Retoriikan kyseenalaistuksia ulkoasiainSuomintaa totta, faktaa ja pravdaa punniten

Kohuessee: "Sata vuotta sitten Suomessa oli tapahtua sosialistinen vallankumous"

  • Suomesta ei tullut kuningaskuntaa muiden pohjoismaiden tavoin, eikä Leninin ehdottamaa 'Suomen sosialistista työväentasavaltaa'
    Suomesta ei tullut kuningaskuntaa muiden pohjoismaiden tavoin, eikä Leninin ehdottamaa 'Suomen sosialistista työväentasavaltaa'
  • Purettua Heimolan taloa paremmin  Suomi100-juhlarahaan sopisi kansalaistoimikuntaluonnoksen luomuasuinen Suomineito?
    Purettua Heimolan taloa paremmin Suomi100-juhlarahaan sopisi kansalaistoimikuntaluonnoksen luomuasuinen Suomineito?
  • Suomineito luomuasuisena nähdään myös Alkuperäinen Suomineito -pinsseissä ja riipuksissa, joita mm. Rahapaja on stanssannut
    Suomineito luomuasuisena nähdään myös Alkuperäinen Suomineito -pinsseissä ja riipuksissa, joita mm. Rahapaja on stanssannut


Timo Laaninen muistuttaa tuoreessa esseessään, että marraskuun 7. pnä 1917 bolsevikit kaappasivat vallan Pietarissa ja Lenin kehotti suomalaisia seuraamaan esimerkkiä. "Eduskunnan pöytäkirjoista voi vieläkin aistia, miten vallan­ku­mouksen uhka leijui ilmassa... sovittelu saattoi ratkaista Suomen kohtalon. Vallankumouksellinen keskusneuvosto päätti nimittäin aamuyöllä 16. marraskuuta tehdä vallankumouksen äänin 14–11. Kaksi tuntia myöhemmin päätös kuitenkin peruttiin äänin 13–12. Peruu­tuspäätökseen vaikutti tieto eduskunnan tapahtumista samana yönä" - suomenmaa.fi/uutiset/essee-sata-vuotta-sitten-suomessa-oli-tapahtua-sosialistinen-vallankumous  

- Onneksemme Suomesta ei tullut kuningaskuntaa muiden pohjoismaiden tavoin, eikä Leninin ehdottamaa 'Suomen sosialistista työväentasavaltaa'!  "Poliittinen historia on jäänyt hämmästyttävän vähälle huomiolle Suomen satavuotisjuhlissa", Laaninen päättelee - komppaan täysillä! Sitä yksipuolista näkemystä en kyllä heti allekirjoita, että Suomi pelastui vain koska "sitten Santeri Alkio puuttui peliin ja esti veriteot"

Maamme itsenäistymisen prosessi käsitti tosiaan itsenäisyydenjulistuksen hyväksymisen lisäksi useampiakin erilaisia päiviä ennen kuin yön uhka oli karkoitettu ja aamun kiuru todella lauloi itsenäisessä Suomessa. Tapahtumaa mutkisti ja varjosti varsinkin se, että vain kolme viikkoa 6.12.1917 jälkeen jo ilmeni kolme suurta todellista uhkaa koko itsenäistymisen tosiasialliseksi kumoamiseksi: Neuvosto-Venäjä, Neuvosto-Venäjä ja Neuvosto-Venäjä!  

Terroristijohtaja Lenin teki ulkoministerinsä Stalinin esityksestä suomalaisten yhteistyökapinallistensa kanssa salaliittosopimuksen, että Venäjä muodollisesti 31.12.1917 hyväksymänsä itsenäisyydentunnuksen vastaisesti aseistaa heidät sotakalustolla tammikuuksi 1918 suunnitellun vallankaappaussodan toteuttamiseksi ja Suomen liittämiseksi sen päätteeksi Neuvosto-Venäjään - 'venäläisin asein venäläisten asian puolesta'. Lenin myös ehdotti 1.3.1918 maallemme nimeä ”Suomen sosialistinen työväentasavalta”, ja Suomen punikkiedustajat hyväksyivät Johtajan ehdotuksen. (Kapinahan ei  lopulta onnistunut täysin, ja itänaapurin revanssipaine purkautui sittemmin talvisodan 1939 ja jatkosodan 1941 hyökkäyksissä maahamme.) 


- Timo Laaninen on oikeassa. Myös Ohto Mannisen teos Itsenäistymisen vuodet 1917-1920 tukee ajatusta.  Vasta Tarton rauha 1920 merkitsi lopullista rauhan ja itsenäisyyden ajan alkua: vuonna 1919 oli sovittu kesäkuussa tasavaltaisesta valtiomuodosta ja val­ti­on­hoi­ta­ja Man­ner­heim vah­vis­ti sen hei­nä­kuus­sa, SDP pa­la­si par­la­men­taa­ri­sen de­mok­ra­ti­an tiel­le Väi­nö Tan­ne­rin joh­dol­la, ja oli valittu ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg. Lokakuussa 1920 Suomineito sai lopulta viralliset ensimmäiset (ja ainoat) kansainvälisesti hyväksytyt luomurajansa, jotka neuvoteltiin J.K. Paasikiven johdolla rauhanomaisesti Neuvosto-Venäjän kanssa Kansainliiton ja myös Ruotsin vahvistaessa tuloksen paitsi itärajan myös Ahvenanmaan osalta. 

 
P.S.  Purettua Heimolan taloa paremmin itsenäisyyttämme juhlistavaan kolikkoon* ehkä sopisikin lokakuussa 2017 esitellyssä Suomi100-juhlarahan kansalaistoimikuntaluonnoksessa nähtävä kuvateema. Siinä Tarton rauhan vuosipäivän 14.10. kunniaksi julkistetun täydentävän juhlakolikkoluonnoksen kuvapuolella Suomi-neidon juhla-asuksi on valittu itsenäisen maamme ensimmäiset kansainvälisesti hyväksytyt, Tarton rauhan 1920 mukaiset luomurajat. Nehän neuvoteltiin J.K. Paasikiven johdolla rauhanomaisesti Neuvosto-Venäjän kanssa Kansainliiton ja myös Ruotsin vahvistaessa tuloksen paitsi itärajan myös Ahvenanmaan osalta.   

- Kun vietetään itsenäisen valtiomme 100-vuotisjuhlavuotta, on luontevaa kiinnittää huomio alkuperäisiin, ainoisiin oikeisiin rajoihimme (muutoinkin kuin kantamalla rinnassamme mm. Rahapajan tuotannossa olleita Alkuperäinen Suomineito -hopeapinssejä ja riipuksia). Rajoistahan oli uuden valtiomme alkuvaiheissa 1917-20 hienoista erimielisyyttä sekä Ruotsin että Neuvosto-Venäjän kanssa, joten yksiselitteisiä kiistattomia rajoja ei oikeastaan ollut tuona aikana. Itsenäisen Suomen ensimmäinen virallinen kv. hyväksytty ja edelleen ainut rauhanomaisesti neuvoteltu rajasopimus on Tarton rauha 1920. - Ruotsi on muuten pitänyt kiinni näistä sovituista rajoista, itänaapurimme ei, mistä syystä se erotettiin Kansainliitostakin 1939 talvisodan vuoksi.

* Ks. Itsenäisyyspäivän Suomi100-juhlaraha 'teloituskolikon' suunnittelijan käsialaa   

 

P.P.S.  Myös Ilta-Sanomat käsittelee Lokakuun vallankumous Suomessa -aihetta.

 

Lue myös:

100 v sitten murhattu Alfred Kordelin, bolsevikkien ensimmäinen uhri Suomessa 

 Suomi100-infolinkit: korjaussarja YYA:n ja putinistien historianväärennöksiin 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tämä oli yksi hyvä lisä niihin itsenäistymistä sivuaviin historiaa harrastavien blogi-kirjoituksiin joista kokoamalla saisi paljon paremman esityksen kuin virallisista juhlajulkaisuista. Historiaa katsotaan helposti väärästä päästä, ikään kuin olisi tultu suorastaan ennalta määrättyä ja suoraa tietä siihen loppu tulemaan kuin tultiin. Näin ei tietenkään ollut. Aika oli myrskyistä, monista asioista tehtiin monia päätöksiä pienillä enemmistöillä ja kabinettikaappauksilla. Oli suoranaista onnenkauppaa, että tulos oli tämä mikä oli.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Komppaan täysillä eli satasella, Suomi100!

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Joskus on veistelty, että Suomella oli peijakkaan hyvä onni kun ensin kaatui Kerenski ja sitten kaatui Saksa. Venäjällä vastaavasti oli peijakkaan huono onni, kun Kerenski kaatui ennen kuin Saksa ehti kaatua.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #3

Itseasiassa tuolle vitsille on perustelut Brest-Litovskin rauhansopimuksessa 03.04.1918:

http://avalon.law.yale.edu/20th_century/bl34.asp#art6
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/brest.html (suomenkielinen versio)

"Myös Suomi ja Ahvenanmaan saaret tulee tyhjentää välittömästi venäläisistä joukoista ja venäläisestä punakaartista ja Suomen satamat Venäjän laivastosta ja merivoimista. Niin kauan kuin jäät estävät sotalaivojen siirron Venäjän satamiin, tulee sotalaivoilla olla jäljellä vain harva päällystö. Venäjä lopettaa kaiken kiihotuksen ja propagandan Suomen hallitusta ja julkisia laitoksia vastaan."

Toisin sanoen tuon mukaan bolshevikien piti jättää suomalaiset sisällissotaa käyvät punaiset oman onnensa nojaan, sillä Brest-Litovskin rauhan jälkeen ja ennen Saksan kaatumista sekaantuminen Suomen sisällissotaan olisi saattanut sytyttää uudelleen sodan keisarillisen Saksan ja bolshevikien välillä. Samalla on syytä muistaa, että bolshevikeillä oli paljon vihollisia myös Venäjällä, joten heidän vallassapysymisensä ei ollut mitenkään varmaa.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #4

Neuvosto-Venäjän bolsut kamppailivat sisäistä vihollistaan eli mm. laillisia vallanpitäjiä vastaan vielä monia vuosia sen jälkeen kuin Suomi oli jo vakiintunut demokratia valkoisten onneksi voitettua vapaussodan. Valitettavasti samoihin aikoihin eli 1918 itsenäistyneen Viron kohtalo oli synkempi. Demokratia oli toki itänaapuriin verraten kelvollista euroopalaista tasoa, mutta Viro onneton erehtyi suostumaan 1939 molotov-ribbentropilaisten internatsiliittolaisten YYA-juoniehdotukseen ja antoi periksi Neuvostoliiton miehitykselle.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #5

Pitää paikkansa. Suomi tavallaan pääsi itsenäistymisessään vähällä, kun verrataan siihen, mitä Virossa tai Venäjällä tapahtui.

Virolla oli Suomeen verrattuna useita ongelmia vuonna 1939. Virolla oli huomattavasti vähemmän väestöä kuin Suomella ja Viron puolustus oli myös riippuvainen siitä, kuinka hyvin Latvia pystyisi puolustamaan omaa aluettaan. Jos Latvia kaatuisi, niin se avaisi Viron eteläisen sivustan.

Suomen onni oli se, että Laatokan pohjoispuolella oli paljon metsää ja harvakseltaan teitä, joita saatettiin käyttää hyökkäysreitteinä. Neuvostoliitto valitsi hyökkäysajankohdaksi huonoimman mahdollisen omalta kannaltaan, koska jos he olisivat valmistautuneet talven ajan ja aloittaneet hyökkäyksensä keväällä 1940, niin lumien sulaminen olisi vienyt Suomelta niin puolustusta auttaneet kinokset kuin myös paukkuvat pakkaset. Tämän lisäksi myös Ranska olisi hyvinkin voinut kaatua samalla tavalla, jolloin Ranskalla ja Britannialla ei olisi ollut mitään kykyä auttaa Suomea.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #6

Paljon lisäpahaa olisi muuten koitunut koko ihmiskunnalle, jos Suomineito olisi valinnut toisin ja antanut periksi joukkoahdistelulle 1939-44. Luepas KIITOS Спасибо 1939-45 Euroopan pelastamisesta! - Kenelle? > http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244966-k...

Joukkohadistelusta ja pakkosilvonnasta ja luvattomista amputoinneista selvinnyt Suomineito menetti 1947 saaliinjakosopimuksessa (toistaiseksi) 12,5 % alueestaan imperialistiselle hyökkääjälle, laittomalle maahantunkeutuja-roistovaltiolle, joka jatkaa yhä miehitysrikosta uudella nimellään.

Katsoin muuten uuden Tuntemattoman ja minua oikeasti häiritsi se IS:ssäkin esiinnostettu pikkujuttu, että Rokka vieraili eka lomallaan kotitilallaan Kannaksella paikkakunnalla, jota ei ainakaan Viljam Pylkäksen historiikin mukaan ollut vielä tuolloin vapautettu laittomasta ryssämiehityksestä. Seuraavana syksynä toki Lyyti ja Anttikin lomillaan varmaan hoitelivat laillista kotitilaansa (joka muuten on edelleen perikunnan laillista omaisuutta).

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Huomenna 16.11 tulee kuluneeksi satavuotta siitä kun eduskunta hyväksyi 8-tuntisen työpäivän. Suuri voitto työväenliikkeelle.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Olen samaa mieltä, voitto koko kansalle. Venäjällä muuten oli voimassa vielä noihin aikoihin maaorjuus, mikä sittemmin vaihtui kommunismin orjuuteen. Ja oikeastihan orjuus tarkoitti naapurimme itäbarbariassa sitäkin että Suomesta vietiin Venäjälle lapsia orjiksi vielä myöhemminkin kuin isovihan aikaan 1700-luvulla. Ihmisoikeudethan eivät toteutuneet Neuvostoliiton aikana vähääkään, eivätkä juurikaan paremmin nytkään. Heidi Hautala oli kai ainut todenpuhuja Suomen eduskunnan satavuotisjuhlassa jokunen vuosi sitten, ja sai maksaa siitä hintana suomettuneisuuden ja KGB:n koston...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Venäjällä lopetettiin maaorjuus Aleksanteri II aikana 1861. Se ei siis ollut voimassa 1917.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kaksisataa vuotta sitten työpäivä oli jopa 16-tuntinen. Ja sata vuotta sitten 8-tuntinen. Entä tänä päivänä? Edelleen 8-tuntinen. Työväenliikkeellä ei ole mitään syytä juhlia tänä päivänä tämän asian tiimoilta. Sata vuotta on poljettu paikallaan mitä tulee työpäivän pituuteen.

Marx selitti Pääomassa, miksi taistelu työpäivän pituudesta on nimenomaan kaikkein tärkein pointti taistelussa taloudellista riistoa vastaan. Mutta sosialidemokraatit ovat kallistuneet leivän ja sirkushuvien kannalle ja jättäneet taistelun työväenluokan riistosta vapautumisen puolesta sikseen.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tuo "leipää ja sirkushuveja" on kyllä paljon parempi ohjelma kuin se käytännön Marxilaisten tarjoama "nälkää ja pitkäpiimäisiä puheita"

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #11

Vanha KNFIJV-aforismi:
Marxismi on kansastavieraannuttavaa oopiumuskoa eliittipyrkyreille.

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Kyllä Suomen nykyrajat ovat kansainvälisesti hyväksytyt. Yksikään maa ei niitä vastusta.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Mutta suomalaisilta ei kysytty kun Suomineitoa joukkoahdisteltiin ja pakkosilvottiin 1939-44 ja amputoitiin luvatta 1947. Muuten, USA ole koskaan hyväksynyt Molotov-Ribbentrop –sopimusta, ja tämän sopimuksen uhrinahan Suomi joutui sotaan Neuvostoliiton hyökättyä 1939 ja 1941 ja ryssä ryösti 12,5 % maastamme. Yhdysvallat ei koskaan hyväksynyt Baltian maiden valloittamista. Teheranin huippukokouksessa presidentti Theodor Roosevelt vaati 01.12.1943 Viipuria Suomelle. >
http://prokarelia.net/en/?x=artikkeli&article_id=1...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Vielä muistutus: jatkosodan hyökkääjä oli Suomi, Saksan rinnalla, jolla oli puolet Suomen itärintamasta vastuullaan.

Suomen olisi kannattanut suostua NL:n aluevaihtoehdotukseen syksyllä 1939, niin aluemenetykset olivat jääneet paljon pienemmiksi: Suomenlahden ulkosaaret, rajansiirto Kannksen puoliväliin Koivisto-Rautu -linjalle, josta olisi saatu kompensaatio P-Karjalasta. Viipurikin olisi jäänyt Suomelle.

Jatkosodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan vain Petsamon, vaikka NL:n sotilaspiirit olivat tiettävästi ehdottaneet Stalinille uutta rajaa Kymijoelle.

Teheranissa Stalin lupasi Rooseveltille ja Churchillille, että Suomi saa jäädä itsenäiseksi, ehdolla, että NL saa pitää Baltian maat. Länsivallat hyväksyivät sen.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #20

1. Jatkosodan aloitti Neuvostoliitto 22.-25.6.1941, ks. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245094-t...

2. Suomen ei olisi kannattanut suostua NL:n Stalin-Hitler-sopimukseen pohjautuvaan aluevaihtoehdotukseen syksyllä 1939, kun emme kerran halunneet koko maatamme Stalinin hallintoon Viron tapaan - talvisodasta kieltäytymällä olisi kyllä saatu näin uhkea Suursuomineito, ks. kartta> http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227085-t...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

"Lenin myös ehdotti 1.3.1918 maallemme nimeä ”Suomen sosialistinen työväentasavalta”, ja Suomen punikkiedustajat hyväksyivät Johtajan ehdotuksen. "

Ei pidä paikkaansa.

"Hän (Lenin) esitti sopimuskumppanin nimen muuttamista Suuomen sosialistiseksi työväen tasavallaksi. Suomen edustajat epäröivät, ehdotus oli heille uusi, mutta Helsingin kansanvaltuuskunnan asenne oli selvä ja jyrkkä. Suomi määrää itse maansa nimen, ei sopimuksen toinen osapuoli"
(Paavo Haavikko, Kansakunnan linja)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Wikipedia: "Nimitystä ”Suomen sosialistinen työväentasavalta” ehdotti sopimusneuvotteluiden yhteydessä kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja Vladimir Lenin. Kansanvaltuuskunnan hyväksymässä alkuperäisessä sopimusluonnoksessa oli sen sijaan esiintynyt nimitys Suomen tasavalta. Suomen edustajat Edvard Gylling ja Oskari Tokoi hyväksyivät Leninin ehdottaman nimenmuutoksen ja se päätyi lopulliseen sopimustekstiin. Jälkeenpäin muu kansanvaltuuskunta moitti Gyllingiä ja Tokoita siitä, että nämä olivat antaneet Leninin päättää Suomen valtion nimestä.
”Suomen sosialistinen työväentasavalta” hajosi, kun valkoiset voittivat sisällissodan ja punaisten johtajat pakenivat Neuvosto-Venäjälle, jossa kansanvaltuuskunta lakkasi toimimasta."> https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sosialistinen...

Taisi jotkut tovereista joutua ns. Ikitielle...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

On hyvä muistaa ettei punaiseten hallitus 1918 ollut suinkaan luopumassa Suomen itsenäisyydestä. Vasemmistohan oli itsenäisyyttä johdonmukaisimmin ajanutkin. Porvaristo horjui kesällä 1917 kahden vaiheilla, liikemiessiipi vastusti irtautumista Venäjästä tärkeiden kauppasiteiden takia. Vasta bolsevikkikumous sai oikeistonkin itsenäistymisen kannalle.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #21

Höpsönpöpsön! ... Iltasanomatkin muuten käsittelee aihetta tänään: https://www.is.fi/suomi100/art-2000005450285.html

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

"(Kapinahan ei lopulta onnistunut täysin, ja itänaapurin revanssipaine purkautui sittemmin talvisodan 1939 ja jatkosodan 1941 hyökkäyksissä maahamme.) "

Vielä muistutus: jatkosodan hyökkääjä oli Suomi, Saksan rinnalla, jolla oli puolet Suomen itärintamasta vastuullaan. Suomen hyökkäysvaihe päättyi vuoden 1941 lopussa, jolloin Suomi oli vallannut Itä-Karjalan Äänistä ja Syväriä myöten. Siitä seurasi pitkä asemasotavaihe Neuvostoliiton aluella. Asemasota vaihe päättyi NL:n 9.6.1944 alkaneeseen suurhyökkäykseen, jossa se työnsi Suomen joukot pois maastaan. Aselepo tehtiin syyskuussa 1944.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Jatkosodan aloitti itänaapuri hyökkäämällä Suomeen kesäkuussa 1941. Suomi aloitti puolustushyökkäyksen heinäkussa 1941. Neuvostojoukkoja oli ollut sadointuhansin jo 15 kuukauden ajan ennen jatkosodan alkua miehittämässä Suomen alueita Viipurin lääniä ja Hankoniemeä valmistellen revanssiaan (välirauhakesänä 1940 Nl ampui alas suomalaisen matkustajakone Kalevan Viroa miehittäessään) - https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota#Sota_alkaa

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen mm.suurimpia kaupunkeja pommittaen kesäkuussa 22.-25.6.1941, ja Suomi aloitti puolustussodan vasta heinäkuussa 1941. Ensin vapautettiin ryssän talvisodan jälkeen laittomasti miehittämä Viipurin lääni ja Hankoniemi. Valtakunnanraja ylitettiin Itä-Karjalan puolelle vasta elokuussa 1941 - ainoastaan omat alueet kuten Viipuri ja Sortavala palautettiin, mutta Petroskoita/Äänislinnaa tai muita naapurin alueita ei koskaan liitetty Suomeen, ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_hy%C3%B6k...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Eivät NL:n pommitukset olleet syy siihen että Suomi ja Saksa hyökkäsivät NL:oon 1941. Sotaan lähdöstä oli sovittu Saksan kanssa jo paljon aikaisemmin. Maassamme oli 200.000 Natsi-Saksan sotilasta. Oli sovittu, että Suomi lähtee mukaan hyökkäykseen kun Saksa saavuttaa Väinänjoen Baltiassa. Se toteutui ja Suomen joukot ylittivät itärajan 10.7.1941. Hyökkäys sujui hyvin, olihan Suomella kanksinkertainen ylivoima. Verta se kyllä meille maksoi, Suomen menetykset hyökkäysvaiheessa olivat suuremmat kuin koko talvisodassa.

NL ei tietenkään pitänyt laittomasti hallussaan Viipurin lääniä ja Hankoniemeä. Ne oli Suomi luovuttanut virallisessa rauhansopimuksessa 13.3.1940.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #23

"Eivät NL:n pommitukset olleet syy" - kuka niin on väittänytkään? Neuvostoliitto vaan aloitti jatkosodan noilla hyökkäyksillään viikkokausia ennen kuin Suomi aloitti puolustussodan.

NL:n SYY hyökätä Suomeen 1939 oli toimia uskollisesti natsi-Saksan kanssa tekemänsä liittolaissopimuksen mukaisesti Puolan syyskuisen yhteismiehityksen ja puoliksijaon hengessä. Saksalaiskenraali ylistää täällä nähtävässä dokumentisssa liittolaisuutta jo ennen talvisotaa 1939: http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243577-p...

Kun Stalin ei pystynytkään täyttämään omaa osuuttaan täysin, eli sai ryöstettyä ja etnisen puhdistuksen jälkeen laittomasti miehitettyä vain Viipurin läänin ja pakkovuokrattua Hankoniemen, keräsi NL 15 kk voimiaan revanssiin, jonka aloitti Suomen maaperää laittomasti jo miehittäessään Suomen siviilejä pommittaen 22.-25.6.1941.

Lue myös Kiitos Cnacu6o 1939-45
http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244966-k...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä Vastaus kommenttiin #25

Molotov-Ribbentrop -sopmuksessa ei sanota, että NL saisi vallata Suomen. Siinä puhutaan vain aluejärjetselyistä, jotka Suomen osalta tarkoittivat rajansiirtoa Kannaksella pois Leningradin laidalta, puoleen väliin Kannasta.

Saksalaiset kehottivat yksityisesti Suomea hyväksymään tarjouksen, koska kieltäytyminen voisi johtaa NL:n hyökkäykseen (kuten johtikin), joka voisi johtaa koko Suomen miehittämiseen. Tämä olisi ollut vakava isku Hitlerin suunnitelmille hyökätä NL:oon, koska NL olisi saanut vahvan aseman Itämerellä, eikä Saksa voisi käyttää Suomea hyökkäysalustanaan NL:oon (kuten sitten käytti 1941-44).

Saksa hyökkäisi NL:oon 22.6.1941, myös Suomen alueen kautta pohjoisessa ja käytti kuutta Suomen lentokenttää (Suomen kanssa sovitusti) pommituslentoihinsa. Tähän NL reagoi pommittamalla Suomen aluetta 25.6.1941.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #28

Molo-Ribbe-sopimuksen aluejakokartassa koko Suomi ja Baltian maat kuuluvat Stalinille.

Talvisota ei tosiaankaan ollut erillissota, vaan kiinteä osa Hitler-Stalin-liittouman yhteistä hyökkäystä itäisen ja pohjoisen Euroopan pikkuvaltioita ja Puolaa vastaan ja niiden saaliinjakoa >
http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245094-t...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä Vastaus kommenttiin #29

Ei siin sopimuksessa mitään karttaa mukana ollut, siinä puhutaan vain aluejärjestelyistä. Suomen osalta kyse oli siis Suomenlahden ulkosaarista ja rajansiirrosta Kannaksen puoliväliin.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #23

"NL ei tietenkään pitänyt laittomasti hallussaan Viipurin lääniä ja Hankoniemeä. Ne oli Suomi luovuttanut virallisessa rauhansopimuksessa 13.3.1940."

Siis aseellinen ryöstö on laillinen teko ja joukkoraiskaus legitiimi multilateraalinen tasa-arvotoimi, jos uhri ei voi lopulta muuta kuin luopua omaisuudestaan ja koskemattomuudestaan? Porvoon tyttärensätappajakin toimi siis mielestäsi hyväksyttävästi, koska uhri ei saanut pantua riittävästi vastaan ja kiistatta luopui hengestään. Ihan yya-sopimushenkistä toimintaa...

Tiesit kai, että roistovaltio NL erotettiin joulukuussa 1939 Kansainliitosta talvisodan hyökkäyksen vuoksi, ja etninen puhdistus ja laiton Suomen alueiden miehitys neukkuväellä kuuluvat suurimpiin ihmisyydenvastaisiin rikoksiin ylipäätään.

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä Vastaus kommenttiin #27

Suomi miehitti laittomasti suuria alueita NL:sta 1941-44 (kuten Saksakin). "Epäkansalliset", muut kuin suomensukuiset suljettiin keksitysleireille. Takoitus oli kuljettaa heidät Uralin taakse, kunhan Saksa ja Suomi olisivat voittaneet sodan.

Suomi oli kyllä hyväksynyt talvisodan rajanmuutokset. NL:lla oli mahdollisuus vallata koko Suomi niin talvi- kuin jatkosodankin lopulla, mutta se tyytyi loppujen lopuksi melko vähään. Suomi ei ollut tärkeä NL:lle, vain sivunäyttämö.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #31

Jatkosodassa Suomi palautti eduskunnan päätöksellä 6.12.1941 rajojensa sisään vain omat lailliset alueensa - vain ne, jotka olivat olleet keväästä 1940 lähtien neuvostofasistisikojen miehittäminä, ei missään vaiheessa tuumaakaan itänaapurin maata. Itä-Karjla oli SUOmen hallussa sotastrategisena neuvotteluvarana eli tulevan rauhanhieronnan kannalta se olifiksumpaa kuin odotella taisteluja omalla rajalla. NL sitä vastoin liitti aina ryöstömiehittämänsä naapurin alueet 'virallisesti' oman valtionsa rajoihin, niin mm. Itä-Puolan oman puoliskonsa syyskuun 1930 hitleriläis-stalinilaisessa saaliinjaossa sekä Suomelta ryöstämänsä alueet 1940 ja 1944. Kansainvälisoikeudellisesti Tarton rauhan rajat muuttuivat virallisesti vasta 1947.

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä Vastaus kommenttiin #33

Ei tuollaisella eduskunnan päätöksellä 6.12.1941 ollut mitään merkitystä, koska sille ei ollut pyydetty vastapuolen hyväksyntää. Alueet kuuluivat laillisesti itänaapurille rauhansopimuksen mukaisesti 13.3.1040 alkaen.

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Keskustelu siitä, oliko jatkosota erillissota vai ei, on turhanpäiväistä. Samoin on aikamoista saivartelua väittää, ettei Suomi hyökännyt vaan puolustautui Neuvostoliiton aloitettua ilmapommitukset. Mielestäni voidaan jo REILUSTI TUNNUSTAA, että Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon saksalaisten kanssa jo kuukausia aikaisemmin laaditun suunnitelman mukaisesti.

(Kenraali Gustav Hägglund kirjassa Me olimme nuoria sotilaita)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Hägglund taisi olla liian nuori tietämään, että Suomen suuren isänmaallisen puolustussodan 1939-44 aloitti Stalin 30.11.1939 ja laillinen sotatila kesti yhtäjaksoisena syyskuuhun 1947, ks. http://www.tpk.fi/ahtisaari/fin/instituutio/mannin... - Ei ns. välirauhan aika ollut mitään rauhaa kellekään.

Suosittelen ensiapuna tiedonvajeisiisi: Suomi100-infolinkit: korjaussarja YYA:n ja putinistien historianväärennöksiin> http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245809-s...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Ei Suomi ollut sotatilassa 13.3.1940 jälkeen ennen kuin kesäkuun lopulla 1941.

Jatkosodan sotatila päättyi 19.9.1944 välirauhaan. Lopullinen rauhansopimus solmittiin Pariisissa 1947.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #32

Miksiköhän presidentin sivuilla sitten sanotaan näin: "4.9. Tasavallan presidentin valtuudet poikkeuksellissa oloissa - - Vuoden 1930 sotatilalain mukaan presidentti päätti sotatilan julistamisesta ja sen lakkaamisesta (Suomi oli lain mukaisessa sotatilassa 30.11.1939 - 26.9.1947)."
- http://www.tpk.fi/ahtisaari/fin/instituutio/mannin...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä Vastaus kommenttiin #34

Suomi ei ollut sotatilassa ainakaan NLa vastaan, sillä maiden välillä oli diplomaatisuhteet välirauhan aikana talvi- ja jatkosodan välissä, sekä syyskuusta 1944 alkaen.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #35

No kerropas sitten Tapsa-poju presidentinkanslialle että taas valehtelevat ja te siellä moskovantrollitehtaissa ette yhtään tykkää tuollaisesta epätoverillisesta neuvostovastaisuudesta vastaisuudessakaan enempää kuin niinä ihanina yya-kulta-aikoinanne jolloin disinfopraavdarunosuolestanne suolletut hengentuotepäästöt menivät täydestä hyödyttömien idealistien ja muiden kotitsuhna-koprofagien hengenravinnoksi:D

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä

Toki kenraali Hägglund on sotahistorian lukenut ja tietää, että jatkosodan aloittivat Suomi ja Natsi-Saksa. Ei sitä nykyään kiistä yksikään valistunut historiantutkija. Eivät Saksan joukot, 200.000 miestä täällä lomailemassa olleet.

Suomen tavoite oli vallata talvisodassa menetetyt alueet ja "koroiksi" Itä-Karjala, eli Suur-Suomea tavoiteltiin.

Tarton rauhaa pidettiin oikeistopiireissä 1920-30 -luvuilla "häpeärauhana", koska Suomi ei saanut Itä-Karjalaa.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #36

Hägglund-poloista vaivaa ns. Tukholman-syndrooman meikäläinen versio Suomentauti, eli että vaikka hänkin on karjalanpakolaisia, niin pitää vaan esittää nauttivansa siitä että ryssä yhä potkii päähän ja vielä vähän kiitellä yya-liturgianomaisesti vaikkei enää olisi pakkokaan... ;)

Oikeisto- ja vasemmistoääripiirit taitavat olla teille venäjäntrolleille kovinkin läheisiä kumppaneita moloribbeliittolaishengessä tietty. Minkäslainen se oli se punikki-kuusis-quislingien havittelema suurpunasuomi silloin 1939 veljellisen avuntantokampanjan hankkeessa muuten? Huaahhaahhaahh ihankohan ahneet oiekasti uskoivat staalinin antavan tuumaakaan muuta kuin hautapoteron korkeintaan siellä karjalanpunahonkien ikitiellä...

Käyttäjän TapioVrjl kuva
Tapio Värjölä Vastaus kommenttiin #40

Hägglundin kannalla jatkosodan hyökkäyksestä on valtaosa maamme historiantutkijoista. Ensimmäisinä jo 1960-luvulla kirjoissaan englantilainen prof. Upton (Välirauha) ja tri Mauno Jokipii (Jatkosodan synty).

Varsinaiset neuvottelut (Saksan kanssa) käytiin 4.-5. kesäkuuta Helsingissä maa- ja ilmavoimien osalta ja Kielissä laivastoasioista 6. kesäkuuta…. Helsingissä sovittiin sotilaiden kesken varsin pitkälle meneviä ykstyiskohtia myöten siitä sotilaallisesta yhteistyöstä, joka muutama päivä myöhemmin alkoi kauttakulkusopimukset tavattomasti ylittävillä joukkojen siirroilla Lappiin maitse ja meritse. Saksalaisille alistettiin pohjoisessa kenraali Siilasvuon III armeijakunta. Välirajaksi maiden sotavoimille määriteltiin linja Oulusta Oulujärven ja Lentiiran kautta Sorokaan Vienanmeren rannalla. Suomi tulisi varaamaan ensimmäiseen hyökkäysaaltoon viisi jalkaväkidivisioonaa ja yhden ratsuväkidivisioonan.

Jokipii päättelee ulkoasianvaliokunnan 13.6.1941 kokouksen perusteella, että jos hallitus olisi vienyt selonteon eduskuntaan, se ei olisi saanut lupaa offensiivisen sodankäynnin aloittamiseen.

Mauno Jokipii tiivistää kesäkuun mielipidekehyksen taitavasti: "Kun Suomen suhde Saksaan oli elokuussa 1940 poistanut pelon välittömästä venäläismiehityksestä ja keväällä 1941 antanut aavistaa Karjalan takaisinsaamisen mahdolllisuuden, juhannuksen alla 1941 eräissä piireissä oltiin jo Suur-Suomi -innostuksen vallassa. Maltillisetkin olivat taipuneet vietäviksi."

Suomi vietiin jatkosotaan valtiosäännön vastaisesti ilman eduskunnan lupaa.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Muuten, tuolla vähän kyldyyrisemmällä Vapaavuoro-osastolla on julkaistu aiheeseen liittyen blogi Ohto Manninen ja Suomen itsenäistymispäivien 6.12.1917 - 14.10.1920 kuvasto
> http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset