Retoriikan kyseenalaistuksia ulkoasiainSuomintaa totta, faktaa ja pravdaa punniten

KIITOS Спасибо 1939-45 Euroopan pelastamisesta! - Kenelle?

  • Vain kuvitelmaa: BBC:n SS-GB-sarjassa natsit ovat onnistuneet valloittamaan Englannin
    Vain kuvitelmaa: BBC:n SS-GB-sarjassa natsit ovat onnistuneet valloittamaan Englannin
  • Vain kuvitelmaa: Ilkka Remeksen Pääkallokehrääjässä Neuvostojoukot miehittivät 1944 koko Suomen eivätkä vain 12,5 %...
    Vain kuvitelmaa: Ilkka Remeksen Pääkallokehrääjässä Neuvostojoukot miehittivät 1944 koko Suomen eivätkä vain 12,5 %...
  • Toteutunut fakta edelleen: neuvostofasistien 1940-47 laittomasti miehittämät Suomen alueet harmaalla
    Toteutunut fakta edelleen: neuvostofasistien 1940-47 laittomasti miehittämät Suomen alueet harmaalla
  • KIITOS Спасибо 1939-44 Suomineidolle Euroopan pelastamisesta uhrihintana Viipurin lääni, Petsamo ja itä-Salla?
    KIITOS Спасибо 1939-44 Suomineidolle Euroopan pelastamisesta uhrihintana Viipurin lääni, Petsamo ja itä-Salla?


Vähän käsitelty historiatieto Länsiliittoutuneiden suunnitelmista hyökätä 1945 natsi-Saksan antautumisen jälkeen itään Stalinin lebensraumretkeä vastaan on herättänyt keskustelua tuon ajan vaihtoehdoista maailmansodan toisenkin aloittajasyyllisen kukistamiseksi. Neuvostohallinto jäi valitettavasti tuomitsematta ja hirttämättä sotarikoksistaan ihmisyyttä vastaan. Se olisi voitu ehkä tehdä ajoissa ennen sodanjälkeisiä rikoksia: rautaesirippua, Berliinin muuria, Unkarin ja Tshekkoslovakian miehitystä, Pohjois-Korean ym. kanssaroistovaltioiden perustamista jne. 

"Voi kunpa olisikin" tai "miksei toimittu" -huokaukset voidaan toki luokitella jälkikäteishaaveiksi tai myöhäissyytöksiksi. - Mutta mitä voisimme sanoa historiankehityksen oikeasti toteutuneitten kehityskulkujen syistä ja ansioista? Tämän pohdinnan summa summarum -johtopäätös* saattaa loppupelitason oivaltavuudessaan yllättää meidät, ja Naapurimmekin... Speculare necesse est! 

Pieni pohjoinen 'gallialaiskylä' saattoi loppupelejä ajatellen vaikuttaa merkittävästi koko Euroopan kohtaloon ollessaan se ensimmäinen vähäväkinen tyhmänrohkea kansakunta, joka asettui vakavastiotettavaan aseelliseen vastarintaan stalinilaisfasistisen imperialistiallianssin sopimaa maahantunkeutumista vastaan jo 1939-40 eli ensimmäisenä kaikista Hitler-Stalin-liiton totalitarismin hyökkäyssodan uhreista. Mietitäänpä millaiset käänteet ja valinnat olisivat sittemmin muokanneet historiaa ja maailmansodan lopputulemaa, jos Suomineito ei olisi alkuunkaan puolustautunut joukkoahdisteluja vastaan? 

Siis: Entä jos olisimme päätyneet 1939-40 Tanskan, Norjan ja Baltian maiden valintaan eli antautuneet itäisen maahantunkeutujan yya-kumppaneiksi suoraan ilman puolustustaistelua tai luovuttaneet ehdoitta muutaman viikon yrittämisen jälkeen?  

Voi olla, että Suomi valtiona olisi jäänyt vuonna 1940 Viipurin läänin ja Hangon lisäksi vielä muiltakin osin eli kokonaan miehitettynä muodollisesti maailmankartalle. Olisimme talvisodassa luovuttamalla 1940 jopa saaneet lisäalueita Itä-Karjalasta, niin kuin Suur-Suomi-suunnitelmaan kuuluikin Kuusisen ja Stalinin joulukuussa 1939 tekemän sopimuksen mukaan, ks.  wikipedia.org/wiki/Suomen_kansantasavalta. Tanskan ja Norjan quisling-hallitusten tapaan Suomea olisi johtanut Terijoen hallituksen nimittämä presidentti O.W. Kuusinen. Mutta olisi meidät voitu myös liittää virallisestikin Neuvostoliittoon Itä-Puolan, Viron, Latvian ja Liettuan tapaan. Periaatteessa/teoriassa olisimme myöntyvyytta osoittaessamme voineet säilyä jopa erillisenä 'itsenäisenä kansandemokraattisena' vasallivaltiona aina mahdollisesti tulevaan Hitlerin ja Stalinin välirikkoon ja diktaattorimafian välienselvittelyyn ja reviiririitaan asti. Se sitten olisi kyllä tarkoittanut myös heidän anschlussaamiensa maa-alueiden uutta saaliinjakoa. 

- Mutta ei ole lainkaan sanottua, olisiko Hitlerillä ja Stalinilla ollut enää tarvetta käydä toistensa kimppuun 1941 tai myöhemminkään, jos Suomi olisi antautunut ehdoitta talvisodan alussa tai aikana. Ruotsi olisi jatkanut Saksan hiljaisena myötäjuoksijana pyrkien varmaan sen osaksi, jos olisi ollut pakko valita Suomen tai Norjan esimerkki. Tai ehkä sille olisi taas tarjoutunut kultahammasvaihteohto uutena puolueettomana 'Sveitsinä', joka saattaisi keplotella myös naapureilleen jenkkiläisiä nailonsukkia ja purukumia ja saippuasarjoja lihakaupanmainoksineen. Länsi-Euroopan maat olisivat ehkä valinneet pragmaattisen pasifismilinjan nekin Ranskan ja pikkumaiden 'valittua' Saksan alamaisuuden. Neuvostoliitto olisi saanut uusia jäsenmaita ilman suursotaa, ja sekin olisi ehkä tyytynyt pelkkään poliittiseen kilvoitteluun uuden liittolaisensa/kilpakumppaninsa kanssa. Rauhan oloissa elintasokin olisi saattanut hiljalleen kohentua sekä Neuvostoliitossa että Saksassa Brezhnevin ja Honeckerin totalitarismikauden tasolle.  

Britannia olisi ollut Hitlerille helpompi pala tuossa vahvemmassa asemassaan kuin toteutuneiden itärintamaongelmiensa keskellä. Idän suunnan sopimuskumppani Stalin ei olisi valittanut saatuaan onnistuneesti kaiken Molotov-Ribbentrop-liittosopimuksessa jaetun, rakas tynkä-Suomineito mukaanlukien Ahvenanmaan kera. Hitler ja Stalin sopisivat keskenään juutalaisten hiljaisista hävitysohjelmista omilla alueillaan (yhteistyötähän olikin aloitelttu salassa jo 1930-luvulla) eikä tietoja massatuhoamisista vuotaisi maailmalle enempää kuin Katynin 1940 massamurhista tai Ukrainan nälänhädästä tai 1930-luvun suomalaisista puhdistusuhreistakaan Itä-Karjalan ikitiellä

Yhteinen rikos ihmiskuntaa vastaan lähentäisi viiksiniekkaparia entisestään, eivätkä onnensateenkaarta himmentäisi liittolaismaissa Israelinkaan vastalauseet, koska sitä ei olisi. USA tuskin puuttuisi Britannian ja Saksan keskinäisiin partnerisuhdeneuvotteluihin ja kv. suunnitelmiin ehkä hyvinkään pitkään aikaan ennen kuin mahdollisesti olisi jo liian myöhäistä. Skenaario, jossa Saksa miehittäisi Englannin, olisi voinut toteutua muutenkin kuin BBC:n tv-sarjoissa  tai vaihtoehtotodellisuuksien rikosromaaneissa
 

- Diktaattorien Euroopan jako ei oikeasti toteutunut pysyvästi. Ei ihme, että venäläiset ns. patriootit ovatkin kaikkein katkerimpia maailmansotaa muistellessaan nimenomaan siitä, että Hitler ei pitänytkään Molotov-Ribbentrop-sopimuksen mukaista etupiirijakolupaustaan, vaan rikkoi sen Neuvostoarmeijan osoitettua heikkoutensa toteuttaa omaa osuuttaan sopimuksesta epäonnistuessaan kaappaamaan koko Suomen 1939-40. 

Entä jos olisi onnistunut? Katynissa kesällä 1940 olisi teloitettu puolalaisten lisäksi myös Suomen upseerit, ks. katynin-teloituksilla-yhteys-suomen-talvisotaan  - Kansanvihollissiviilimme olisi asutettu pääosin Siperiaan, joten Suomen armeija ei enää koskaan sotisi eikä potentiaalisilla asekätkijöillä ja metsäveljillä olisi ollut reaalisia mahdollisuuksiakaan mainittavampiin sabotaaseihin. Barbarossa-suunnitelmaa ei ehkä koskaan tulisi tai toteutettaisi. Karjala ja Petsamo olisivat Suomea, mutta Suomi osa Neuvostoliittoa.

Välttämättä kotimaamme ei tässä (1) tapauksessa  enää olisi joutunut lainkaan taistelualueeksikaan. Jos taas historian kulku olisi näissäkin oloissa kuitenkin johtanut Hitlerin ja Stalinin keskinäiseen aseelliseen välienselvittelyyn 1941 tai myöhemmin, olisi tämä (2) tilanne voinut johtaa Suomea parillekin erilaiselle pääkehityspolulle molempien Molotov-Ribbentrop-liittosaaliinjakajien taistelutantereena riippuen suursodan voittajasta eli USA:n mahdollisesta osallistumisesta jollain puolella.
 

(1). Eristäytymissuuntautunut isolationismi-USA olisi tässäkin tapauksessa todennut Euroopan tehneen omat valintansa ja päätynyt tässä vaiheessa käpertyä turvaamaan oman onnensa liittoutumattomana toisten sotaan sekaantumatta. Japani ei olisi varmaankaan uskaltautunut koskaan laajentamaan sotatoimiaan Pearl Harboriin tai liian lähelle Neuvostoliittoa ja Saksaa, kun sekä Stalin että Hitler takaisivat toistensa turvallisuutta. Kuriilit jäisivät molempiin myötäilevästi suhtautuvalle keisarikunnalle, ja Mantshuriakin olisi ehkä nyt Japania samoin kuin muut liittolaiskolmikon yhdessä hyväksymät aluelaajennukset, mihin USA ei siis uskaltanut puuttua omakohtisen lehmäojan puuttuessa. 

Stalinin maailmanvallankumous olisi edennyt ideologisesti tyydyttävän harppauksen myös ilman itäisen Euroopan kansandemokratioita ja kommunisti-Kiinaa ja Pohjois-Koreaa, ja Natsi-Saksakin olisi hyvin voinut tyytyä pohjoisessa germaaniseen Skandinaviaan sekä Länsi- ja Etelä-Eurooppaan Mussolini-Franco-liittolaisineen muutaman Britannian ja Benelux-maitten kanssa jaetun lisäsiirtomaan lisäksi. Vaikka kansallis- ja kansainvälissosialismissa on tiettyjä pikkueroja aatteellisesti, ideologiakellokkaat olisivat emämaittensa liittoutumisen 1939 jälkeen sovitelleet erimielisyytensä ja yhteiset intressinsä jatkossakin salassa keskustellen. Neuvostoliitto tai Suur-Germania eivät siten hajoaisi vielä 1990-luvulla. Natoa ja sen kriitikko-Trumpia pakolaiskysymyksineen ei koskaan tulisi eikä Berliinin muuria ja Varsovan liittoa, eikä Kuuba muuttuisi sosialistiseksi ennen kuin Venezuela vaalien tuloksena, mikä sekään ei järkyttäisi geopolitiikkatasapainoa kommunistis-natsistisen ja demokraattisen maailman välillä. Liittoutuneitten toveriveljesmaitten suurimmassa vuotuisessa Danke-Spasibo-1939-Molotov-Ribbentrop-Internatsionalist-kansanvapautusmuistojuhlassa nähtäisiin joka syksy miljoonissa tv-ruuduissa kallisarvoisten pyhäinjäännöstallenteiden ikuistama ikoninen syyskuun 1939 panfasistis-internatsistinen Voitonpäivän yhteisparaati Puolan Autonomisen tasavallan Brestissä. 
 

(2). Mikäli Suomen oletetusti antauduttua talvisodassa 1939 ehdoitta ilman taistelua tai muutaman viikon jälkeen olisi kuitenkin 1941 tai myöhemmin jouduttu Hitlerin ja Stalinin keskinäiseen liittolaisvälien ja reviirinjakokiistan aseelliseen selvittelyyn, olisi tämä tilanne voinut johtaa Suomea
parillekin erilaiselle pääkehityspolulle. Olennaisen paljon olisi tietysti riippunut suursodan voittajasta eli USA:n mahdollisesta osallistumisesta jollain puolella. 

Jos pitkään eristäytynyt ja ilman läntisiä liittolaisia jäävä USA olisi arvioinut tilanteensa edelleen realistisesti, se ei olisi ryhtynyt toivottomaan sotaan käytännössä yksin liittoutuneita Saksaa ja Neuvostoliittoa vastaan. Koska Suomen alue ei olisi käytettävissä kuvitteelliseen Barbarossa-operaatioon sitä ei sellaisenaan tulisi eikä sen vastatoimia. Yhdysvallat menettäisi asemiaan Euroopan-pelastajana jokainen viikko ja kuukausi sen jälkeen ennen mahdollista Stalinin ja Hitlerin keskinäistä sotaa. Kumman puolelle USA asettuisi toista vastaan vaikkapa 1943 alkavassa suursodassa, jos Japani ei olisi sen vihollinen ja toisen liittolainen? Molempia vastaan vain pikkuarmeijoiden ja maanlaisten voimien tukemana vieraan maan vapautussota olisi tuhoon tuomittu. Yhdysvallat ei luultavasti onnistuisi kokoamaan uskottavia riittäviä voimia vapauttamaan maanosaamme tai edes Britanniaa kohtuupanostuksin vielä sotilaallisesti voimakkaista diktatuureista. Luultavimmin se pyrkisi ajan mittaan liennytykseen ja kauppasuhteitten hoitamiseen. Sodasta tulisi joka tapauksessa raskas ja tuhoisa, ja USA sissiliittoutumineen olisi luultavimmin hävinnyt sen.  

Olisimme Suomen valtion ja kansan säilymisen kannalta voineet päätyä sotien jälkeen parhaimmillaan sentyyppiseen asetelmaan, joka esitetään Ilkka Remeksen romaanin Pääkallokehrääjä oletustilanteena vuonna 1986: Tali-Ihantala oli murtunut 1944, neuvostojoukot valtasivat Suomen ja tekivät siitä eräänlaisen DDR:n. Tätä todennäköisemmin kumminkin olisimme ilman armeijaa ja upseereita jääneet Viron tapaan joko Stalinin valtakuntaan suorana 'suolentäytteenä' tai Hitlerin Suur-Germanian maakunnaksi, joilla kummallakaan statuksellamme emme nauttisi mitään erityistä sympatiaa 'maamme' johdolta: Hitler ei olisi vaikuttunut sisukkaasta talvisodastamme, eikä Stalin olisi viisastuneena tunnustanut tosiasioita kansamme pottumaisesta itsepäisyydestä. 

Myös Euroopan ja koko maailmankin historiankehitys olisi todennäköisesti muotoutunut kohtalokkaastikin erilaiseksi nyt toteutuneeseen nähden, jos vuoden 1939 Hitler-Stalin-liittolaissopimuksen salainen lisäpöytäkirja Euroopan etupiirijaosta olisi toteutunut 1939-40 aikana täysin molempia sopimusosapuolia tyydyttävällä/velvoittavalla tavalla, siis myös Suomen siirtyminen kokonaisuudessaan Neuvostoliiton osaksi ilman mainittavampia vastasotatoimia ja paikkaavia revanssintarpeita neuvosto-osapuolelta. - Kenties tällöin suursotaa ei olisi tullutkaan, tai ehkä sen lopputulema olisi ollut tyystin toisenlainen ja jatkuisi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen aluejaon mukaisena yhä edelleenkin muiltakin osin kuin Viipurin läänin ja Petsamon ja itäisen Sallan, jotka yhä ovat itänaapurin miehityksen alla.

Suomessa Mannerheim sodanjohdossa, Ryti valtionjohdossa ja Tanner kansan ja suomalaisen työläisen puolestapuhujana torjuivat sekä natsismin että stalinistifasismin päättäväisesti koko suuren isänmaallisen puolustussodan ajan 1939-44. Ulkoministeriön arkistoista löytynyt kirje muuten todistaa, että Mannerheim ei huolinut vapaaehtoisia natsisotilaita talvisotaan.   

Natsismin ja stalinistifasismin torjuntaan eivät valitettavasti pystyneet tai edes kunnolla yrittäneet naapurimme Norja ja Tanska ja Baltian pienet tasavallat - jotka kaikki antautuivat Molotov-Ribbentrop-liittolaisille 1940 ja menettivät itsenäisyytensä. Muistettakoon myös, että toisin kuin Stalin ja Hitler muiden maita ryöstellessään 1939-45, Suomi ei missään vaiheessa sodankäyntiään liittänyt ajoittain hallussaan pitämiään miehitysalueita omien rajojensa sisälle. Vain ja  ainoastaan omat lailliset Tarton rauhassa 1920 kv.sovitut rajat palautettiin jatkosodan alussa 6.12.1941 eduskunnan päätöksellä takaisin osaksi Suomea. Muistammehan myös, että talvisodan jälkeen Suomen Viipurin lääni, Sallan itäosa ja Kalastajasaarento olivat Neuvostoliiton laittomasti miehittämiä etnisesti puhdistettuja alueita. Satatuhantiset miehitysjoukot (myös Hankoniemi oli vihollisen hallussa) uhkasivat monin tavoin itsenäisyyttämme ns, välirauhan aikana, mikä tuli esiin konkreettisesti mm. matkustajakone Kalevan alasampumisoperaatiossa kesällä 1940 neuvostojoukkojen miehittäessä Viroa.

Itänaapurimme ryöstämästä etnisesti puhdistetusta Viipurin läänistä tehtiin Neuvostoliiton miehitysmaakunta keväällä 1940 - täysin laittomasti. Suomen hallinnon vapaaehtoisesti ja laillisesti päättämät järjestelyt 1941 saksalaisten tukijoukkojen sijoittumiseksi Lappiin sitä vastoin tehtiin vähintäänkin hyväksyttävin perustein eikä kv. oikeutta loukattu millään muotoa. Suomen juutalaiset taistelivat isänmaataan puolustaen neuvostovihollista vastaan, eivätkä saksalaiset saaneet kohdistaa heihin minkäänlaista sortoa.  Mieluisampaa toki olisi ollut, jos turvatakuut olisi voitu kesällä 1941 saada joltain muulta kuin silloisten Molotov-Ribbentrop-liittolaisten suunnalta, mutta muita optioita ei ollut.  


* SUMMA SUMMARUM: On aiheellisesti perusteltua ja vahvasti todennäköistä olettaa, että pieni pohjoinen 'gallialaiskylä' Suomi taisi pelastaa loppupelejä ajatellen koko Euroopan paljolta vielä pahemmalta asettuessaan ensimmäisenä urheana vähäväkisenä kansakuntana vakavastiotettavaan aseelliseen vastarintaan stalinilaisfasistista maahantunkeutujaa vastaan jo 1939 - ensimmäisenä kaikista Hitler-Stalin-liiton totalitarismin hyökkäyssodan uhreista. - Kiitos, Спасибо, Suomineito, joka joukkoahdisteltunakin jaksoit uskoa päiväsi koittamiseen ja nousit sortajaasi vastaan! Kalliina uhrina kärsit luomumuotojesi pakkosilvontaa ja kipeät amputoinnit. Aamun kiuru tosin jo kirkkaudessa soittaa, että sielläkin, mistä miehittäjän orjuutta ei vieläkään ole karkoitettu, voi valtakunnanjohtaja Putinin jälkeen aamun valkeus voittaa yön uhkan. - Voidaankin kaiken kaikkiaan sanoa, että mitä Suomen ja itänaapurin välisiin aggressioihin 1939-44 tulee, on koko syyllisyys-, anteeksipyyntö- ja sovitustaakka selkeästi Neuvostoliiton/Venäjän harteilla

Muuten: itsenäisen Suomen ensimmäinen virallinen kv. hyväksytty rajasopimus, ja ainut rauhanomaisesti neuvoteltu sellainen, on Tarton rauha 1920. Ruotsi on pitänyt kiinni näistä sovituista rajoista, itänaapurimme ei - ks. SUOMI 100 -teemavuoden avointa yleistiedonhuollollista infoaineistoa Suomineidon luomurajoista ilman rihmankiertämää:  aihepiirilinkkilista itsenäisyyden aikaisista joukkoahdisteluista ja pakkosilpomisesta/amputoinnista sekä Karttoja 1921-42   

 

P.S.  On ehkä vähättelyä sanoa, että Norja ei puolustautunut vakavastiotettavasti. Norja taisteli toisin kuin Tanska, niin kauan kuin Länsiliittoutuneita oli apuna. Wiki: "Liittoutuneet saapuivat norjalaisten avuksi, ja vaikka vastaiskut maan eteläosissa jäivät tuloksettomiksi, Pohjois-Norjassa saksalaiset kokivat koko sodan ensimmäisen tappionsa Narvikin taistelussa Saksan hyökkäys Ranskaan toukokuussa 1940 kuitenkin sai liittoutuneet vetäytymään Norjasta, jonka jälkeen maan oli antauduttava saksalaisille, ja sen hallitus lähti maanpakoon Lontooseen. Norja pysyi miehitettynä toukokuuhun 1945".

P.P.S.  "Onneksi emme sentään tänä vuonna vietä Suomi100-juhlavuoden sijaan 1.12.1939 julistetun Stalinin-Hitlerin-Kuusisen puna-Suur-Suomen 78-vuotisjuhlia, saati 1.3.1918 julistetun Leninin-Gyllingin-Tokoin 'työväentasavallan' 99-vuotisjuhlia! Tuntematon sotilas ja muut veteraanimme puolustivat Suuressa isänmaallisessa puolustussodassamme 1939-44 Suomineidon luomurajoja", kommentoi täydentävän Suomi100-juhlakolikkoluonnoksen suunnitellut kansalaistoimikunta.   

P.P.P.S.  Kuten tiedämme, Venäjällä on vielä viime aikoina väitetty Suomen aloittaneen talvisodan ja jatkosodan. Kaikki Suomalaisetkaan eivät ehkä tiedä, että myös jatkosodan aloitti Neuvostoliitto, jo 22.6.1941 ja vielä siviilipommituksin 25.6.1941. Neuvostojoukothan miehittivät maaliskuusta1940 lähtien Viipurin läänia ja Hankoniemeä ja valmistelivat tynkä-Suomen miehitystä 15 kuukautta. - "Neuvostoliiton hyökkäykset Suomea vastaan alkoivat 22. kesäkuuta kello 06:05, jolloin Neuvostoliitto pommitti suomalaista laivasto-osastoa merellä. Tämän jälkeen samana päivänä Suomi osallistui eteläisen Suomenlahden miinoittamiseen. Samana päivänä Saksa aloitti hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Pommituslennolta palanneita saksalaiskoneita pysähtyi Suomen alueella tankkaukseen. Neuvostoliitto vastasi pommittamalla lentokoneilla ja tykeillä suomalaisia sotilaskohteita Suomessa. Suomi pidättäytyi vastaamasta tuleen ja yritti vakuutella puolueettomuutta uudessa sodassa. Suomen ja Neuvostoliiton välillä vältyttiinkin merkittäviltä sotatoimilta muutaman päivän ajan. 24. kesäkuuta 1941 Neuvostoliitto evakuoi lähetystönsä Helsingissä. Kun puna-armeijan ilmavoimat pommitti 25. kesäkuuta Helsinkiä, Turkua ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa noin 500 koneella, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta, pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa." wiki/Jatkosota#Sota_alkaa 

 


LUE MYÖS:
Britit suunnittelivat hyökkäystä Neuvostoliittoon vuonna 1945 
Talvisodasta kieltäytymällä olisi saatu näin uhkea Suursuomineito (rohkea kuva)! 
Koulukarttaa korjattiin talvisodan jälkeen - luovutetut alueet jäivät Suomeen? 
- Pavel Kuznetsov, emme tarvitse Suomeen uutta Juri Komissarovia! 
Rehellinen venäläistoimittaja TAAS!

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Juha Hämäläinen

Spekulointi on älyllisen toiminnan perusta eli välttämätöntä.

Vain kahteen asiaan kiinnitän pitkässä jutussasi huomiota. Ensinnäkin Hitler oli jo ennen sotaa lyönyt lukkoon Neuvostoliittoon hyökkäyksen välttämättömyyden. Sellaista optiota ei hänellä ollut kuin rinnakkaiselo Stalinin kanssa. Tämän myös Stalin tiesi hyvin. Suomen puolustuksen menestyksellä ei siis Hitlerin hyökkäykseen Venäjälle ollut mitään vaikutusta.

Mitä tulee paljon spekuloituihin seurauksiin sodan jatkamisesta Saksan kaatumisen jälkeen kohti Moskovaa. Tämä ei olisi ollut yhtään sen helpompaa kuin Hitlerin vastaava yritys. Ilman USAn täydellistä panostusta tähän iskuun, ei sillä olisi ollut mitään edes teoreettisia mahdollisuuksia.

Tiedämme hyvin, että jo Roosevelt näki Neuvostoliiton olevan hyväksi Euroopan siirtomaavaltojen ja erityisesti Englannin imperiumin purkamisessa. Siksikin Roosevelt ei koskaan suostunut laittamaan joukkojaan Eurooppaan Churchillin monista pyynnöistä huolimatta. USA liittyi sotaan vasta Japanin hyökättyä. Roosevelt vihasi kolonialismin eurooppalaista siipeä ja siirtomaaherroja ja näki Englannin vallan pienenemisen hyvänä. Se myös vapautti kauppaa jenkkiyrityksille globaalisti. Eli ei Roosevelt pyyteetön ollut itsekään. Hänhän loi mm USAn mahtiaseman arabien öljyvaroihin ohi brittien.

Mutta, jos leikitään tuolla ajatuksella ja Neuvostoliitto olisi kukistettu niin olisi ollut mahdollista rangaista maan johtoa sen rikoksista vallankumouksen jälkeen. Hyvät perusteet olivat monen laittamiseen narun jatkoksi, Stalin etunenässä suurimpana rikollisena.

Suomi olisi saanut varastetut maansa takaisin ja isänikin satojentuhansien tavoin olisi palannut kotikonnuilleen maata viljelemään. Toisin kuitenkin kävi hänelle. Hän ei voinut lähteä vieraaseen maahan sotaa pakoon täydellä ylläpidolla ja viettämään aikaa kauppakeskuksen kuppiloissa muiden nuorten maanmiesten kanssa vaan joutui sotimaan isänmaan eteen. Päälle satoi luoteja, pommeja, sirpaleita, kiviä ja kantoja, suolenpätkiä sekä irtisilvottuja raajoja. Sellaista kaikkea kivaa.

Hän jäi viiden sotavuoden jälkeen tyhjätaskuna kanta-Suomeen, suoritti työn ohella kaksi korkeakoulututkintoa lisää ja sai aikaiseksi minutkin. Mitään rintamamiestonttia ei tullut, eikä muuta tukea sossusta tai terapiaa sotatraumoihin, vaikka hän näki jatkuvasti painajaisia 30 vuotta sodan jälkeen ja haki apua terveydenhuoltomme lääkäreiltäkin. Nuorilta pullamössössä kasvaneilta valkotakeilta irtosi vain vähättelyä ja pilkkaa.

Ukko kuoli 100v iän ylitettyään tänä vuonna. Lopetti autolla ajon 100v päivänään 2016 lokakuussa. Hän ei koskaan kotiseutuaan eikä Venäjän rikoksia unohtanut. En unohda minäkään.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Hitler oli jo ennen sotaa lyönyt lukkoon Neuvostoliittoon hyökkäyksen välttämättömyyden. Sellaista optiota ei hänellä ollut kuin rinnakkaiselo Stalinin kanssa. Tämän myös Stalin tiesi hyvin. Suomen puolustuksen menestyksellä ei siis Hitlerin hyökkäykseen Venäjälle ollut mitään vaikutusta ... sodan jatkamisesta Saksan kaatumisen jälkeen kohti Moskovaa. Tämä ei olisi ollut yhtään sen helpompaa kuin Hitlerin vastaava yritys. Ilman USAn täydellistä panostusta tähän iskuun, ei sillä olisi ollut mitään edes teoreettisia mahdollisuuksia"

- Rauhanomaista rinnakkaiseloa Stalinin kanssa kuitenkin jatkui aikansa, ja yhteisiä intressejä oli pitkään. Hitler mm. tuki talvisodan aikana liittolaistaan Stalinia estämällä meriavun Suomelle. Luultavasti Hitler olisi aloittanut Operaatio Barbarossan eli hyökkäyksen liittolaismaahansa Neuvostoliittoon myöhemmin kuin kesällä 1941, jos pohjoinen rintama olisi ollut epäedullisempi. Jos pääsyä/maarajaa Venäjälle ei olisi ollut käytössä Norjan Kirkkoniemen ja Königsbergin sekä Puolan läntisen yhteismiehitysalueen demarkaatiolinjan välillä, olisi maajoukot pohjolassa pitänyt viedä Ruotsin kautta Neuvosto-Suomen rajalle. Tämä järjestely olisi hidastuttanut itse hyökkäystäkin toteutuneeseen verraten. Suomi olisi jauhautunut vielä moneen kertaan kuten Virokin tai pahemmin, ja Ruotsi olisi nyt ollut mukana itse sodassa. Kuinkahan Amerikan-avun jakautuminen olisi muotoutunut, olisiko Stalin saanut elintärkeää kalustoapua ja ruokaa yhtä paljon? Suomi sai sympatiaa talvi- ja jatkosodankin aikana, mutta miten tärkeää olisi ollut rapakontakainen Sveriges sak är vår -henki eli pelastaa länsinaapurimme Rysslandilta? Olisiko siihen sopinut tukea Stalinin porukkaa, joka kävisi Ruotsin kimppuun?

Ilman USA:n toteutunutta elintärkeätä panostusta Stalinin Lend lease -apuun, massiivisiin sotakalustotoimituksiin ja ruokalahjoituksiin Neuvostoliiton tarina olisi joka tapauksessa päättynyt ennen vuotta 1944. Millaisin panostuksin USA olisi lähtenyt leikkiin joulukuuta 1941 myöhemmin, jos oletetaan Hitlerin ja Stalinin yya-rinnakkaiselon jatkuneen vielä puoli vuotta tai vuoden - entä jos Japani ei olisikaan sitten uskaltautunut hyökätä Pearl Harboriin? Mitä intressiä olisi ollut sekaantua? Tosiasiassahan USA kuitenkin ratkaisi liittoutuneitten voiton jenkkitankkeineen ja muine lahjoineen, ei Neukkula. Suomellehan USA ei koskaan julistanut sotaa, eikä ole hyväksynyt muita rajojammekaan kuin Tarton rauhassa 1920 kv. vahvistetut ainoat oikeasti lailliset.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Venäjällä on vielä viime aikoina väitetty Suomen aloittaneen talvisodan ja jatkosodan. Kaikki Suomalaisetkaan eivät ehkä tiedä, että myös jatkosodan aloitti Neuvostoliitto, jo 22.6.1941 ja vielä siviilipommituksin 25.6.1941. Neuvostojoukothan miehittivät maaliskuusta1940 lähtien Viipurin läänia ja Hankoniemeä ja valmistelivat tynkä-Suomen miehitystä 15 kuukautta. - "Neuvostoliiton hyökkäykset Suomea vastaan alkoivat 22. kesäkuuta kello 06:05, jolloin Neuvostoliitto pommitti suomalaista laivasto-osastoa merellä ... Kun puna-armeijan ilmavoimat pommitti 25. kesäkuuta Helsinkiä, Turkua ja Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa noin 500 koneella, joista ammuttiin alas Suomen alueelle 27 konetta, pääministeri Jukka Rangell totesi radiossa että Suomi oli jälleen sodassa Neuvostoliiton kanssa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota#Sota_alkaa

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset