpesän tai konkurssipesän jakotilanne. Osin oli kyse pesänjaostakin, mutta se oli Suomessa 1918 nimenomaisesti annettu lähtönollakohta oman pelikentän irtauduttua kehysvallasta, toisin kuin Venäjällä, missä tsaarin vallan ja omaisuuden jakoriita kesti vielä useita vuosia ennen bolsevikkien vallan vakiintumista ja sen pysyvää suhdetta valtakunnasta irtaantuneisiin osiin ja kansalaisiinsa. 

Liike-elämässä tilanne 1918 voisi vertautua näin: Konkurssiin ajautuneen ylikansallisen kaivoskonserni Syksyvaaran enemmistöomistama Suomen-konttori julistautuu joulukuun 6. vuonna 0 itsenäiseksi Kevätvaara Oy:ksi. Se on useimmilla mittareilla arvottaen elinkelpoinen ja pitkään emojättiään kestävämmin kehittynyt myös sosiaalis-eettisen henkilöstövastuullisuutensa puolesta. Mm. naisten äänioikeuden ym. osin jopa maailman mitassa edistyshuippua. Ex-emoyrityksen orjatyövoimankäyttö veritimantteineen ei heijastu Kevätvaaran toimintaan sinänsä johtaen ns. vallankaappaukselliselle kehitystasolle, vaikka emoyhteisön aktiivisimmat ay-piirit ja uushallinnon edustajat ovatkin jo agitoineet radikalismiin ja jopa henkirikoksiin Suomenkin alueella 11. marraskuuta. Kevätvaara arvostaa joulukuun 31. saamaansa muodollista itsenäisyydentunnustusta, kun uuden Siperiavaara Internatsionalin kapinallishallinto luopuu hallitsemistaan ex-sivukonttorin äänivaltaisista osakkeista. Maaliskuun 1. päivänä vuonna 1 kuitenkin Siperiavaara Int'l sopii Kevätvaaran kapinallisten nurkanvaltaajien kanssa aseavun jatkoyhteistyöstä vallankaappaukselle tavoitteenaan sulauttaa Kevätvaara Siperiavaaraan pääjohtaja Siberskin itsensä päättämällä nimellä 'Suomen Siperiamielinen Tasavaara Oyj'. Verinen omistus- ja hallintatapariita kestää toukokuuhun. Haavat eivät arpeudu syksylläkään, kun paljastuu myös salailtuja ympäristövaikutuksia ja laittomia henkilöstö/etujärjestötoimia puolin ja toisin. Vaara on läsnä vielä vuosia...
 

Sodan 1918 punaisen osapuolen kansainvälistä ei-sisällisluonnetta voisi kuvata ehkä myös termillä 'osapuolijako' viitaten 1970-luvun taistolais/enemmistöläis-asetelmaan. Tuolloinkin osa työväestön asiaa näyttävästi edustanutta laitimmaista radikaalivasemmistoamme oli omaksunut kansainvälisen eli internatsionalistisen vallankumousliikkeen johtoasemaa korostavan linjan, ja osa taas itsenäisen kansallisen tms.  aidosti yhteiskunnallisen luokkasota-asenteen tai vain sosiaalisen kapinaetiikan (onneksemme kai valtaosa toisin kuin Venäjällä, missä bolsevikit enemmistönä voittivat). - Myös Saksa oli leimallisesti mukana 1918 tapahtumissa, mikä saattoi näkyä valkoisen osapuolen joidenkin kellokkaiden innossa valita kuningas Saksasta, edes kysymättä Pohjoismaista.

- Siis mikä jatkoon: Suomen 1918 'lähtökohtasota', 'perustamissota', 'perustusjakosota', 'irtautumissota' vai 'osajakosota'?

 

Lue myös: "Sisällissodan" 1918 rauha solmittiin Neuvosto-Venäjän johdon kanssa 14.10.1920

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Hyvää Suomen sisällissodassa oli se, että se käytiin sata vuotta sitten aikana, jolloin Yhdysvallat ei ollut vielä maailmanpoliisi ja Venäjäkin oli savijalkainen jättiläinen eikä ollut internetiä ja islamkin oli vain uskonto muiden joukossa.

Jos taistelut käytäisiin nyt, punaiset saisivat ase- ja sotilasapua Venäjältä ja valkoiset Yhdysvalloista ja suurvallat saisivat koekentän uusille aseinnovaatioilleen. Eri puolilta maailmaa saapuisi seikkailijoita pienellä palkalla sotimaan jommalle kummalle puolelle.

Sota vain jatkuisi ja jatkuisi, kunnes toinen osapuoli nääntyisi sodan mahdottomuuteen ja uhrimäärän ollessa kenties satoja tuhansia.

Suomalaiset saivat sotia sotansa rauhassa keskenään. Saksalaisten maihinnousu ei ratkaissut sotaa, mutta lyhensi sitä tuntuvasti.

Saksalaisilla oli jo tuolloin vakavat omat sisäiset ja ulkoiset ongelmansa eikä saksalaisten komentajalla von Goltzilla ollut aikaa jäädä Suomeen. Joukot komennettiin takaisin Saksaan pikavauhdilla.

Suomen sisällissota oli historian viimeisiä oikeita "sisällissotia" ilman ulkoisia vaikutteita.

Espanjassa espanjalaisten lisäksi taistelikin jo uudistunut Neuvostoliiton puna-armeija, Saksan ilmasotakone ja tykistö ja tuhansittain vapaaehtoisia ympäri Euroopan...Suurvaltojen armeijat testasivat uusia sotilaallisia innovaatioitaan ja hioivat miekanteriä tulevia koitoksia silmällä pitäen.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

""Suomen sisällissota oli historian viimeisiä oikeita "sisällissotia" ilman ulkoisia vaikutteita.""

- Tuo piti panna kaksinkertaisin sitaatteihin, sen verran paksua näkemystä on. Kyllä vuoden 1918 sota Suomessa oli sisällissodan luonteensa lisäksi pitkälti myös geopolitiikka- ja ex-emämaasta irtautumissota Leninin aseistamine punikkeineen, jotka vielä pitkään maanpakolaisvuosinaan Pietarissa hääräilivät kuin itä-Ukrainan sudeettivenäläisten pienet vihreät apujoukot ikään. Ja heidän eikä yksin Leninin&Stalinin kanssa Tarton rauha 1920 sovittiin punikkijoukkojen rintamalinjajäädytyksineen, ks. https://histdoc.net/historia/tartto/WA1920-08-19a....

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Kyllä von Goltzilla oli hyvää aikaa jäädä Suomeen. Hänhän käytännössä hallitsi Suomea, kunnes Saksan keisarikunta romahti marraskuussa 1918 sosialidemokraattien vallankumoukseen.

Siihen kaatui koko "Saksan-paketti". Saksa joutui vetämään joukkonsa pois Suomesta, hanke saksalaisen kuninkaan saamiseksi peruttiin, kuten myös Saksan kanssa tehdyt alistussopimukset.

Eduskuntahan oli jo kerinnyt päättää Suomen monarkiasta ja valinnut Saksasta meille kuninkaan. Raivostunut Mannerheim lähti maasta ovet paukkuen, kun Suomen valkoinen armeija alistettiin Saksan pääesikunnalle.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tätä harrastamista tulee ilmeisesti riittämään vähintään toukokuulle asti? Luulin, että nimiversioita voitaisiin vähitellen sulkea pois, mutta niitäpä näyttää tulevan toisesta päästä kaksin verroin lisää!

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Onko jollakulla mandaattia sulkea nimiversioita pois? Uusia toki saa kuka tahansa ehdottaa ja kritisoida esitettyjä. Mahdollista on, että näin lopulta löytyy yhteisesti hyväksyttävä objektiivinen ja kuvaava ja muuten hyvä nimi. 'Sisällissota' ei oikein ole sellainen, kun puhutaan valtion aloittamiskahinoista, joihin ulkovaltojakin osallistui jopa aseistajana ja päämasinoijana ja maailmanvallankumousagitaattorina.

"Tätä harrastamista tulee ilmeisesti riittämään vähintään..." - Noh, ainakin lokakuulle 2020 olisi tarkoitus kansanjuhlavaltuuskunnan kaavailuissa jatkaa kansalaiskeskustelua, kuten teemavuosilogokin kertoo. ;)

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Kyllä se sisällissota on jo vakiintunut termi. Sodan osapuolet olivat pääosin suomalaisia ja sota käytiin jo itsenäistyneessä maassa, jonka olivat tunnustaneet niin emämaa Venäjä kuin useat ulkovallatkin.

Toki Saksan joukoilla oli suuri merkitys, hehän valtasivat koko eteläisen Suomen Lahtea myöten. Mannerheim oli kuitenkin sitä mieltä, että valkoiset olisvat voittaneet sodan ilman saksalaisiakin, olihan heillä koulutettua sodan johtoa, toisin kuin punaisilla.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kenraali A.F. Airo kertoo tämän videon kohdassa 1:43–5:30 oman nimityksensä v. 1918 sodalle ja perustelee kantansa:

https://www.youtube.com/watch?v=U4Q5r429Uq8

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset