Retoriikan kyseenalaistuksia ulkoasiainSuomintaa totta, faktaa ja pravdaa punniten

"Sisällissodan" 1918 rauha solmittiin Neuvosto-Venäjän johdon kanssa 14.10.1920

  • "Sisällissodan" 1918 rauha solmittiin Neuvosto-Venäjän johdon kanssa 14.10.1920
  • Suomi 100 % -juhlakolikon 2020 alustava luonnos
    Suomi 100 % -juhlakolikon 2020 alustava luonnos

Kuten historioitsija Ohto Manninen on osoittanut, Suomi itsenäistyi käytännössä kolmivuotisena prosessina itsenäistymisvuosien 1917-1920 kuluessa. Lenin ja Stalin tunnustivat 1917 Suomen itsenäisyyden ja mm. Viipurin läänin osaksi Suomen aluetta. Itänaapurin aseistaman ja masinoiman kapinan/kansalaissodan jälkeisen ei-rauhanomaisen rajankäynnin jälkeen sovittiin myös 'sisällissodan' lopullisesta rauhasta ja rajalinjoista* Petsamoineen Neuvosto-Venäjän johdon kanssa 14.10.1920 (lisäksi Stalin vahvisti rajat vielä hyökkäämättömyyssopimuksessa 1932).
 

Heikki Pulkkinen on kirjoittanut ansiokkaan blogisarjan Tarton rauhansopimuksen taustoja, jota ei näemmä voi kommentoida. Heräsi viisi kysymystä sen uusimmasta osasta 3:  

1. Pulkkinen: "Rauhansopimus allekirjoitettiin Tartossa 14.10.1920. Itsenäinen Suomi säilytti entiseen autonomiseen valtioonsa kuuluneet, myös Pietarin läheisyydessä olevat, alueet, joista osaa tsaarinhallitus oli autonomian loppuvuosina suunnitellut siirrettäväksi Venäjän hallintaan. Neuvosto-Venäjä tunnusti uudelleen Suomen itsenäisyyden ja luovutti sille kapean käytävän Jäämeren rannikolle, Petsamon. Suomi puolestaan palautti Aunuksen retken seurauksena haltuunsa jääneet Repolan ja Porajärven." 
- Lenin&Stalin olivat siis jo kertaalleen tunnustaneet autonomian ajan rajat valtionrajoiksi, ja niitähän Paasikiven valtuuskuntakin tietty lähtökohtaisesti piti miniminä. Miten voimakkaasti lopunajan tsaarin hallinto oikeastaan hamusi Viipuria Venäjän puolelle sortovuosina? 

2. Kuinka merkittävässä osassa tuo 'Viipurin läänin vaatiminen Neuvosto-Venäjään siirrettäväksi' tosiasiallisesti oli vuoden 1920 Tarton rauhanneuvotteluissa? Oliko tämä kysymys Leninille ja Stalinille (kansallisuusasiain kansankomissaari, 'ulkoministeri') lähinnä vain 'neuvottelutaktinen uhkausresurssi', josta peräytymällä voitaisiin vaatia/ostaa jotain lisälisää? Vai käsiteltiinkö tuollaista kysymystä ensinkään, suuren vanhan suomalaiskaupungin siirtämistä naapurimaahan lääneineen? Suomen ja Venäjän välirauhasopimus 19.8.1920* kai jo sinällään oli melkoisen yksityiskohtainen Karjalan Kannaksenkin osalta.   

3. Missä määrin vanhentuneena ja omaa (jälki-yya)aikaansa ja tekijänsä näkemyksiä heijastelevana näette Paavo Haavikon käsikirjoittamassa Ylen vuonna 1999 ensiesittämässä tv-elokuvassa annetun kuvan Tarton rauhanneuvottelujen kulusta ja taustoista? https://areena.yle.fi/1-2019549?autoplay=true 

4. Mitä vaikutuksia mielestänne on Suomen 1918 sodasta käytävään nimikeskusteluun sillä, että tuon "sisällissodan" lopullinen rauha solmittiin Neuvosto-Venäjän johdon kanssa Tarton rauhassa 14.10.1920 ja välirauhasopimuksen 13.8.1920* yhtenä merkittävänä mediaosapuolena olivat Venäjälle paenneet suomalaispunikit? Sopimusteksti kokonaisuudessaan julkaistu sanomalehdessä Wapaus, Venäjän Kommunistisen Puolueen Suomalaisten Järjestöjen Keskus-Toimiston Äänenkannattaja. Pietari, elokuun 19 p:nä 1920, n:o 176, ks. alaviite.* 

Hallituksen wirallinen totuus ilmennee siitä, että valtioneuvoston kanslian Muistovuosi-hankkeen (kuin myös Suomi 100 -hankkeen) pääsihteeri Pekka Timonen käyttää vuoden 1918 sodasta nimeä sisällissota:  "Myös muistovuoteen liittyvissä asiakirjoissa puhutaan sisällissodasta. Ja laajemmin tietenkin myös vuoden 1918 tapahtumista, jos koko vuotta ajatellaan... sisällissota on se, jota valtioneuvoston kanslia käyttää... Kyllä se linjaus on mietitty ihan tätä vuotta varten kun siitä on nyt sata vuotta. Meillähän on tämä muistovuosi-hanke, jossa tätä on vähän linjattu. Tämä on itsenäisen Suomen historian traagisin ja ristiriitaisin tapahtuma. On tärkeää, että sitä muistetaan."
Valtioneuvoston+kanslia+kayttaa+vuoden+1918+sodasta+nimea+sisallissota++laajasti+kaytossa+tutkijapiireissa 

- Käyttävätköhän Pekka Timonen et consortes myös itäisen Ukrainan tämänhetkisestä sodasta termiä "sisällissota" samoin kuin Suomen 1918 sodasta? 'Sisällispolitiikan' keinoinko Krimin hallintakin siirtyi valtion wirallisen käsityksen mukaan ukrainalaisilta venäläisille? - "Tottahan" on, tai siis pravdaa, että mikään ulkovalta ei ole mukana itä-Ukrainan sodassa esimerkiksi aseistajana tai pieniä jonkinvärisiä vapauttajia veljesmaahan soluttaneena... ;) Eikö siis tuo Leninin&Stalinin 1.3.1918 julistama Suomen Sosialistinen Työväentasavalta ole jotenkin rinnastettavissa Putinin julistamiin Donetskin Kansantasavaltaan ja Abhasian ja Etelä-Ossetian ym. sudeettivenäläisten muka hallitsemiin Venäjän miehittämiin alueisiin, joissa valta on isovenäläisten maahantunkeutujien käsissä onnistuneen "sisällissodan" seurauksena?

5. Miten kommentoisitte tässä blogissa esiteltyä Tarton rauhan 100-vuotisjuhlavuodeksi 2020 kaavaillun Suomi100%-juhlakolikon alustavaa luonnosta: Hyvää Uutta SUOMI 100 % -juhlavuotta!  


*) Suomen ja Venäjän välirauhasopimus Tartossa, elok. 13 p. 1920

Välirauhasopimus Suomen tasavallan ja Venäjän sosialistisen federatiivisen tasavallan välillä.
1) Karjalan kannaksella sekä Lintujärven parallellin ja Laatokan välillisellä rintamaosalla jäävät kummankin sopimuspuolen sotajoukot nykyisiin asemiinsa. Kummankaan puolen lentokoneet eivät saa kulkea yli sen linjan, jolla sen joukot nykyään sijaitsevat.
2) Laatokalla sekä alueella, joka on pohjoiseen Lintujärven paralellista aina Norjan rajaan saakka demarkatsionilinjana Suomen ja Venäjän välinen raja vuodelta 1917, lukuunottamatta kahta Venäjän Karjalan kuntaa, Repolaa ja Porajärveä, missä demarkatsionilinjaksi määrätään näiden kuntain pohjois-, itä- ja etelärajat.
3) Alueella, joka on pohjoiseen Lintujärven paralellista aina Norjan rajaan saakka, siirretään kummankin sopimuspuolen sotajoukot 5 km päähän demarkatsionilinjasta.
4) Kolmannen kohdan mukaan muodostuva 10 km. levyinen vyöhyke tunnustetaan puolueettomaksi. Sotajoukot ja lentokoneet eivät saa tulla tälle vyöhykkeelle. Laatokalla eivät laivat ja lentokoneet saa ylittää demarkatsionilinjaa.
5) Venäläisiä sotalaivoja varten määrätään välirauhan ajaksi Suornenlahdella seuraava demarkatsionilinja: Linja alkaa siitä kohdasta, missä vuoden 1917 suomalais-venäläinen valtakunnan maaraja päättyy Suomenlahteen ja kulkee 3 meripeninkulman päässä Suomen rannikosta Inonniemen meridiaaniin saakka kulkien aluksi parallellia myöten. Pisteestä, joka on 3 meripeninkulman päässä etelään Inonniemestä demarkatsionilinja kulkee seuraavien pisteiden kautta:
 N:o     1  leveys    60 ast.  04 6
   "     "  pituus    29   "   11 5
   "     2  leveys    60   "   00 5
   "     "  pituus    28   "   59 0
   "     3  leveys    60   "   00 8
   "     "  pituus    28   "   44 6
   "     4  leveys    59   "   57 0
   "     "  pituus    28   "   29 2
   "     5  leveys    59   "   57 2
   "     "  pituus    28   "   02 8
Viimeksimainituista kohdista alkaen kulkee linja meridiania 28 ast. 02 8 myöten etelään aina Suomenlahden Venäjänpuoleiseen rantaan saakka. Pituudet on määrätty Greenwichistä lukien.
6) Suomalaisia sotavoimia varten on voimassa sama demarkatsionilinja kuin venäläisille sotalaivoille on edellisissä: kohdissa määrätty aina pisteeseen n:o 5 asti, josta se kulkee suoraan Vigrundin torniin saakka.
7) Kummankin valtion kauppalaivoja, trallaajia, luotsi- ja hydrografisia laivoja varten kuin myös viimeksimainittujen kolmen laivaryhmän tarpeita palvelevia uivia kuljetuslaitteita varten on voimassa 5:nnen kohdan mukaan määrätty demarkatsionilinja aina pisteeseen n:o 5 asti. Tästä alkaen kulkee linja Vigrundin tornia kohti siksi, kunnes se leikkaa entisen suomalais-venäläisen rajan vuodelta 1917 sekä sen jälkeen pitkin tätä rajaa.
Muistutus. Suomalaiset kauppalaivat saavat kulkea entisen venäläis-suomalaisen rajan yli Vigrundin tornin länsipuolitse.
8) Suomi sitoutuu olemaan trallaamatta aluetta, joka sijaitsee itäänpäin Seivästön meridiaanista.
9) Venäläiset trallaajat, hydrografiset ja luotsilaivat sekä näitä palvelevat uivat laitteet saavat suorittaessaan trallausta tai luotsaustehtäviä rannikkoväylän alueella huonon sään ja haaksirikon sattuessa, milloin on välttämätöntä näissä olosuhteissa, täydentää varastoja omista kuljetusaluksista poiketa ja asettaa ankkuriin Seiskarin Lavansaaren ja Peninsaaren luo, kuitenkaan ylittämättä tällöin Peninsaaren kaakkoiskärjen parallellia ja asettumatta minkäänlaiseen yhteyteen näiden saarien kanssa.
10) Demarkatsionilinjaa ei ole pidettävä tulevana valtakunnan rajana Suomen ja Venäjän välillä.
11) Välirauha tehdään 31 päiväksi ja jatkuu se sen jälkeen automaattisesti sekä lakkaa voimassa olemasta joko ensimäisten 31 päivän päättyessä tai myohemmin 10 päivää sen jälkeen kun jompikumpi on toiselle puolelle ilmoittamalla sen irtisanonut.
12) Kolmannen kohdan edellyttämät joukkojen siirrot on saatettava loppuun viimeistään 7 päivän kuluessa lukien siitä ajasta jolloin tämä sopimus astuu voimaan.
13) Tämän sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä syntyvien kysymysten selvittämiseksi ja ratkaisemiseksi paikalla ja tämän sopimuksen johdosta mahdollisesti syntyvien väärin käsitysten tutkimista ja ratkaisemista varten asetetaan suomalais-venäläinen sotakomisioni, yksi keskuskomitea ja 5 paikallista komiteaa. Paikalliskomiteat asetetaan eri piireihin sotilasjohdon tekemän sopimuksen mukaisesti.
14) Keskus ja paikallis-komiteain kokoonpano ja tehtävä määrätään seuraavassa säännössä (jonka julkaisemme myöhemmin).
15) Välirauha astuu voimaan 48 tunnin kuluttua lukien klo 12:sta päivällä Tarton aikaa allekirjoittamispäivästä.
Vakuudeksi ovat kummankin sopimuspuolen valtuutetut tämän sopimuksen allekirjoittaneet. Laadittu suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi kahdessa kappaleessa kaikilla kolmella kielellä.

Tartossa, elok. 13 p. 1920.

Julkaistu sanomalehdessä Wapaus, Venäjän Kommunistisen Puolueen Suomalaisten Järjestöjen Keskus-Toimiston Äänenkannattaja. Pietari, elokuun 19 p:nä 1920, n:o 176 
- historia/tartto/WA1920-08-19a.html  

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''"Sisällissodan" 1918 rauha solmittiin Neuvosto-Venäjän johdon kanssa 14.10.1920''

Melkoinen paradoksi, vaikka punaiset itsekin puhuivat punakapinasta ja vallankumouksesta.

Eläköön vallankummous! Porvareita roikkuu lyhtypylväissä ku etelän hetelmiä.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Käyttävätköhän valtioneuvoston Muistovuosi-hankkeen Pekka Timonen et consortes myös itäisen Ukrainan tämänhetkisestä sodasta termiä 'sisällissota' samoin kuin Suomen 1918 sodasta? 'Sisällispolitiikan' keinoinko Krimin hallintakin siirtyi valtion wirallisen käsityksen mukaan ukrainalaisilta venäläisille? - "Tottahan" on, tai siis pravdaa, että mikään ulkovalta ei ole mukana itä-Ukrainan sodassa esimerkiksi aseistajana tai pieniä jonkinvärisiä vapauttajia veljesmaahan soluttaneena... ;)

Eikö siis tuo Leninin&Stalinin 1.3.1918 julistama Suomen Sosialistinen Työväentasavalta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialistinen... ole jotenkin rinnastettavissa Putinin julistamiin Donetskin Kansantasavaltaan ja Abhasian ja Etelä-Ossetian ym. sudeettivenäläisten muka hallitsemiin Venäjän miehittämiin alueisiin, joissa valta on isovenäläisten maahantunkeutujien käsissä onnistuneen "sisällissodan" seurauksena?

Siis nimikysymykseen vielä: Kapina, kansalaissota, itsenäisyyssota, vapaussota, sisällissota, vai mikä on oikein?
- Tässä yksi perusteltu epävirallinen nimi: Suomen itsenäistymissota 1918.

Itsenäistymissodalla viittaan Suomen itsenäistymisvuosien 1917-1920 (vrt. Ohto Manninen) avoimesti sotaiseen ajanjaksoon, joka kyllä kokonaisuudessaankin oli epävakaata ja suuntaa hakevaa ei-rauhan aikaa sisällis- ja geopoliittisine piirteineen itsenäisyysjulistuksesta 6.12.1917 (tai lokakuun vallankumouksesta 7.11.1917) alkaen aina Tarton rauhansopimuksen allekirjoitamiseen 14.10.1920. > http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Valtioneuvoston Wirallinen totuus ('eto pravda') on, että valtioneuvoston kanslian muistovuosi-hankkeen (kuin myös Suomi 100 -hankkeen) pääsihteeri Pekka Timonen käyttää vuoden 1918 sodasta nimeä sisällissota:
"Myös muistovuoteen liittyvissä asiakirjoissa puhutaan sisällissodasta. Ja laajemmin tietenkin myös vuoden 1918 tapahtumista, jos koko vuotta ajatellaan. Tämä on tietenkin asia, johon ihmiset voivat vapaasti ottaa näkemyksiä, eihän sellaista voi säätää. Mutta sisällissota on se, jota valtioneuvoston kanslia käyttää... Kyllä se linjaus on mietitty ihan tätä vuotta varten kun siitä on nyt sata vuotta. Meillähän on tämä muistovuosi-hanke, jossa tätä on vähän linjattu. Tämä on itsenäisen Suomen historian traagisin ja ristiriitaisin tapahtuma. On tärkeää, että sitä muistetaan." http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3787318/Valtioneu...

- Onneksi Wiralliseen lausumaan sisältyy sanat 'ihmiset voivat myös muita termejä käyttää ja niitä perustella, eihän sille ole mitään sääntöjä'. Jos ulkovallat eivät olisi olleet mukana merkittävästi, olisi kyse ollut selkeästi sisällissodasta. Lenin(+Stalin) määräsi kapinan alkavaksi ja aseisti sitä ja jopa tunnusti muodollisesti itsenäisyyden liittääkseen näin Suomen Sosialistisen Työväentasavallan (Leninin päättämä nimi) emämaahan Neuvosto-Venäjään.

Sodan osapuolilla on usein yksipuolisia näkemyksiä, Jos kysyy esimerkiksi itäisen Ukrainan sodan osapuolilta, voi joku sotaisa sudeettivenäläinen tai rajan yli hiippaillut suuri ja mahtava vihreä vapauttaja olla vaikka sitäkin mieltä, että sisällissotaahan sielläkin käydään. ;)

Tulkintaahan tämä termien valinta ja logomakia aina on, mutta jotain voisi päätellä näistäkin linkeistä:
- Venäläismatruusit käynnistivät lokakuun vallankumousmurhat Suomessa samana päivänä kuin Talvipalatsi vallattiin 7.11.1917 https://fi.wikipedia.org/wiki/Mommilan_veriteot
- Lenin aseisti/masinoi kansalaissodan ja julisti 1.3.1918 "Suomen sosialistisen työväentasavallan" sanellen punakapinallistemme selvänä johtohahmona https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialistinen...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Tarton rauha ei ollut Suomen 1918 sisällisodan rauhanteko. Sisällissodastamme ei solmittu mitään rauhaa, punaisten puoli vain hävisi ilman mitään rauhanneuvotteluja tai sopimuksia.

Sisällisodan virallinen päätöspäivä oli 16.5.1918 kun Mannerheim piti voitonparaatin Helsingissä "karvalakkiarmeijansa" kanssa.
Tosin Helsingin valtasivat Saksan joukot jo kuukautta aiemmin 14.4.1918.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Jos et blogitestiä lukenut niin lue tästä välirauhasopimuskesta mistä asioista puhuttiin ja ketkä siellä viestiä toivat, eli emigranttipunikit ja Lenin ja Stalin olivat Tarton rauhaa solmimassa ja siihen se rajariitely sillä erää jäikin jos ei jotain läskikapinaa 1922 lasketa 1920 https://histdoc.net/historia/tartto/WA1920-08-19a....

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä Vastaus kommenttiin #12

Lenin ja Stalin eivät olleet lähimaillakaan Tarttoa 1920, eivät myöskään Suomen punaiset.

Veijo Meri selostaa Tarton neuvotteluja pitkään kirjassaan Ei tule vaivatta vapaus. Muutama lainaus:

"Venäläisten valtuuskunnan johtaja Jaan Berzin, 45-vuotas latvialainen yhteiskunnallinen kirjailija, hienosti siviystynyt mies, sanoi Paasikivelle: "Te suomalaiset puhutte täällä Itä-Karjalasta niin kuin Suomi olisi käynyt suursodan Venäjää vastaan ja nujertanut sen. "

Paasikivi perusteli Itä-Karjalan Suomeen liittämistä sanomalla: "Me rakennamme kansojen itsemääräämisoikeuden perustalle, niin kuin tekin sanotte tekevänne."
Berzin: "Totta. Venäjä tunnustaa kansojen itsemääräämisoikeuden silloin, kun se ei ole sen reaalisten etujen vastaista."
Paasikivi: "Kovin vanhanaikaista oppia."
Berzin: "Ette te herra Paasikivi ole niin naaivi, kuin mitä te tahdotte näyttää."
- Tähän en osannut sanoa mitään, kertoi Paasikivi myöhemmmin."
--------
Venäläiset esittivät vaatimuksia siinä kuin suomalaisetkin, eivätkä vain ilkeilläkseen. He tahtoivat Suursaaren, Tytärsaaren, Lavansaaren ja Seiskarin, sekä mantereelta Kuokkalan mutkan turvatakseen Leningradiin menevän meritien.
---------
Paasikivi oli valmis antamaan Petsamon vastikkeeksi Kuokkalan mutkan Suomenlahden rannalta ja Suomenlahden saaret. Stålhberg otti jyrkän linjan. Suomen vanha valtioalue ei ollut kaupan.
---------
Kun Tanner oli taas hiipimässä Automatin kabinettiin, tällä kertaa tarjoamaan Repolaa ja Porajärveä Petsamoa vastaan, Paasikivi kielsi sen. "Paasikivi on kuin hullu Repolan miljoonametsän puolesta. Paasikivi saarnaa ja hönöttää, honottaa ja hanattaa niin että pää on haljeta", valitti Voionmaa.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #13

Höpsönlöpsön blaablaablaa...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä Vastaus kommenttiin #14

Kyllä tuo Veijo Meren teksti on suoraan kokoukseen osallistuneiden muistiinmerkintöjä.

Tarton neuvottelut kestivät neljä kuukautta, asioita oli listalla paljon.

Esimerkiksi:
" Alkuun riideltiin siitä, olivatko Suomi ja Venäjä ylipäätään olleet sodassa keskenään. Venäläiset epäilivät sitä. Jos eivät, Suomen tuli maksaa tai palauttaa takaisin sotamateriaali, aseet ja laitteet, jotka venäläisiltä olivat maahan jääneet ja maksaa kiinteistä laitteista korvaus. Suomen tuli maksaa myös osuutensa maailmansodan aikaisista Venäjän sotamenoista ja valtionvelasta.
--------
Berzin alkoi opettaa suomalaisille kehittyneempää logiikkaa, kun sanoi, että Venäjän Suomeen tuoma aseistus ja rakentamat maa- ja merilinnoitukset oli kustannetttu Saksaa eikä Suomea vastaan käytävää sotaa varten, siksi suomalaisten oli maksettava tai palautettava ne.
Paasikivi, lakimies, arveli että kansainvälisen lain mukaan Berzin oli oikeassa, mutta ei hän tätä venäläisille mennyt sanomaan."

Venäjä oli Tarton neuvottelujen aikaan sodassa Puolaa vastaan. Kun sota meni Venäläisten kannalta hyvin, heidän asenteensa neuvotteluissa oli jyrkkä ja kun Puola oli vahvoilla, olivat Venäjän neuvottelijat taipuisempia.

"Puolalaiset havittelivat Valko-Venäjää ja osaa Ukrainasta, alueita, joita Puolan aateli oli vuosisatoja omistanut. 8.5.1920 he valloittivat Ukrainan pääkaupungin Kiovan… Neuvostojoukot valtasivat Kiovan takaisin ja puolalaiset pakenivat paniikin vallassa kohti länttä." (Veijo Meri, Ei tule vaivatta vapaus)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Otsikossa se on: ratkaisu sata vuotta kestäneeseen ja tänä talvena yhä rajummaksi muuttuneeseen kiistelyyn alkuvuonna 1918 Suomessa käydyn sodan nimestä.

Sisällissota sitaateissa - mikä nerokas keksintö! Nyt on kirkko keskellä kylää, eikä loputtomaksi luulemaani nimiriitaa tarvitse enää jatkaa. Suomalaisten kesken käyty vastasyntyneen valtion sisäinen sota, jonka nimen ehdottomuutta lainausmerkit sopivasti lieventävät.

Ehdotan kunniamainintaa tai ainakin "kunniamainintaa" Veikko Savolaiselle. Pasila: Porilaisten marssi!

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

- Pliis, ei mitään porilaista vielä, korkeintaan snagarilla! On nimittäin douppinkia hiukka veressä kun viimeiset glögitilkat löytyi kaapinperältä ja... ;)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Voipi jättää sanat ääneen laulamatta, mutta sävellys on niin maar hieno! Tekee aina mieli nousta seisomaan, kun porilaista marssia esitetään. Porin hieno, Raatihuoneen edessä seisova karhupatsaskin on jäänyt lapsuudestani asti niin elävänä mieleeni.

Käyttäjän JukkaSalakari kuva
Jukka Salakari

Toisaalla täällä Puheenvuorossa Perta kertoo meille että nimenomaan porilaisen Huhtasaaren joukkoja vastaan on julistettu uudelleen sisällissota. Tämä menee mielenkiintoiseksi...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
Kaivetaanpas tämä sitten esiin naftaliinista.

Pieni Suomen kansa
katkoo kahleitansa
kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on.
Raakaa sortovaltaa vastaan
nostaa maasta armeijastaan
jalon kansan parhaat pojat taistohon.
2. Hallitus on vankka
kätyrlauma sankka
se kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan.
Urhojansa kansanvalta
työntää esiin kaikkialta
elämästä, kuolemasta kamppaillaan.
3. Kiihtyy yhä taisto
vapauden vaisto
köyhälistön keskuudessa kasvaa vaan.
Eipä auta hallitusta
piinat kidutus ja tuska
urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan.
4. Virkavallan huolena
vankilat ja tuonela
tutkimatta hirttäminen, mestaus.
Kumouksen sankari
sydänveren antavi
kallis ompi vapauden lunastus.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #5

Eikös jossakin kohdassa pitänyt mennä "hurmejuomaa särpii kanssa korppien"?

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Pietarissa 31.12.1917 luovutettuaan Suomen itsenäistymisen hyväksymiskirjeen suomalaisille Lenin sanoi tovereilleen: "Eroaminen yhdistymistä varten".

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Eikö tuo Leninin&Stalinin 1.3.1918 julistama Suomen Sosialistinen Työväentasavalta ole jotenkin rinnastettavissa Putinin julistamiin Donetskin Kansantasavaltaan ja Abhasian ja Etelä-Ossetian ym. sudeettivenäläisten muka hallitsemiin Venäjän miehittämiin alueisiin, joissa valta on isovenäläisten maahantunkeutujien käsissä onnistuneen "sisällissodan" seurauksena?

Käyttävätköhän valtioneuvoston Muistovuosi-hankkeen Pekka Timonen et consortes myös itäisen Ukrainan tämänhetkisestä sodasta termiä 'sisällissota' samoin kuin Suomen 1918 sodasta? 'Sisällispolitiikan' keinoinko Krimin hallintakin siirtyi valtion wirallisen käsityksen mukaan ukrainalaisilta venäläisille? - "Tottahan" on, tai siis pravdaa, että mikään ulkovalta ei ole mukana itä-Ukrainan sodassa esimerkiksi aseistajana tai pieniä jonkinvärisiä vapauttajia veljesmaahan soluttaneena... ;) ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248774-s...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Punakaartit, oman aikansa ISIS - radikalisoituminen 1918 on annettu anteeksi. Vaikka rintamalinjoja yhäkin vedetään joskus jopa kevyesti pelipoliittisin motiivein, olemme oppineet kansakuntana läksymme. Onneksi sisäiseen retoriikkaamme ei enää näytä olevan luvassa samaan tapaan radikalisoituneita ääriainesjulistuksia kuin...> http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249911-p...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset