Retoriikan kyseenalaistuksia ulkoasiainSuomintaa totta, faktaa ja pravdaa punniten

ISIS-hallinnon viimeiset bunkkerit nurin - Lähi-itää ei jätetä

  • Väkivalta-ismien liput on aika heittää historian roskakoriin ja roviolle ja suuntautua rauhanjälleenrakennukseen.
    Väkivalta-ismien liput on aika heittää historian roskakoriin ja roviolle ja suuntautua rauhanjälleenrakennukseen.

Kv. ihmisoikeustyössä saavutetaan aika ajoin pikku voittojakin. Tällä kertaa toiveuutinen tuli sopivasti kuin ihmisoikeuspäivän 10.12.2017 kunniaksi: Irak on paikallisten ja länsimaisten lähteiden mukaan kokonaan vapautettu Islamilaisen valtion terrorihallinnosta, ja sitä jonkin verran inhimillisisempää al-Assadin hallintoa tukeva Venäjä kertoo myös Syyrian olevan nyt vapaampi. Yess! 

Pahimpien väkivalta-ismien liput onkin jo aika heittää historian roskakoriin ja roviolle, kaikkien ja kaikkialta. Myös pohjoismaiden nykytilanteessa on syytä tehdä kaikkemme, etteivät osittain noudattamamme politiikan vuoksi vahvistuneet tunnukselliset viharyhmät pääse enempää uhkaamaan kunnon kansalaisten ja toistensa turvallisuutta.** Vihanpidon on aika vaihtua yhteiskuntarauhan jälleenrakennushengeksi. 

Sotaa pakenevat jos ketkä tietävät orastavan rauhan merkityksen. Ehkäpä myös Suomen vastaanottokeskusten apeassa ilmapiirissä koetaan nyt varovaista innostusta voitonuutisen johdosta. Toivon aamunkajo saattaakin näkyä kohta vähäeleisesti mutta konkreettisena arjessa, kun voimia keränneet nuoret turvapaikanhakijat voivat hakeutua lisääntyvin joukoin kaivattuihin ja pian mahdollistuviin jälleenrakennustöihin ISISin häviön myötä ratkaisevasti turvallisempaan lähtömaahansa. Millaisiin jälleenrakennustöihin?

Erityisesti Irakin jälleenrakennusta olisi meidän suomalaisten sitouduttava tukemaan tuntuvin yhteistyöpanostuksin myös pelkän paikallistyövoiman tuetun palautuksen lisäksi. Projektiosaamista ja insinööritaitoahan meillä on. Oma taloutemme on lisäksi nyt lopulta kaikkien mittareiden mukaan kiistatta kohentunut, vaikkei se näytä toivotulla tavalla heijastuneenkaan työllisyystilanteeseen ja velkaantumiseen.  
 
Jälleenrakennusvienti voisi hyödyntää kaksi kärpästä yhdellä kosketuksella. Kehitysavun hyötykatalysaattorina toimiessaan se helpottaisi samalla hallitsemattomiksikin koettuja maahanmuuttopaineita ja kohentaisi Suomen taloutta entisestään myös hillitsemällä osaltaan velkaantumistarpeita. Työhön panostettu euro poikinee enemmän hyvää kuin lahjaeuro.

Infrastruktuurisuunnittelu- ja rakennusteollisuusosaamisemme tunnetaan entuudestaan maailmanluokan kilpailukykyisimpinä, ja paikalliskulttuurin tuntevaa tuotantotyöresurssiakin meillä on nyt nopeasti uudelleenorientoitavissa. Niiden turvapaikan jo saaneiden, jotka ovat ehtineet aloittaa täällä sikäläisissä oloissa hyödyntämiskelpoisen koulutuksen, on varmaan hyvä käydä se loppuun Suomessa päästäkseen sitten kotimaassaan heti esimerkiksi asiantuntijatehtäviin. Yleensäkin alkaneita maahanmuuttajakurssituksia varmaan on syytä (ja insinöörimäisesti ajatellen kannattaakin) iteroida nykyistä enemmän tuettua paluumuuttoa ja lähtömaiden jälleenrakennusta tukevaan suuntaan. 
  
Vaikka suomalaisten kakkosomakotitaloja vapautuisi edelleenkin relevantteja määriä, on koulutuskehitysapu sekä ihmisoikeus- ja tasa-arvokasvatusyhteistyö jatkossa viisainta järjestää paikan päällä. Tätä puoltaa mm. pääministeri Stefan Löfvenin Ruotsissa hiljakkoin esittämä ihmisoikeustilanteen ja kulttuurisen vastakkainasettelun kehitysnäkymiä koskeva huoli.* Paikalliskieliä osaavan ja yhä tarpeellisemmaksi käyvän kv. kokemusta saaneen jälleenrakennuspotentiaalin keinotekoinen viivyttäminen pohjoismaisena matalapalkkareservinä olisi muutenkin kyynisellä tavalla itsekeskeistä politiikkaa. Hyvinvointia ja yhteiskuntasopua ei rakenneta teennäisen söpöilevillä alipalkkatapahtumilla.

Jotkut sarkastiset huomioitsijat ovat vääntäneet Suomen maailmalle pari vuotta sitten viestittämän 'avointen ovien talon' tarjouksen ja sen jälkikäteisen markkinarealistisen perumiskäänteen maabrändäyssloganin muotoon 'overpromise, underdeliver'. Nyt meidän taitaa olla aika osoittaa, että suomiherra/neito voi myös pitää solidaarisuuslupauksiaan - Lähi-itää ei jätetä sodan ja ihmisoikeuspäivän jälkeenkään!


* Ruotsissa eri uskontokulttuuriryhmät ovat viime aikoina suuntautuneet huolestuttavassa määrin keskinäiseen vihanpitoon. Siellä ei ole kaikilla samaa yhteenhiileen puhaltamisen perinnettä kuin meillä, missä juutalaiset ja muslimit taistelivat puolustussodissamme yhdessä kantasuomalaisten ja jatkosodassa myös saksalaisten apujoukkojen rinnalla. Se ei tehnyt suomalaisista tai maahanmuuttajistamme natseja silloin enempää kuin nytkään, eikä Mannerheim antanut saksalaisnatseillekaan oikeutta sortaa juutalaisiamme. Eivät ihan kaikki venäläisetkään olleet tai ole nytkään fasisteja, vaikka Stalin ja Hitler olivat enemmän kuin vain sotilaallisessa pakkoratkaisuliitossa Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen 1939 ja ryöstäessä mm. Martti Ahtisaarelta kotikaupungin. Stefan Löfven voisikin ehkä vilkaista myös peiliin ja olisi voinut miettiä uudelleen vastuukysymyksiä julkaistuaan Ruotsin pääministerin julkilausuma synagoganpoltosta ihmisoikeuksien päivänä

** Tunnukselliset väkivaltaiset poliittiset ja uskonnolliset ääriryhmät on kiellettävä pikimmiten.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Blogin kuvituskuvassa on erilaisia törkylippuja roviolla. Ajankohtaisesti niihin liittyen on uusnatsi Jesse Torniaisen taekwondopotkujuttu nyt hovissa, missä syyttäjä vaatii rasismimotiivin soveltamista. Ei se kyllä tarkkaan ottaen rasismia ole, jos kantasuomalainen pahoinpitelee kantasuomalaista, mutta aatteellisena vastustajana esiintyneen potkaiseminen rintaan/päähän ilmeisin vihamotiivein julkisella paikalla on mielestäni vähintään kolmen vuoden ehdottoman vankeuden väärttiä poliittista väkivaltaa riippumatta siitä, johtiko potku kuolemaan vai ei. Järjestöviiteryhmän pitää vaikuttaa pahoinpitelijän tuomioon, jos kyseessä on natsit, islamistit, anarkistit, putinistit, kommunistit tai muut kumoukselliset väkivaltaryhmät. Se ns. "anti"fasisti, joka pahoinpiteli poliisiautossa käsiraudoissa olleen natsin, on ihan samanlainen poliittinen väkivaltarikollinen hänkin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset