*

Retoriikan kyseenalaistuksia ulkoasiainSuomintaa totta, faktaa ja pravdaa punniten

Talvisodasta kieltäytymällä olisi saatu näin uhkea Suursuomineito (rohkea kuva)!

  • Itänaapuri lupasi suomalaishallitukselle 1939 talvisodan alkaessa näin uhkean lebensraumin...
    Itänaapuri lupasi suomalaishallitukselle 1939 talvisodan alkaessa näin uhkean lebensraumin...
  • ...näin pieni itsenäinen Suomi-neito oli ollut ennen talvisotaa...
    ...näin pieni itsenäinen Suomi-neito oli ollut ennen talvisotaa...
  • ...mutta talvisodan jälkeen 1940 korjatussa kartassa osia Suomesta oli vihollisen miehittäminä.
    ...mutta talvisodan jälkeen 1940 korjatussa kartassa osia Suomesta oli vihollisen miehittäminä.

Talvisodan alkamisen vuosipäivän 30.11. muistamiseksi räväytän eteenne kolme klikkitäkyä tyyliin ennen ja jälkeen ja entä jos

1.  mainospropagandan tuotelupauskuva: suur-Suomineito terveenpunakassa uhossa, jos...
2.  ennen kipeitä leikkauksia: luomumuotoinen Suomi-neito ilman rihmankiertämää
3.  torsokuva joukkoahdistelun ja puoliamputoinnin jälkeen.

Eikä siinä vielä kaikki: lopuksi kulttuuripläjäyksenä uuskansanrunouden moderninjälkeinen helmi,  runo luomumuotojen ylistys.


UHKEA SUUR-SUOMINEITO, JOKA OLISI SAATU TALVISODASTA KIELTÄYTYMÄLLÄ

Todellakin. Entä jos suomalaiset olisivatkin talvisodan alkupäivinä sanoneet jyrkän ein sodalle ja vastanneet kieltävästi Rytin ja Mannerheimin kutsuun tarttua aseisiin (joita ei kaiken järjen mukaan edes ollut tulokselliseen ja turvalliseen sodankäyntiin riittävästi, vaikka kaikki aurat olisi sellaisiksi taottu)?

Paljolta pahalta olisi vältytty, mutta eräät kansakunnan elintilan laajennuksista haaveilleet olisivat saaneet jättipotin: pienimuotoinen diplomaattinen joustaminen itänaapurimme senhetkisille intresseille olisi poikinut vastavuoroisesti monikymmenkertaiset hulppeat lisäalueet  Itä-Karjalasta. 

HS Nyt kertoi 2014: Pääministeri Otto Wille Kuusinen ja ulkoministeri Vjatšeslav Molotov allekirjoittivat 3. joulukuuta 1939 sopimuksen "keskinäisestä avunannosta ja ystävyydestä". Sopimuksen mukaan Neuvostoliitto luovutti Neuvosto-Karjalan alueet, ja Suomi puolestaan luovutti vaihtokaupassa Neuvostoliitolle alueen Karjalan kannakselta Leningradin pohjoispuolelta. Siellä raja vedettiin Koiviston (Primorskin)* kaupungista Laatokka-järveen. Tarkkoja rajoja ei kerrottu, ja myöhemminkin niihin on viitattu pääpiirteisesti. Sota-arkistosta löytynyt "Suomen kansantasavallan" kartta kuitenkin todistaa, että Molotov ja Kuusinen olivat sopineet uusista rajoista hyvinkin tarkasti. Kartta painettiin ilmeisesti heti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen joulukuussa 1939. Se kertoo, minkä kokoinen Suomen kansantasavallasta olisi tullut, jos puna-armeija olisi päässyt Helsinkiin parissa viikossa, kuten Moskovassa suunniteltiin.

Tuossa HS Nyt -artikkelissa on julkaistu Sota-arkistosta 2013 löytynyt kartta, joka esittelee vuonna 1939 kaavailtua sosialistista suur-Suomea. Neuvostoliittolais-saksalaisen hankesuunnitelman (Molotov-Ribbentrop) viitoittama Terijoen hallituksen ja presidentti O.W. Kuusisen johtama Suomineito ei onneksi toteutunut kokonaan, mutta Viipurin lääni, Petsamo ja itäinen Salla tunnetusti menetettiin 1939-47 itänaapurille ainakin toistaiseksi.

*)   HS-artikkelissa sulkuihin merkitty sana 'Primorsk' Koiviston kaupungin nimenä on jälkeenpäin tehty lisäys eikä voi perustua sopimustekstiin, koska Koivistolla ei tiedetä olleen venäjänkielistä nimeä ennen laitonta neuvostomiehitystä 1940-41 ja 1944-1947. Kaupungin venäjänkielinen nimi muutettiin Koivistosta Primorskiksi Venäjän SFNT:n korkeimman neuvoston puhemiehistön päätöksellä 1948. Yksi Viipurin 'vapauttajan' ja talvisodassa kuolleen Neuvostoliiton 'sankarin' nimi muuten oli Kuzma Vysotsk, mikä keksittiin sitten 1948 antaa uudeksi nimeksi Viipurin ulkosatamalle Uuraalle, ks.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Uuras#Ven.C3.A4j.C3.A4nkielinen_nimi

P.S.  Valvontakomissio esitti 13.3.1945 vaatimuksen, jonka mukaan Suomen viranomaisten oli luovutettava kaikki "Neuvostoliitolle kuuluvia" eli meiltä ryöstettyjä alueita koskevat mittakaavaltaan 1:400 000 olevat ja sitä tarkemmat kartat sekä niihin liittyvät mittaus- ym. oheisaineistot. Vaatimus ei perustunut rauhansopimukseen. Useita noita aiemmin kiellettyjä alkuperäisen Suomineidon karttoja (ja myös O.W. Kuusinen-Quislingin hallinnolle luvattu suur-Suomineito) on nyttemmin nähtävissä kohtuullisen suuriresoluutioisina digitalisointeina ao. linkkien takana. 

Psst!   Mitä muuten arvelette sen tosiseikan merkitsevän, että  heti talvisodan jälkeen 1940 julkaistussa korjatussa koulukartassa ns. luovutetut alueet jäivät uusien rajojen mukaan tarkkaan ottaen yhä Suomen puolelle​? Venäläisten miehittämät alueet on vain erotettu muusta Suomi-neidosta valtakunnanrajaa hennommalla viivoitusmerkinnällä. Siis Viipurin läänin, Hankoniemen ja itäisen Sallan alueet samoin kuin kartalle vain vaivoin mahtumaan saatu Petsamon pohjoisin kärki Kalastajasaarentokin esitettiin edelleen ikään kuin Suomen osina, niin kuin Tarton rauhassa 1920 oli neuvotteluteitse ja rauhanomaisesti sovittu.

Ajateltiinkohan muissakin piireissä kuin Karjalan ja Hangon ja Sallan pakolaisten katkerissa mielissä, ettei tilanne ehkä/toivottavasti jää pysyväksi? Ja miksi Suomen koulukartan 1940 perusteella Hankoniemen vuokra-alue mitä ilmeisimmin luettiin samaan kategoriaan kokonaan luovutettujen alueiden kanssa? Olikohan jotain päätelty senkin pohjalta, että Viron kaikessa ystävyydessä Neuvostoliitolle 1940 luovuttamat rauhaa tuovat tukikohdat eivät tosielämässä kauankaan olleet tarkasti Puna-armeijan valtaa rajaavia alueita, vaan sen nopeasti koko maahan laajentavia? Joka tapauksessa niin Hangon vuokralaiset kuin Viipurin läänimmekin miehitysväki valmistautuivat jo täyttä päätä tulevaan uuteen hyökkäykseen, ja mm. suomalainen siviilentokone Kaleva ammuttiin alas välirauhakesänä 1940. Suomineito olikin laillisessa sotatilassa yhtäjaksoisesti 1939-47 - ks. kartta 1940 ja lisäyleistietoutta: Korjattu koulukartta 1940 jätti Karjalan yhä Suomelle.  

Jotteivät totuudenjälkeisena aikanamme tosiasiat ja pravdat muutenkaan sekoittuisi keskenään ja niistä johdettavat johtopäätökset värittyisi, täältälöytyy myös vähän lisää yleistiedonhuoltoa koko kansalle Suomineidon alkuperäisestä luomuasusta ja 1920 rauhanomaisesti ikuisiksi sovittujen rajojen 'kehityksestä' 100-vuotisen itsenäisyyden ajalta, ks. Suomineito täyttää pian 100 vuotta - olemmekohan valmiit? 

 

RUNO SUOMI-NEIDON LUOMUMUODOILLE

(trad. 2002)

Neito kerran ryöstettiin
kaksin* maahan kaadettiin 

Neitonen puolusti itseään
roistot pian tappeli keskenään.

Mitäpä auttoi maailman huoli?
Meni laukku, hiha, hameen paras puoli.

Nousiko neito ja käräjille heräs,
asuaan ja mainettaan takaisin peräs 
kun maahan poljettuna omaansa keräs? 

Silminnäkijät nääs kuorossa huus:
Pidät henkikultas, kun pidät suus!

Kuolihan konna, ja eilen se toinenkin.
Jatkaaks' nyt rikosta uudempi moinenkin?

Kuka nyt suojelurahoja jaksaa
monessa polvessa mafialle maksaa!

Vaan ajat muuttuu ja paranee,
pää pois pensaasta rohkenee,
selänkin kyyry oikenee?

Huomenna löytyy se puuttuva vaate
kun palaa mieliin suoruuden aate
nousee arvostus aidon ja uuden,
vilpittömän naapuruuden! 


*) ks. fi.wikipedia.org/wiki/Molotov-Ribbentrop-sopimus 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

En ollenkaan pidä siitä, että ihmiset jakavat omia blogilinkkejään, mutta kun tämä taitaa olla minun parhaani (joka liittyy keskeisesti niin talvisotaan kuin Veikon blogiin), niin antakaa anteeksi:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225702-nl-j...

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Kiitos, Danke schön, cnacu6o !

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

En ymmärrä Ilmari mitä pahaa on omien blogien kertaamisessa linkkivinkkauksin?
Jos niistä ilmenee vastaus tai vastine kirjoitettuun blogiin, niin turha asiaa on kai uudelleen alkaa värkkäämään, jos jo on olemassa sopiva, asiallinen teksti?
Tämä Sinunkin linkkisi takaa aukeava kirjoitelma kuvineen on kerrassaan mainio. Kyllä sen voi "linkata" vaikka vielä kolmannenkin kerran kun sopiva hetki tulee.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Voitte ihan rauhassa, vaikka itse en kyllä ehkä tohtisi, paitsi joskus harvoin korkeintaan ehkä ;)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #7

Tämä taisi kuitenkin olla minun parhaani, jonka eteen tein kovasti työtä: kestoblogi, jälkipolvellemme (mutta ennen kaikkea venäläisille).....Veikkokin antanee anteeksi.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen Vastaus kommenttiin #12

Upea ansiokas blogi, enkä oikein ole tietävinäni mitä anteeksiannettavaa tähän liittyisi. No, okei, on tunnettua että minua on pari kertaa aiheellisestikin kai yritetty savustaa ulos blogiyhteisöstä kun aina tungen omia tuotoksiani muiden juttuihin, yleensä tätä omaa kestoblogiani http://rescordis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri...

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Mahtavasti olisi saatu maa-aluetta lisää, MUTTA millä hinnalla?

Neuvosto-Suomena, neuvostojohdon täydellisessä komennossa, Otto-Ville kommunistitovereineen hallinnossa, kansalaisvapaudet olemattomissa, ja kaikki Neuvostoliiton kauheudet täälläkin vallalla. Maatalousväestö raatanut kolhooseissa. Suojeluskuntalaiset tapettu heti ja Siperian tie edessä monelle suomalaiselle.

Joku toteaa, että olisi säästytty ainakin talvisodan uhreilta. Niin olisi, mutta muita uhreja olisi tullut tuhansin ja taas tuhansin.

Professori Timo Vihavainen on todennut jotenkin näin, että päätös olla antamatta periksi 1939 oli hienoimpia hetkiä historiasaamme. Niin eittämättä oli!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Juu, tämän miehen blogikirjoitukset ovat netin aatelia:

http://timo-vihavainen.blogspot.fi/

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Samaa mieltä!
Mainioita ovat myös hänen kirjansa.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Ajatusleikkinä: kun Suomen neuvostotasavalta olisi itsenäistynyt Neuvostoliitosta Baltian maiden tapaan 1991, niin meillä voisikin olla nyt oikea Suur-Suomi. Mutta sen hintana olisi ollut kaikki se, minkä Pertti tuossa mainitsee ja 50 vuoden alikehittyneisyyden kiinnikurominen. Parempi näin!

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Olisi saatu enemmän maata, mutta vähemmän suomalaisia.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Eiköhän se Suomen itäraja olisi sangen pian ulottunut Tyynenmeren ( silloisen Tyynen valtameren) rannoille asti.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Varmaankin!
Eiköhän tuo Savolaisen blogin karttojen raja olisi ollut hetikin pelkkä oblastiraja. Ja Otto Villekin pelkkä oblastijohtaja.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Niinpä. Kuriilitkin kelpasivat Stalinin vapautusrauhantyön kohteeksi, vieläpä sodan jälkeen miehitettynä niin kuin melkoinen osa meidän Karjalastammekin.

Käyttäjän SeppoMononen kuva
Seppo Mononen

Raja oli vain tykinkantaman päässä Leningradista, jonka tyydyttäväksi turvaksi Neuvostoliitto ehdotti alueluovutuksia. Stalin tarjosi rauhaa, mutta uhmakas valtiojohto torjui tarjouksen jyrkästi: "Ei metriäkään!" Karusta opetuksesta ei demokratia ole lisääntynyt, sillä suomalainen sisu on kyvyttömyyttä hyväksyä todellisuus totena.
/www.litorina.org/heikki.html (naapurin Heikki kuoli - turhaan)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

"Te ette turhaan taistelleet, te ette turhaan kaatuneet, te löysitte kansan eksyneen, te voititte veljen veljelleen, te airueet aamunkoiton"! (Mustapää)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"... mutta uhmakas valtiojohto torjui tarjouksen jyrkästi: "Ei metriäkään!""

Suomalaiset neuvottelijat Moskovassa syksyllä 1939 tarjosivat Neuvostoliitolle Leningradia lähinnä olevia alueita, Kuokkalan mutkaa ja Terijokea. Se olisi pitänyt kiinteät puolustuslinnoitukset edelleen Suomen hallussa, mutta osoitti Suomen kompromissihalukkuutta. Lisäksi se olisi merkittävästi tehostanut itse Leningradin kaupungin puolustusta.

Neuvostoliitto ei suostunut Suomen tarjoukseen, koska sodan kulku oli suunniteltu jo keväällä 1939. Hyökkäyksestä oli päätetty jo silloin. Kupletin juonen tuli oleman yhtäläinen Baltian maiden kanssa, joilta myös vaadittiin tukikohtia ja jotka sen seurauksena vaatimuksiin suostuttuaan joutuivat miehitetyiksi.

Käyttäjän MikaPietil kuva
Mika Pietilä

Suomalaiset poliitikot eivät lähteneet Moskovaan, vaan lähettivät eläköityneen poliitikon ja pankinjohtajan, J.K.Paasikiven viemään sanaa, että mihinkään aluevaihtoihin ei suostuta, ja tuumaakaan ei anneta. Paasikivelle ei annettu edes valtuuksia sopia mistään, joka häntä suuresti kismitti. Hän oli pelkkä hallituksen kuriiri.

NL esitti siis aluevaihtoa Suomelle, ei pelkkää maa-alueen kaappausta. Koska tätä vaihtoehtoa ei kokeiltu, emme tiedä, olisiko sota voitu välttää. Mannerheim ainakin uskoi niin ja kehotti suostumaan aluevaihtoon, mutta ei kai niin mitättömän äijän mielipiteisiin kannata takertua, kun karille ajanut ja totaalisen epäonnistunut ulkopoliittinen seikkailupolitiikkamme tuotti kaikille tutut tuloksensa. Eli kirkkomäet täynnä sankaruuteen ylennettyjä vainajia, ja menetetyt kotiseudut, ja pyhimyksiksi ylennetyt poliitikot, jotka kirjoituttivat hävittyjen sotien jälkeen itselle sopivan mittatilaushistorian.

Hieno saavutus Eljas Erkoltakin, joka koko Talvisodan piileskeli Tukholmassa. Kansan suussa selkkausta kutsuttiin tuolloin Erkon sodaksi. Helppo on esittää taipumatonta, kun toiset kuittaavat hengellään ja omaisuudellaan suuruudenhullun politiikan saldon.

Niin, ja tuo karttahan ei ollut se, josta näkyisi Repolan ja Porajärven suunnalta Suomeen liitettäväksi tarkoitetut alueet. Ne kuvat olen nähnyt peruskoulun oppikirjassa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #20

Kuten edempänä mainitsin Suomi tarjosi alueita. Suomen aluetarjous oli kompromissi tiukan linjan Elias Erkon ja toisaalta myöntyväisemmän linjan Paasikiven ja Mannerheimin kanssa.

Paasikivi oli silloin 69-vuotias, siis nuorempi kuin Paavo Väyrynen nyt.
Neuvotteluja kävivät lisäksi Suomen Moskovan lähettiläs Aarno Yrjö-Koskinen, ulkoministeriön jaostopäällikkö Johan Nykopp ja, eversti Aladár Paasonen. Toisella ja kolmannella matkalla suomalaisvaltuuskunnassa oli toisena pääneuvottelijana Paasikiven rinnalla valtiovarainministeri Väinö Tanner. Kolmannella matkalla oli mukana vielä valtioneuvos Rafael Hakkarainen. Kaikki hyvissä voimissaan olevia neuvottelijoita.

Aluevaihtoa ei voitu kokeilla Neuvostoliiton ehdoilla, koska Suomi oli rakentanut puolustuslinjat kannakselle. Karjalan kannas, toisin kuin esimerkiksi Laatokan pohjoispuolen Karjala, oli vapaa valtatie Suomeen. Ilman kiinteitä puolustusasemia mikään ei olisi estänyt panssareiden vyörymistä Helsinkiin asti. Baltian kokemuksesta viisastuneina suomalaiset eivät onneksi tätä riskiä ottaneet.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kyllä ne Stalinin TARJOUKSET Seppo Mononen tiedetään. "Stalin tarjosi rauhaa". Jos olisi ollut niin rauhantahtoinen, niin miksi aloitti sodan? Miksi puna-armeija ei pysynyt rajan omalla puolellaan? Kyllä sellainen rauha olisi meille hyvin kelvannut!

Miten se Stalin (vai oliko Molotov?) totesikaan eräässä yhteydessä jotenkin näin, että vaaksaakaan vierasta maata emme halua, mutta tuumaakaan omaamme emme myöskään luovuta. Olisi pysyttäytynyt 1939 näissä sanoissaan! Mutta bolshevistinen totuus, moraali ja lupaukset olivatkin aivan omalaatuisiansa.

Syksyllä 1939 ei neuvoteltu, vaan itänaapurin johto esitti uhkausten kera brutaaleja vaatimuksia. Millä oikeudella? Punakitaisen suden eläimellisellä luonnolla reviirinsä laajentamiseksi. Ei millään muulla!

Jos oli kyse Leningradin turvallisuudesta, miksi hyökättiin koko rajan pituudelta? Olivatko naiset ja lapset 1300 kilometrin päässä Petsamossa sellainen uhka Leningradille, että heitä piti silmittömästi tulittaa tykistöllä?

Suurvalloilla on käsitämättömiä mukamas legitiimejä oikeuksia ja vaatimuksia turvallisuutensa vuoksi, jopa pikkuvaltioiden valtioruumiin yli!? Nuo suurvallan "oikeudet" menevät(?) kansainvälisten oikeuksien ja sopimusten ohi.

Samoin perustein kuin Neuvostoliitto vaati alueita kaupunkinsa turvaksi olisivat voineet useat valtiot vaatia samaa naapuriltaan.

Sodat ovat järjetöntä touhua, mutta talvisodan brutaalista hyökkäyksestä ja koko sodasta sekä sen uhreista on syyttäminen yksinomaan neuvostojohtoa.

Eivätkö venäläiset itse tajunneet kuinka Leninin kaupungin turvalisuusuhasta jankuttaessaan halveksivat maailman laajimman valtionsa suuruutta ja puna-armeijansa voimaa. Pikkiriikkinen Suomi muka uhkasi suurvaltaa!??

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Neuvotteluja käytiin vielä marraskuussa pari viikkoa ja jo silloin lähetettiin Arvo Tuomiselle kutsu saapua Moskovaan Terijoen hallituksen pääministerin virkaan nimittämistä varten. Siitä hän kieltäytyi.

Niin ikään voi kysyä miten oli mahdollista kaikkien hyökkäysdivisioonien kuljetus ja ryhmitys sekä kokoonkutsuminen ylipäätään niin lyhyessä ajassa koko Suomen rajan pituudelta, kun hyökkäys tapahtui aamulla 30.11.

Sitä ennen oli painettu jo marssioppaat, joissa neuvottiin venäläisille sotilaille kuinka ruotsalaisia tervehditään Tornionjoella.

Ja joku vielä kirjoittaa uskovansa Neuvostoliiton "aluevaihtosopimuksia".

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Jaahas, historia etenee: Ukrainan jatkajavaltio perusteilla - onko Suomella malttia tunnustaa? http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240240-u...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset